Ajankohtaista sivun pääkuva

Ajankohtaista arkisto

Tiedotearkistot: 2023, 2022, 2021, 20202019, 2018, 2017, 2016, 2015

Sisältöjulkaisija

angle-left Ministeriölle vahva viesti: Pohjois-Karjalan hyvinvointialue haluaa painaa kaasua palvelutuotannon kehittämisessä
Sosiaali- ja terveysministeriön edustajat ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen johtoryhmäläiset kokoontuivat päivittämään yhteistä tilannekuvaa. Kuva: Antti Pitkäjärvi/Siun sote
Sosiaali- ja terveysministeriön edustajat ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen johtoryhmäläiset kokoontuivat päivittämään yhteistä tilannekuvaa. Kuva: Antti Pitkäjärvi/Siun sote
17.10.2022

Ministeriölle vahva viesti: Pohjois-Karjalan hyvinvointialue haluaa painaa kaasua palvelutuotannon kehittämisessä

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjausosaston virkamiehet Kari Hakari, Andreas Blanco Sequeiros ja Minna Heini tutustuivat keskiviikkona 12.10. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueeseen paikan päällä Joensuussa. Tapaamisessa käytiin läpi hyvinvointialueen kansallista ohjausta, toimeenpanon tilannekuvaa sekä paikallisesti tärkeitä kysymyksiä.

– Kutsumme tätä reppureissuksi. Kierrämme syksyn aikana kaikilla hyvinvointialueilla tapaamassa uusia hyvinvointialuejohtajia sekä johtoryhmiä. Päätavoitteena on tutustua kasvotusten, lisätä vuoropuhelua ja luottamusta sekä yhteistä ymmärrystä asioista, sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston osastopäällikkö Kari Hakari taustoittaa.

– Halusimme nimenomaan, että me tulemme alueille ja näemme niiden ympäristön. Perinteisestihän ihmiset tulevat Helsinkiin ministeriöön. Jonkinlainen karkea agenda kierroksen sisällöistä on olemassa, mutta tapaamme kuitenkin ihmisiä rennosti jutustellen.

Hakari mainitsee pyytäneensä jo etukäteen, että tilaisuuden puhe olisi suoraa. Sitä lajia hän Pohjois-Karjalassa myös sai.

– On hyvä tunnistaa paikalliset ongelmat ja vaikeat kysymykset, ja asettaa ne yhdessä perspektiiviin. Porukka oli puheliasta ja avointa, kuten Karjalassa saattoi odottaa.

”Kriittistä olisi saada kehittää digitalisaatiota”

Tapaamisessa talousjohtaja Ismo Rouvinen esitteli muun muassa rahoitukseen ja lainanottovaltuuteen liittyviä haasteita Pohjois-Karjalan näkökulmasta.

– Puhuimme erityisesti siitä, miten kriittistä meidän olisi saada kehittää digitalisaatiota, mutta lainanottovaltuuden nykyinen laskentamekanismi ei mahdollista sitä, Rouvinen sanoo.

– Näkemyksemme mukaan ICT-hankinnat pitäisi suunnitella yhteistyöalueilla yhteisesti. Asiakas- ja potilastietojärjestelmämme on elinkaarensa päässä, ja vaikka alueet ovat erilaisia, tahtotila yhtenäisiin ratkaisuihin on vahva, hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen komppaa.

Kari Hakari myöntää, että jotkut hyvinvointialueet joutuvat investoimaan kalliisti uusiin järjestelmiin nopealla aikataululla.

– Se meidän on pakko hyväksyä. Tavoitetila kuitenkin jatkossa on, että maassa voisi olla 3–5 erilaista asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Muutaman vuoden sisällä meidän on mielestäni käynnistettävä iso kansallinen ohjelma sen edistämiseksi. Virallisia linjauksia ei ole, mutta yhteinen ymmärrys alkaa olla. Jos nyt ei ole ihan pakko tehdä massiivista yhden alueen investointia, kannattaa odottaa. Minusta Pohjois-Karjalassa on yhteinen ymmärrys siitä, hän kiittää.

Asumispalvelut vaikuttavat kulukehitykseen

Toimialuejohtajat Eija Rieppo ja Leena Korhonen nostivat toisena kriittisenä kysymyksenä esiin asumispalvelujen tilanteen. Isot yksityiset palveluntuottajat ovat ympäri Suomen irtisanoneet sopimuksiaan, ja hinnankorotuspaineet ovat kovat.

