Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten uudelleenvalmisteltu palvelustrategia ja palveluverkkosuunnitelma etenevät kohti päätöksentekoa aluehallituksessa ja -valtuustossa. Hyvinvointialueen tulevaisuuslautakunta käsitteli suunnitelmia kokouksessaan 17.syyskuuta ja aluehallitukselle asia viedään 25. syyskuuta.

Aluevaltuuston on määrä päättää palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta 9. lokakuuta.

Täsmennyksiä ja tarkennuksia lausuntokierroksen pohjalta

Palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman luonnokset olivat lausuttavina kesän ajan. Lausuntoaika päättyi 23.8. ja sen aikana hyvinvointialue sai kaikkiaan 66 lausuntoa suunnitelmista.

Lausuntokierroksen perusteella palvelustrategiaa ja palveluverkkosuunnitelmaa täsmennettiin muun muassa siten, että myös Kontiolahdelle tulisi sote-keskus. Lisäksi pienempien kuntien sote-asemien lääkärivastaanotoille määriteltiin kunnan asukaslukuun suhteutettu tavoitetaso.

Lausuntokierroksen perusteella täsmennetty palvelustrategia- ja palveluverkkoluonnos sekä saapuneet lausunnot tulevaisuuslautakunnan 17.9. kokouksen pöytäkirjalla: Tulevaisuuslautakunnan kokous 17.9.2024 (dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net)

Päätökset palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta sekä alueellisista sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmista on tarkoitus saada tehtyä vuoden loppuun mennessä. Suunnitelmien toteutus alkaisi vaiheittain ensi vuoden alusta alkaen. Toteutus tapahtuu pitkällä aikavälillä, sillä palvelustrategia ulottuu 15 vuoden päähän, 2030-luvun lopulle saakka.

Kaikissa kunnissa olisi jatkossakin joko sote-asema tai sote-keskus

Lautakuntakäsittelystä eteenpäin lähtevän palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman mukaan jokaisessa Pohjois-Karjalan kunnassa olisi jatkossakin joko sote-asema tai sote-keskus. Palvelujen saatavuutta täydentäisivät suurimmissa kunnissa sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelupisteet, jotka voisivat sijaita joko Siun soten tai yhteistyökumppanin tiloissa.

Sote-keskuksia olisi maakunnassa kahdeksan: Ilomantsissa, Joensuussa, Kiteellä, Kontiolahdella, Lieksassa, Liperissä, Nurmeksessa ja Outokummussa. Sote-keskukset vastaisivat alueensa sote-asemilla ja palvelupisteissä tuotettavista palveluista ja muodostaisivat näin entistä laajemman, toimintavarmemman ja vetovoimaisemman työyhteisön ammattilaisille. Sote-asemia olisi viisi: Heinävedellä, Juuassa, Polvijärvellä, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Sote-palvelupisteet puolestaan toimisivat niin sanottujen pitäjien palvelujen tukikohtina Enossa, Kesälahdella, Kiihtelysvaarassa, Lehmossa, Pyhäselässä, Tuupovaarassa ja Valtimolla. Palveluverkkosuunnitelma on laadittu siten, että 95 %:lle pohjoiskarjalaisista lähin sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikka olisi korkeintaan 40 minuutin ajomatkan päässä.

Palveluvalikoimaan kuuluvat myös digitaaliset palvelut sekä liikkuvat palvelut, jotka voidaan tuoda asiakkaiden lähelle monipalveluautolla, jalkautuvina palveluina esimerkiksi kouluille tai päiväkoteihin tai pop-up-tyyliin, kuten rokotustapahtumat. Kotiin vietävät palvelut, kuten muun muassa kotihoito ja kotisairaanhoito, kuuluvat myös palveluvalikoimaan ja jatkuvat kuten tähänkin saakka.

Palvelustrategia pohjautuu tietoon maakunnan väestörakenteen ja alueen asukkaiden palvelutarpeiden muutoksista seuraavan 15 vuoden aikana. Palvelustrategian lähtökohtana on turvata perustason palvelut, ja varmistaa väestön tarpeisiin vastaavat, parhaat mahdolliset palvelut pohjoiskarjalaisille käytettävissä olevilla taloudellisilla ja henkilöstöresursseilla.

Aluehallituksen 25.9. kokouksen esityslista julkaistaan perjantaina 20.9. Siun soten Dynasty-tietopalvelussa: Pöytäkirjat ja esityslista (dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net)