Ajankohtaista sivun pääkuva

Ajankohtaista arkisto

Tiedotearkistot: 2023, 2022, 2021, 20202019, 2018, 2017, 2016, 2015

Sisältöjulkaisija

angle-left Masennuspeikko voi iskeä kehen vaan
Kokemusasiantuntija Jussi Laakkonen on saanut masennukseen apua niin ammattilaisilta, läheisiltä, vertaistuesta kuin lääkkeistäkin. Kuva: Siun sote / Antti Pitkäjärvi
Kokemusasiantuntija Jussi Laakkonen on saanut masennukseen apua niin ammattilaisilta, läheisiltä, vertaistuesta kuin lääkkeistäkin. Kuva: Siun sote / Antti Pitkäjärvi
23.02.2022

Masennuspeikko voi iskeä kehen vaan

Alakulo, suru, turtuneisuus, ärtymys, mielihyvän ja ilon katoaminen, uupumus, aloitekyvyttömyys, saamattomuus, syyllisyyden tunne, itsetuhoiset ajatukset, itsetuhoinen käyttäytyminen, päättämättömyys, uneen ja nukkumiseen liittyvät ongelmat, ruokahalun ja painon muutokset… 
Jokainen lienee kokenut useita näistä. Ohimenevinä ne ovat osa elämää, mutta pitkäkestoisina ne ovat masennuksen oireita. 

Kokemusasiantuntija Jussi Laakkosella on ollut masennusta jo ihan lapsesta lähtien. Alakuloisuutta ja masennusta hän ryhtyi korjaamaan murrosiässä alkoholilla, oluilla ja viineillä. Kyseinen jatkumo ja kierre on harmillisen tyypillinen.

Nyt kun jälkeenpäin ajattelen, se on erittäin huono yhdistelmä. Masennus ja päihteet ruokkivat toisiaan. Päihde, oli se sitten mikä tahansa, tuo hetkellisen helpotuksen ja masennuksen alakulo häviää, mutta vain vähäksi aikaa. Totta kai siihen sitten jää herkästi koukkuun ja jatkaa sitä, ja niin kuin mulle kävi, että sitten ajauduin todellisiin vaikeuksiin alkoholin, päihteiden ja lääkkeiden kanssa, kertoo Jussi.


Hän on ollut ilman päihteitä jo 37 vuotta. Apu raitistumiseen löytyi vertaistukiryhmistä. Kuinka hän on saanut apua masennukseensa?


Muistan sen ensimmäisen kerran, kun uskalsin lääkärille sanoa, että voisinko jutella jonkun kanssa. Psykiatriselle sairaanhoitajalle sopertelin, että minnuu ahistaa enkä jaksa. Muistan loppuelämän mitä hän sanoi minulle: ’Kuule Jussi, ei sitä aina tartte jaksaakaan.’ On järkevää ja fiksua pyytää apua ja sanoa, että ei jaksa, tietää Jussi.

Apua saa ammattilaisilta, vertaistuesta ja läheisiltä

Avun pyytäminen on siis ensimmäinen askel. Toinen on avun vastaanottaminen. Jussi kokee saaneen ammattilaisilta apua, myös lääkkeillä on oma roolinsa. 

Minä yhä edelleen käytän lääkkeitä mielialani ylläpitämiseen. Ei se aina oo helppoo sittenkään. Onneksi olen myös perinyt toivon näkökulman ja näen valoa putken päässä. Pave Maijanenkin lauloi kappaletta Elämän nälkä. Se koskettaa minua joka kerta. Elämän nälkää kannattaa vaalia. Jokaisen ihmisen elämä on ainutlaatuista ja arvokasta. Hakekaa ihmiset apua, kun sitä tarvitsette, kannustaa kokemusasiantuntija Jussi Laakkonen.

Myös läheisten tuki on tärkeää masennuksesta kärsivälle. Klassinen kysymys ’mitä sulle kuuluu’ toimii aina, kun vastauksen muistaa myös kuunnella.

Myös vertaistukiyhdistyksiä löytyy moneen asiaan ja niitä mie voin lämpimästi suositella. Siellä silmät aukee, että on muitakin samanlaisia ja ymmärtää, ettei olekaan yksin. Niissä on tarjolla myös läheisille vertaistukea. Kuka voi läheistä auttaa paremmin kuin toinen läheinen. Yhdistyksiä kannattaisi ihmisten hyödyntää huomattavasti enemmän, muistuttaa Jussi.


Itsetuhoisista ajatuksista pitää aina kertoa jollekin

Usein sanotaan näin, että miehet eivät yritä itsemurhaa, miehet tekevät itsemurhan. Kun olo menee epätoivoiseksi, mieleen voi tulla itsetuhoisia ajatuksia.

