Lapset puheeksi, eli LP-menetelmä, on terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja koulujen työväline lapsen arjen vahvistamisessa, vanhempien kuulemisessa ja lapsen kehitystä suojaavien tekijöiden havaitsemisessa. LP-työskentelyssä perhe ja ammattilaiset rakentavat yhteisen käsityksen lapsen arjesta kotona, koulussa ja vapaa-ajalla sekä auttavat lasta ympäröiviä aikuisia tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä. Työotetta voidaan hyödyntää muun muassa perheiden muutostilanteissa, jotka voivat vaikuttaa arkeen tai kuormittaa lasta ja perhettä.

Lapset puheeksi -työote on käytössä Pohjois-Karjalan alueella sosiaali- ja terveydenhuollossa niin lapsille suunnatuissa palveluissa kuin aikuisten palveluissa lasten huomioimiseksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi LP-työotetta hyödynnetään päiväkodeissa ja kouluissa.

– Lapset puheeksi on perhekeskustoimijoiden keskeinen työkalu. Työskentely tukee sitä, että myös pienimmät huolet nousevat esiin varhaisessa vaiheessa. Lapset puheeksi -menetelmä on otettu aiemmin käyttöön muun muassa Kiteellä varhaiskasvatuksessa ja tänä syksynä kaikissa Joensuun kouluissa, terveydenhoitaja Kirsi Repo kertoo.

Lapset puheeksi -menetelmän avulla sovitaan konkreettisista toimista niin, että perhe pääsee oman arjen asiantuntijoina mukaan tuen suunnitteluun. Menetelmä koostuu Lapset puheeksi -keskustelusta sekä tarvittaessa neuvonpidosta.

Lapset puheeksi -keskustelussa käydään läpi lapsen ja perheen arkisia asioita ammattilaisen kanssa. Keskustelun teemat voivat liittyä esimerkiksi lapsen vapaa-aikaan, koulunkäyntiin tai päivähoitoon ja ihmissuhteisiin. Keskustelussa pohditaan arjen sujuvuutta, vahvuuksia ja mahdollisia haavoittuvuuksia. Mikäli keskustelussa tunnistetaan tarve lisätuelle, voidaan järjestää Lapset puheeksi -neuvonpito. Neuvonpitoon voidaan kutsua mukaan eri toimijoita palveluista tai järjestöistä.

– Lapset puheeksi -menetelmän avulla käsitellään lapsen arjen sujuvuutta ja vanhemmuutta yhdessä vanhemman, työntekijän sekä tarvittavan lähiverkoston tai viranomaisten kesken. Se on matalan kynnyksen työskentelyä perheiden kanssa, joka tarvittaessa avaa oven muille palveluille. Myös perheet voivat pyytää Lapset puheeksi -keskustelua esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta, Repo tarkentaa.

Yhteisasiakasohjaus huomioi lapsiperheen kokonaisvaltaisesti

Lapset puheeksi -työskentelyn aikana voidaan havaita erilaisia tuen tarpeita. Yksi esimerkki varhaisen tuen palveluista on Siun sotessa pilotoitava lasten yhteisasiakasohjauksen toimintamalli. Malli on tarkoitettu tilanteisiin, joissa yksittäinen toimija tarvitsee lapsen ja perheen auttamiseksi rinnalleen muita toimijoita ja verkostotyötä. Tavoitteena on, että asiakas saa kokonaisvaltaisen, yksilöllisesti suunnitellun, avun ja tuen yli organisaatiorajojen.

Lasten yhteisasiakasohjauksen toimintamallia pilotoidaan yhteistyössä Utran ja Rantakylän varhaiskasvatuksen, lastenneuvolan ja alakoulujen toimijoiden kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään Nepenmäen koululla ja Liperin alueella. Pilotoinnilla pyritään keräämään kokemuksia, mallintamaan toimivia työtapoja sekä luomaan yhteisiä käytänteitä lapsiperheiden tukemiseen.

– Lasten yhteisasiakasohjauksen tavoitteena on, että perheet saisivat mahdollisemman varhaisessa vaiheessa kokonaisvaltaisen avun ja tuen, projektiasiantuntija Liisa Karvonen kertoo.

– Huoli lapsesta voi nousta esimerkiksi koulun tai päiväkodin toimesta. Lapsella on voinut olla esimerkiksi runsaasti koulupoissaoloja tai haastavaa käyttäytymistä, jotka vaativat erityistä tukea. Keskeistä on, että verkosto tuntee toisensa ja tietää, millaisissa asioissa kukakin verkoston jäsen voisi olla perheelle avuksi, Repo jatkaa.

Lasten yhteisasiakasohjauksessa asiakkaan vastuutyöntekijä pohtii yhdessä perheen kanssa, millaisista tukikeinoista ja palveluista asiakas hyötyisi. Vastuutyöntekijä koordinoi ja yhteensovittaa asiakkaan palveluja ja on yhteydessä verkostokumppaneihin, eli niihin tahoihin, joista perheille olisi tukea. Perhe voi olla lapsen asioissa yhteydessä vastuutyöntekijään, jolloin perhe saa kokonaisvaltaisen avun yhdellä yhteydenotolla.

– Lapsi ja perhe ovat oman arkensa asiantuntijoita. Toimimme perheiden toiveita kuunnellen ja perheen voimavarat huomioiden. Kynnys ottaa yhteyttä madaltuu, kun on tuttu henkilö vastassa. Näin myös perhettä askarruttavat asiat näyttäytyvät aiemmin, terveydenhoitaja Piia Hyttinen pohtii.

Perhekeskustoiminta lapsiperheiden tukena

Yhteisasiakasohjauksen toimintamalli on osa perhekeskustoiminnan kehittämistä. Perhekeskuksella tarkoitetaan palvelujen kokonaisuutta, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä edistävät palvelut sekä varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen palvelut. Pohjois-Karjalassa perhekeskustyöllä tarkoitetaan kaikkea perheiden kanssa tehtävää toimintaa ja palvelua Siun sotessa, kunnissa sekä kolmannella ja yksityisellä sektorilla. Näitä palveluja ovat muun muassa lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut, järjestöjen toiminta sekä varhaiskasvatuspalvelut. Asiakkaalle perhekeskustoiminta näyttäytyy toimijoiden välisenä monialaisena yhteistyönä.

Perhekeskustoiminnalla pyritään tarjoamaan ratkaisuja perheiden ja eri toimijoiden kohtaamiin haasteisiin, kuten palvelujen hajanaisuuteen, palvelujen tarpeen kasvuun, kustannusten nousuun sekä syrjäytymiseen. Perhekeskustoimijoiden yhteisenä päämääränä on tukea lapsen sujuvaa ja hyvää arkea niin, että lapset ja perheet saisivat tarvitsemansa avun ja tuen varhaisessa vaiheessa, oikea-aikaisesti ja koordinoidusti.