– Se koskee erityisesti ikäihmisiä, vammaisia ja mielenterveysasiakkaita. Olemme pitkälti kiinni yksityisten palveluntuottajien hinnoittelussa. Sama huoli on kaikilla hyvinvointialueilla, Kirsi Leivonen sanoo.

– Halusimme tuoda sen ministeriölle esiin asiana, joka vaikuttaa kovasti meidän kulukehitykseemme. Emme itse pysty sille tekemään mitään, korkeintaan onnistumaan hintaneuvotteluissa. Ministeriön on hyvä ymmärtää, mistä ne miljoonien lisäkulut kertyvät, jos hinnankorotusprosentit alkavat olla kaksinumeroisia lukuja, Leivonen jatkaa.

Rahoituksen oikaisu valmistelussa

Pohjois-Karjalassa Hakari sai myös vastata siihen kysymykseen, miksi soteuudistuksen rahoitusmalli kohtelee epäreilusti niitä alueita, jotka ovat uudistuksessa etumatkalla.

– Soteuudistukseen, kuten mihin tahansa isoon lainsäädännön uudistukseen, kuuluu aina kompromissit. Ymmärrän hyvin, että Pohjois-Karjalassa ja muissa kuntayhtymissä, joissa on tehty paljon rakenteellisia uudistuksia, koetaan siirtymätasaus epäreiluna. Tarveperusteisesti Pohjois-Karjalaan pitäisi tulla enemmän rahaa, mutta siirtymätasauksen myötä se tulee paljon myöhemmin eikä edes täysimääräisenä, Hakari toteaa.

Ei ole olemassa absoluuttisen toimivaa mallia, hän myöntää.

Valtion rahoitusmallia Hakari kuvaa kompromissiksi, jossa kukaan ei tunne itseään voittajaksi.

– Ehkä jossain on onnistuttu, kun kaikki kokevat olevansa häviäjiä. Tämä on vaikea asia, ja ymmärrän hyvin Pohjois-Karjalasta katsottuna tilanteen. Palvelutarve on valtava, kaikki mittarit näyttävät sitä. Ja sitten kuitenkin rakennetaan rahoitusmalli tarveperusteiseksi, muttei toteuteta sitä suoraan sellaisenaan.

Siitäkin puhuttiin, että hyvinvointialueet saivat alkuviikosta valtiovarainministeriöstä huojentavaa postia, jossa kerrottiin rahoituksen oikaisun olevan valmistelussa. Muutoksen myötä rahoituksen korjaus vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella vaikuttaisi jo vuodelle 2023, eikä vasta vuodelle 2024.

Hakari uskoo valtiovarainministeriön esityksen menevän läpi, sillä se ei lisäisi valtion kustannuksia, vaan lähinnä varhentaisi maksuja, jotka hyvinvointialueille kuuluvat.

Kuvateksti: STM:n edustajat jatkoivat kiertuettaan Joensuusta Kuopioon. Kari Hakari toivoo tapaamisten lisäävän yhteistä ymmärrystä ja luottamusta. Kuva: Antti Pitkäjärvi/Siun sote

Henkilöstön saatavuuteen kansallisia ratkaisuja

Kolmas esiin nostetuista haasteista on valtakunnallinen ongelma. Henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård-Madsen avasi keskustelun hankalasta henkilöstötilanteesta, johon toivotaan avuksi kansallisia ratkaisuja.

Pohjois-Karjalassa puhuttiin esimerkiksi pelastajien koulutusmäärien tuplaamisesta ja kansainvälisen rekrytoinnin mahdollisuuksista.

Hyvinvointialuekiertueen tärkeä lähtökohta on Kari Hakarin mukaan lisätä ministeriön ja alueiden yhteistä ymmärrystä tilannekuvasta.

– Henkilöstön saatavuus on kaikkien yhteinen ongelma. Meillä on siihen kansallinen ohjelma lukuisine toimenpiteineen, vaikkapa nyt se, että hoiva-avustajat hyväksyttäisiin mukaan hoitajamitoituksiin. Kansallisesti asian eteen tehdään aika paljon, mutta toki täytyy tunnustaa, että monet ovat aika pitkän aikavälin toimenpiteitä.

