Rääkkylän kotihoidon työyhteisö on kokenut yhdessä suuria ja pieniä muutoksia. Viimeisin suuri muutos tapahtui vuoden 2021 alussa, kun koko henkilöstö siirtyi yksityisen palveluntuottajan palveluksesta liikkeenluovutuksella Siun sotelle. Monet työyhteisöstä olivat olleet mukana jo parissa aiemmassakin liikkeenluovutuksessa.

Yhdessä koetut muutokset ovat hioneet työyhteisöä yhteen. Rääkkylän kotihoito vastasi viime vuonna ensimmäistä kertaa Siun soten Mitä Siulle kuuluu? -työhyvinvointikyselyyn. Vaikka ensimmäinen vuosi Siun sotessa oli muutoksia täynnä, koettiin Rääkkylän kotihoidossa muutosmyönteisyyttä selvästi enemmän kuin koko Siun sotessa tai ikäihmisten palveluissa keskimäärin.

- Muutos meni hyvin sujuvasti. Meillä on niin monta muutosta ollut, että Siun soten malliin laskeutuminen oli aika soljuvaa. Muutoksissa on aina hyvin kerrottu, mitä tapahtuu ja mikä muuttuu. En koe, että tämä muutosvuosi olisi ollut millään tavalla raskas. Sillä on iso merkitys, että olemme kokeneet muutokset yhdessä ja saamme tukea toisistamme, sairaanhoitaja Taina Väyrynen sanoo.

- Meillä on monitaitoisia ihmisiä, avoimia persoonia, jokaisella on joku erittäin hyvä vahvuus. Me tuemme toisiamme, Väyrynen iloitsee.

”Työntekijät ovat hyvin joustavia ja sopeutuvat todella hyvin muutoksiin”

Työnantajan vaihtumisen myötä myös monet toimintatavat muuttuivat. Yksikön muutosmyönteisyydestä kyselyn tulosten lisäksi kielii myös se, että muutoksista kysyttäessä, esille nousee vain myönteisiä asioita.

- Siun soten myötä meillä on otettu käyttöön kuntouttava arviointijakso ja kotihoitoon on saatu oma fysioterapeutti. Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on lisääntynyt huomattavasti, mikä on tuonut lisää joustavuutta työn tekemiseen. Meillä on myös kotihoidon moniammatillinen tiimi, jossa voimme yhdessä pohtia asiakkaiden tilanteita ja arvioida heidän kotona pärjäämistä, palveluesihenkilö Satu Kainulainen kertoo.

Kainulainen muistelee, että välillä muutosten tahti oli niin kovaa, että muutosten toteuttamista piti hieman jarrutella. Välillä tehtiin vain välttämättömät muutokset ja muut siirrettiin myöhemmäksi. Työyhteisö saa Kainulaiselta kiitosta.

- Rääkkylän kotihoidon työntekijät ovat hyvin joustavia ja sopeutuvat todella hyvin muutoksiin. Täällä autetaan ja tuetaan toisia.

Vastuun antaminen ja luottamus ovat lisänneet työn imua

Rääkkylän kotihoidon ensimmäisen työhyvinvointikyselyn tulokset olivat kauttaaltaan erittäin hyviä. Esimerkiksi työn imua usein kertoi kokevansa noin 76 prosenttia työntekijöistä. Työpaineita ja -stressiä koettiin keskimääräistä vähemmän, kun taas työn palkitsevuus ja arvostus koettiin keskimääräistä paremmaksi.

Rääkkylän kotihoito on pieni noin 15 työntekijän yksikkö. Yksikön palveluvastaava ja palveluesihenkilö toimivat Rääkkylän kotihoidon lisäksi myös Tohmajärven kotihoidon esihenkilöinä. Järjestelystä johtuen Rääkkylän kotihoidossa on totuttu ottamaan vastuuta töiden sujuvuudesta myös silloin, kun esihenkilö tai palveluvastaava eivät ole paikalla.

- Se tekee työstä mielekkään, että vastuuta on annettu ja meihin luotetaan. Se luo sopivalla tavalla haastetta myös omaan työhön, Väyrynen kertoo.

- Koen, että lähihoitajana työnimua lisää juuri se, että työtä saa tehdä monipuolisesti. Saamme ottaa verikokeita ja tehdä haavahoitoja sekä vaihtaa katetreja, mitä ei ehkä kaikkialla saa tehdä, Sari Lehikoinen kertoo.

- Lähihoitajan työ on tässä työyhteisössä äärettömän iso ja merkittävä. Meillä on tällä hetkellä yksi sairaanhoitoja. Jos lähihoitajat eivät tekisi näin monipuolisesti töitä ja ottautuisi näihin asioihin, niin se lisäisi sairaanhoitajan työtaakkaa. Meillä on itseohjautuvat ja hyvät lähihoitajat täällä, Väyrynen iloitsee.

- Sairaanhoitajalta saa aina työlle tukea, Lehikoinen puolestaan kiittelee.

Kehittämiskohteena eettisen työkuorman vähentäminen

Hyvistä työhyvinvointikyselyn tuloksista huolimatta Rääkkylän kotihoidossa haluttiin nostaa esille kehittämiskohde, johon kiinnitetään erityistä huomiota vuoden aikana. Kehittämiskohteeksi valikoitui eettisen kuorman vähentäminen parantamalla asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Aihe tuotiin osaksi käytännön työtä.

- Tämä näkyy ihan päivittäisessä työssämme. Kiinnitämme huomiota enemmän siihen, että kysymme asiakkaalta esimerkiksi, mitä hän haluaa pukea päälleen tai syödä, emmekä tarjoa hänelle valmista vastausta, Lehikoinen sanoo.

- Olemme käsitelleet tätä kehittämiskohdetta useamman kerran työyhteisön kesken. Olemme myös pohtineet esimerkiksi omaisen roolia muistisairaan asiakkaan asioissa päätettäessä, jotta asiakkaan itsemääräämisoikeus säilyisi, Väyrynen kertoo.

Kainulainen kokee hyväksi, että Siun sotessa työhyvinvointikyselylle annetaan iso painoarvo ja sen kautta tuodaan näkyväksi toimintaa.

- Kyselyn avulla on mahdollista sitouttaa henkilöstöä työyhteisön ja toimintatapojen kehittämiseen. Kun kehittämiskohteet päätetään yhdessä, on niitä mielekästä toteuttaa omassa työssään, Kainulainen sanoo.

- Kyllähän kyselyllä on merkitystä, kun siinä pitää oikeasti paneutua asioihin ja miettiä, miten asiat työyhteisössä ovat, Minna Laukkanen pohtii.