Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote kysyi pohjoiskarjalaisten näkemyksiä ja kokemuksia mielenterveys- ja päihdehaasteisiin liittyvistä palveluista kesäkuussa 2024. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa, miten pohjoiskarjalaiset tuntevat alueensa mielenterveys- ja päihdehaasteisiin liittyvät palvelut sekä millaiseksi palvelut mielletään.

Kyselyyn osallistui yhteensä 92 pohjoiskarjalaista. Kyselyssä vastaajat pystyivät ilmaisemaan mielipiteensä kertomalla, ovatko samaa vai eri mieltä kyselyssä esitetyn väitteen kanssa. Osallistujat antoivat kyselyalustalla yhteensä 2524 ääntä erilaisiin mielenterveys- ja päihdehaasteita käsitteleviin väitteisiin.

Kyselyvastausten mukaan osa vastanneista kokee, että mielenterveys- ja päihdehaasteisiin liittyy häpeää ja leimautumista. Häpeä ja leimautuminen voivat pahimmillaan vaikuttaa haluun hakea apua ja tukea.

 Kyselyvastausten perusteella osa vastanneista kokee epävarmuutta ja vaikeuksia löytää apua silloin, kun tarvitsisivat tukea mielenterveys- ja päihdeasioihin liittyen. Vastaukset osoittavat, että pohjoiskarjalaiset tarvitsisivat yhä selkeämpää ja helpommin saavutettavaa tietoa palveluista sekä yksilöllisiä tarpeita vastaavia palveluja.

– On tärkeää, että apua haettaisiin riittävän varhain. Meidän tulisikin lisätä tietoutta mielenterveys- ja päihdehaasteista sekä vahvistaa palvelujemme saatavuutta, ylilääkäri Johanna Suvanto painottaa.

Osa vastanneista puolestaan koki, että heillä on riittävästi tietoa saatavilla olevista palveluista. Vastausten mukaan pohjoiskarjalaiset tietävät, kuinka palvelut ovat rakentuneet, mihin mahdollisissa huolitilanteissa voi olla yhteydessä sekä miten ohjausta ja neuvontaa voi saada sähköisten palvelujen kautta.

– Kyselytulokset kuvaavat hyvin hyvinvointialueemme vahvuuksia ja kehityskohteita mielenterveys- ja päihdehaasteisiin liittyen. Oli ilahduttavaa huomata, että asukkaidemme mielestä olemme edistyneet palvelujen kehittämisessä, palvelusuunnittelija Erja Kortelainen kertoo. 

Kyselyssä nousseisiin kehitystarpeisiin haettiin ratkaisuja pyöreän pöydän keskusteluissa

Kyselyvastaukset käsiteltiin moniammatillisesti pyöreän pöydän keskusteluissa, joihin osallistui kokemusasiantuntijoita, terveydenhuollon ammattilaisia, hallinnon edustajia, päättäjiä sekä sidosryhmien edustajia. Moniammatillisen keskustelun perusteella hyvinvointialueella tulisi ratkaista, miten pohjoiskarjalaisten mielenterveyttä voitaisiin vahvistaa sekä riippuvuusongelmia ehkäistä. Yhteisessä keskustelussa todettiin, että myönteisen asenneilmapiirin luominen tukee näitä tavoitteita. 

– Kaikkien palvelujen tuottajien ja toimijoiden panosta mielenterveyttä tukevaan työhön tarvitaan. On tärkeää, että meillä on hyvää ja laadukasta yhteistyötä ja yhdessä tekemistä koko Pohjois-Karjalassa näiden asioiden äärellä, Kortelainen kertoo.

Hyvinvointialueen on tärkeää huolehtia erilaisista osallistumisen ja vaikuttamisen keinoista. Yksi tapa on hyödyntää kokemusasiantuntijoita. Kokemusasiantuntijat ovat asiantuntijoita oman tai läheisensä kokeman sairauden, vamman tai vaikean elämäntilanteen kautta. Siun soten kokemusasiantuntijoille pidettiin oma pyöreän pöydän tapaaminen, jossa heidän kanssaan keskusteltiin tärkeistä heidän toimintaansa koskettavista teemoista. Keskustelujen perusteella tärkeänä pidetään sitä, että kokemusasiantuntijatoiminta huomioidaan myös tulevaisuudessa osana hyvinvointialueen toimintaa.

Kyselyvastausten ja keskustelujen pohjalta laadittiin julkilausuma hyvinvointialueen päättäjille luovutettaviksi. Julkilausumassa pohditaan, millaisin toimin mielenterveyttä vahvistetaan, riippuvuusongelmia ehkäistään sekä miten Pohjois-Karjalaan luodaan myönteinen asenneilmapiiri. Keskeisessä roolissa on, että ennaltaehkäisevä ja tarpeenmukainen tuki varmistetaan, tietoutta lisätään ja työtä mielenterveyden edistämisen eteen tehdään yhdessä yli organisaatiorajojen. Julkilausuma luovutettiin aluevaltuustolle 13.11.2024. Julkilausumat ovat myös luettavissa verkkosivuiltamme: Kyselyt - siunsote.fi.

Mielenterveys- ja päihdehaasteisiin liittyvä kyselykokonaisuus on osa Sitran rahoittamaa Kohti vaikuttavaa asukasosallisuutta -hanketta, jossa tavoitteena on saada asukkaiden ääni osaksi päätöksentekoa sekä mahdollistaa heidän osallistumisensa ajankohtaisten aiheiden käsittelyyn matalalla kynnyksellä. Lisää aiheesta voi lukea myös aiemmin julkaistusta tiedotteesta: Pohjoiskarjalaisten ääni osaksi päätöksentekoa ja palvelujen kehittämistä.