Kari Hakari mainitsee usein toistamansa viestin, kuinka koko soteuudistus on kymmenen vuotta myöhässä. Alun perin sen tavoitteena oli varautua 2020-luvun työvoimapulaan ja henkilöstön ikääntymiseen.

– Nyt uudistus on vasta toimeenpanonsa alussa. Uusi rakenne kyllä mahdollistaa kansalliset ratkaisut, mutta siihen menee aikaa arviolta 5-10 vuotta.

Ministeriö on alueita varten

Pohjois-Karjalan vierailulla puhutti myös se, millaista ministeriön ohjaus tulee hyvinvointialueilla olemaan.

– Ohjauksessa käytetään tietysti muodollisia välineitä, kuten strategisia tavoitteita, neuvottelukuntia ja lakiin kirjattuja muita työkaluja. Mutta haluamme myös jatkuvaa vuorovaikutusta, jollainen tämäkin tilaisuus oli. Tarkoituksena on saada aikaan jatkuvaa, avointa vuoropuhelua eikä sitä tuntua, että asioita määrätään ylhäältä alaspäin. Sellaisesta haluamme eroon. Me ministeriössä olemme alueita varten, Hakari selventää.

Hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen on hyvillään mahdollisuudesta tuoda esiin maakunnan tarpeita ja näkökulmia hyvinvointialueen käynnistymisestä. Hyvinvointialueet muodostavat ensi vuoden alusta alkaen sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuden.

– Vanhaan maailmaan verrattuna muutos on iso. Kunta ja ministeriöt ovat keskustelleet keskenään aika vähän. Työskentelin pitkään Tampereen kaupungilla, mutta ministeriöön ei ollut säännöllistä yhteyttä. Nyt tilanne on ihan eri, kun raha tulee valtiolta. Tarve vuoropuhelulle syntyy luontaisesti, Kari Hakari pohtii.

Hän huomauttaa, ettei hyvinvointialueiden ja ministeriön yhteydestä saa muodostua vain edunvalvontaa puolin ja toisin.

– Tämän on mahdollista olla yhteistä tekemistä yhteisen päämäärän eteen, Hakari toteaa luottavaisena.

Sosiaali- ja terveysministeriöön lähti mukaan vahva viesti, että kuuden integraationtäyteisen vuoden jälkeen Pohjois-Karjalassa haluttaisiin kuumeisesti päästä seuraavalle tasolle palvelutuotannon kehittämisessä.

– Se edellyttää digitalisaatiota, sähköisten palvelujen laajamittaista käyttöä. Siihen pitää riittää investointikykyä, muuten se on kehityksen jarru. Mielestäni ministeriössä ymmärrettiin se nyt hyvin, Kirsi Leivonen tuumii.

somejako

Yhteystiedot viestintä

Viestinnän yhteystiedot

viestinta(at)siunsote.fi

Tietopyynnöt:
kirjaamo(at)siunsote.fi

Viestintäjohtaja
Susanna Prokkola
puh. 013 330 8279
susanna.prokkola(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialue)
Juulia Hirvonen
puh. 013 330 9867
juulia.i.hirvonen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (ikäihmisten palvelujen toimialue)
Sari Jormanainen
puh. 013 330 4525
sari.jormanainen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialue)
Soile Asikainen
Puh. 013 330 4526
soile.asikainen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (verkkoviestintä)
Petriikka Ohtonen
puh. 013 330 4524
petriikka.ohtonen(at)siunsote.fi

Valokuvaaja
Antti Pitkäjärvi
puh. 013 330 4508
antti.pitkajarvi(at)siunsote.fi

Uutiskirjeet

Tilaa uutiskirjeitämme ja tiedotteita:

Tilaa tiedotteita RSS-syötteenä:

Kuulumisia Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta 

Uutiskirjeeseen on koottu tietoa hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista. 

Kohti Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta

Uutiskirje käsittelee Siun soten muuttumista kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi. 

Omaishoidon uutiskirje

Uutiskirjeessä kerrotaan ajankohtaisia asioita Siun soten omaishoidosta.

Perhekeskusten terveiset

Uutiskirjeessä kerrotaan Pohjois-Karjalan perhekeskusten kuulumisia.

Työkykyohjelman uutiskirje

Uutiskirjeessä kerrotaan Siun soten työkykyohjelman 2020–2022 kuulumisia.

Uutiskirjeiden tietosuojaseloste (pdf)