Säikähdin, kun ensimmäisen kerran tuli itsetuhoajatus. Tuli olo, että eihän mulla semmosia ajatuksia saanut olla, kun miehän olin jo selvinny päihdeongelmasta enkä juonut enää. Itsetuhoiset ajatukset olivat asia, mikä tavallaan herätti, että nyt on jotakin tehtävä asialle, toteaa Jussi.


Hän tunnustaa, että itsetuhoajatuksia on ollut ensimmäisen kerran jälkeenkin, mutta ne ei onneksi enää pakonomaisia ajatuskulkuja. Itsetuhoisista ajatuksista on aina tärkeää kertoa jollekin läheiselle tai ammattilaiselle. Itsetuhoisuudesta voi selviytyä ja itsetuhoisuutta voidaan hoitaa.


Yksi lääkäri joskus kauan sitten sanoi mulle, että jokainen ajattelee jossakin elämänvaiheessa itsetuhoisia ajatuksia. Se oli miusta aika reilusti sanottu. On helpottavaa tietää, että niitä voi olla ja on ihan kaikilla. Silti päässäni pyöri kysymys, miks mulle kävi näin, kun elämä just alko ja pääsin päihteistä eroon. Kunnes sitten joku sano mulle sitten, että kannattaa mieluummin kysyy, että miks ei vois käydä näin? Sen ymmärtäminen oli iso helpotus.  

Kokemusasiantuntija Jussi Laakkosen suoraa puhetta masennuksesta voit kuunnella myös Siun soten Miekö miepä -podcastsarjan ensimmäisessä jaksossa.


Tietoa, tukea ja ohjeita

Siun soten mielenterveys- ja päihdepalvelujen nettisivut löytyvät osoitteesta: Mielenterveys- ja päihdepalvelut - siunsote.fi

Siun soten mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitokoordinaattorit
puh. 013 330 2145
ma–pe klo 8–15.45

Psykiatrinen päivystys
Kiireellisissä mielenterveyteen liittyvissä asioissa, myös erilaisissa kriisitilanteissa, voit soittaa aikuispsykiatrian tehostettuun avohoitoon puh. 013 330 2132 arkisin kello 8–21, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 13–15. Muina aikoina puheluihin vastataan mahdollisuuksien mukaan.


Pohjois-Karjalan kriisikeskus 
Pohjois-Karjalan kriisikeskus tarjoaa tukea ja apua kriiseihin ja erilaisiin vaikeisiin elämäntilanteisiin, esimerkiksi pari- ja perheongelmiin, läheisen kuolemantapauksiin, ahdistusoloihin, työn tai opiskelun vaikeuksiin tai muihin mieltä painaviin ja stressaaviin asioihin. Ajan Pohjois-Karjalan Kriisikeskukseen voi varata soittamalla puh. 013 316 244 arkisin kello 10-16. Pohjois-Karjalan kriisikeskuksella on käytössä lisäksi sähköinen ajanvarauskalenteri.
 

Mielenterveystalo.fi

somejako

Yhteystiedot viestintä

Viestinnän yhteystiedot

viestinta(at)siunsote.fi

Tietopyynnöt:
kirjaamo(at)siunsote.fi

Viestintäjohtaja
Susanna Prokkola
puh. 013 330 8279
susanna.prokkola(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialue)
Juulia Hirvonen
puh. 013 330 9867
juulia.i.hirvonen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (ikäihmisten palvelujen toimialue)
Sari Jormanainen
puh. 013 330 4525
sari.jormanainen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialue)
Niina Vatanen
Puh. 013 330 4526
niina.vatanen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (verkkoviestintä)
Petriikka Ohtonen
puh. 013 330 4524
petriikka.ohtonen(at)siunsote.fi

Valokuvaaja
Antti Pitkäjärvi
puh. 013 330 4508
antti.pitkajarvi(at)siunsote.fi

Uutiskirjeet

Tilaa uutiskirjeitämme ja tiedotteita:

Tilaa tiedotteita RSS-syötteenä:

Kuulumisia Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta 

Uutiskirjeeseen on koottu tietoa hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista. 

Kohti Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta

Uutiskirje käsittelee Siun soten muuttumista kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi. 

Perhekeskusten terveiset

Uutiskirjeessä kerrotaan Pohjois-Karjalan perhekeskusten kuulumisia.

Työkykyohjelman uutiskirje

Uutiskirjeessä kerrotaan Siun soten työkykyohjelman 2020–2022 kuulumisia.

Uutiskirjeiden tietosuojaseloste (pdf)