Lastensuojelun eteläisellä alueella pidetään huolta työhyvinvoinnista. Työhyvinvointiin panostaminen näkyy vuosittaisen Mitä Siulle kuuluu? -työhyvinvointikyselyn tuloksissa, jotka ovat lastensuojelun eteläisellä alueella kauttaaltaan erittäin hyvät.

– Mitä Siulle kuuluu? -kysely on vaikuttamisen kanava. Kyselytulokset käsitellään työyhteisössä ja niiden pohjalta pystymme kiinnittämään yhdessä huomiota työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen, sosiaalityötekijä Erika Eronen pohtii.

Kyselytulosten pohjalta työyhteisöt pohtivat, millaisia voimavaroja työyhteisössä on ja mitä työyhteisössä voitaisiin kehittää. Tänä vuona lastensuojelun eteläisellä alueella on vahvistettu positiivisen palautteen antamista. Positiivinen palaute on työntekijöille merkki siitä, että tehty työ huomataan ja sitä arvostetaan.

– Pyrimme antamaan positiivista palautetta onnistumisista kaikilla tasoilla eli työkavereiden kesken, esihenkilöltä työntekijöille, työntekijöiltä esihenkilölle sekä ylemmältä johdolta työyhteisölle. On merkittävää, että palaute on moniäänistä, johtava sosiaalityöntekijä Mira Kauppinen kertoo.

– Positiivinen palaute pitää työyhteisössä hyvää fiilistä yllä. Joka päivä on kiva tulla töihin, kun tiedän, että saan palautetta ja tukea, vs. sosiaalityöntekijä Minna Heinonen jatkaa.

Työhyvinvointi on yhteinen asia

Lastensuojelun eteläisen alueen työyhteisössä työskentelee noin 15 työntekijää. Työtiimit sijaitsevat Ilomantsissa ja Kiteellä. Vaikka tiimit ovat fyysisesti kaukana toisistaan, yhteistyötä tehdään tiiviisti.

– Apu ja tuki ovat aina soiton päässä, Eronen kiittelee.

Työhyvinvointi on koko työyhteisön yhteinen asia, josta vastuu on jokaisella työntekijällä. Jokainen voi omalla toiminnallaan tukea työkaverin työssä jaksamista. 

– Olemme vahvistuneet yhdessä tekemisessä ja yhteisessä vastuunottamisessa. Huolehdimme niin työstä kuin toisistammekin. Työkaverillekin voi huikata, että nyt on aika lähteä kotiin ja huomenna taas jatketaan, Heinonen pohtii.

Työhyvinvoinnista huolehtimisesta kertoo myös se, ettei ketään jätetä yksin työhuolien kanssa.

– Työyhteisömme on turvallinen ja meillä ketään ei jätetä yksin. On turvallista tuoda esiin oma epävarmuus ja tuen tarve. Jos tulee jokin haastavampi asia, niin pyrimme irroittautumaan omista työtehtävistä vastuutyöntekijän tueksi, Heinonen kertoo.

– Vaikka jokaiselle asiakkaalle on nimetty omat vastuutyöntekijät, niin meille he ovat yhteisiä asiakkaita. Paine työstä jakautuu useammille harteille, Kauppinen jatkaa.

Työntekijät kokevat, että myös esihenkilön tuella on suuri merkitys hyvinvoivan työyhteisön rakentumisessa. On tärkeää luoda työyhteisöön kulttuuria, jossa kannustetaan työn ja muun elämän yhteensovittamiseen.

– Esihenkilömme kannustaa rajaamaan työtä. Meitä on kannustettu keventämään asiakaspainetta perjantailta tai pitämään perjantait etäpäivinä, jotta on helpompi siirtymä viikonloppuun. Ne ovat pieniä asioita, mutta on tärkeää, että se sanotaan ääneen, Eronen kertoo.

– Työntekijämme joustavat todella paljon organisaatiomme suuntaan. Ajattelen, että silloin myös työnantajana meidän on joustettava työntekijän suuntaan. On tärkeää edesauttaa työn ja muun elämän yhteensovittamista, Kauppinen jatkaa.

Ammattilaisten tiivis yhteistyö tukee jaksamista

Lastensuojelun eteläisellä alueella suurin osa asiakkuuksista hoidetaan työpareina. Työparityöskentely on ammattilaisten tiivistä yhteistyötä yhteisen asiakkaan hyväksi. Työpari muodostuu sosiaalityöntekijästä ja sosiaaliohjaajasta. Työskentelyä voi täydentää myös perhetyöntekijä, mikäli asiakkuudessa havaitaan perhetyön tarve.

– Työparit valikoituvat asiakkaan tarpeiden mukaan. Ammattilaisten erityisosaamista hyödyntämällä pystymme tarjoamaan myös asiakkaalle parasta mahdollista palvelua, Kauppinen kertoo.

– On tärkeää, että rinnalla on työpari, jonka kanssa voi pohtia asiakkaan asiaa. Olemme kokeneet työparityöskentelyn todella toimivaksi ja työhyvinvointia tukevaksi, Eronen jatkaa.

Tiivis yhteistyö tarjoaa keinoja ja työkaluja käsitellä työn eettistä kuormitusta. Moniääniset keskustelut tukevat ammattilaisten arkea, jossa työskennellään herkkien ja vaikeiden asioiden parissa.

– Sosiaalityöntekijällä on mahdollisuus myös moniammatillisen asiantuntijaryhmän tukeen, jossa on esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisia mukana. Siellä keskustellaan nimettömästi asiakastilanteista ja haetaan tukea omalle työlle, Kauppinen kertoo.

Työn eettistä kuormitusta pyritään vähentämään myös työnohjauksella. Lastensuojelun eteläisellä alueella tarjotaan työntekijöille kerran kuukaudessa ryhmätyönohjausta. Työnohjauksessa keskustellaan luottamuksellisesti työstä sekä siihen liittyviä kokemuksista ja tuntemuksista.

– Pohdimme tiiminä yhdessä, mitä asioita haluamme työnohjauksessa käsitellä. Mietimme, onko jollakin ollut haastava asiakastilanne tai muu asia, mikä olisi hyvä käydä läpi työnohjauksessa, Heinonen kertoo.  

– Tämä on tiimityötä, jossa ei tarvitse pärjätä yksin, Eronen kiteyttää.