Hyvinvointialueet voivat hyvin pitkälti itse päättää, millaisia osallistumiskeinoja ne ottavat käyttöönsä ja miten ne kytketään osaksi päätöksentekoa. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella erilaisten sidosryhmien ääni kuuluu tässä vaiheessa erityisesti kumppanuusryhmän kautta, jonka tehtävänä on paitsi välittää organisaatioiden näkemyksiä hyvinvointialueen valmistelun tueksi, myös viestiä valmistelutyön etenemisestä omille yhteisöilleen.

- Työryhmän kokoonpano on tosi laaja-alainen, ja lisäksi olemme jakautuneet aiheittain. Aiheisiin liittyen on mahdollista hakea vielä asiantuntijoita tarpeen mukaan. Näen kyllä, että osaamista on paljon ja työskentelyn edetessä kuullaan hyvin erilaisia toimijoita, Heinäveden kunnanjohtaja Maarika Kasonen kertoo.

Kumppanuusryhmässä on yhteensä 26 jäsentä. He edustavat kuntia, järjestöjä, elinkeinoelämää, oppilaitoksia, Siun sotea ja muita sidosryhmiä. Viisi alatyöryhmää pureutuu syvemmälle eri aihealueisiin, joita ovat hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyörakenteet, järjestöjen toimintaedellytykset, vaikuttamistoimielimet, sosiaali- ja terveyspalvelut ja työllisyys sekä osallisuus.

Edustajat ovat voineet vapaasti hakeutua siihen alatyöryhmään, joka itseä kiinnostaa.

- Sai myös osallistua useampaan ryhmään. Seuraavaksi käsittelyvuorossa ovat alatyöryhmissä nousseet ajatukset esimerkiksi siitä, mitkä asiat olisi valmistelussa saatava nopeasti valmiiksi ja mitkä ottavat aikaa, yhteistyörakenteiden alaryhmää vetävä Kasonen alustaa.

Joensuun kaupungin hyvinvointi- ja osallisuuspäällikön Heini Lehikoisen mukaan kumppanuusryhmän tehtävänannot ovat olleet selkeitä, ja siksi on syntynyt laaja ymmärrys siitä, mihin ryhmän kannanottoja ja ehdotuksia halutaan.

- Siitä tulee tunne, että asiat oikeasti menevät eteenpäin. Aika tietysti näyttää, miten meidän ehdotuksemme huomioidaan. Osahan on kiinni uudesta aluevaltuustosta. Toivottavasti parhaat palat poimitaan, Lehikoinen tuumii.

Lehikoinen on puheenjohtajana osallisuutta käsittelevässä alatyöryhmässä, jonka ensimmäinen esitys on nyt valmis.

- Olemme miettineet sitä, mikä olisi toimielinrakenteessa osallisuusvaliokunnan kokoonpano ja mitkä olisivat sen tehtävät. Sitä esitellään kumppanuusryhmän kokouksessa torstaina.

Jo viisi vuotta sitten Siun soten perustamisen aikaan toimijat tekivät laajaa yhteistyötä.

- Erityisesti kunnat ja Siun sote sopivat keskenään, mitä asioita kumpikin hoitaa. Tätä valmisteli Liperin kunnanjohtaja Hannele Mikkasen vetämä työryhmä, hyvinvointialueen kumppanuuspäällikkö Maarita Mannelin kertoo.

Mannelin oli myös tuolloin tiiviisti mukana uudistuksessa.

- Pääsimme silloin rajapinnoista yhdyspintoihin. Monessa asiassa olemme pitkällä, kun palvelut ovat jo Siun sotella, mutta jotain tietysti pitää sopia ja tarkistaa uudelleen, hän tietää.

Kuntien rooli on hyvinvointialueuudistuksessa muuttumassa maksajasta yhteistyökumppaniksi, ja jatkoa yhteistyöstä on tarvetta sopia etenkin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä osallisuuden näkökulmasta.

- Luomme kunta-hyvinvointialueen yhteistyön rakenteet, sillä aiemmin luodut soteneuvottelukunnat poistuvat ja tilalle on luotava uusi malli. Hyvinvointialue tulee nimeämään yhdyshenkilöt, jotka osallistuvat jatkossa kuntien hyvinvointiryhmien työhön. Toiveena on luoda yhteiset hyvinvoinnin painopisteet koko Pohjois-Karjalaan ja sitä kautta yhtenäistää toimenpiteitä, joita voimme seurata. Lisäksi luodaan malli hyvinvointikertomus- ja suunnitelmatyöhön, jossa voimme yhdistää nykyisen Siun soten, kuntien ja maakuntaliiton osaamisen, Mannelin avaa.

Asiaan kuuluu, että kumppanuusryhmä ottaa avoimesti esiin myös mahdollisia edessä olevia haasteita. Niitä ei haluta lakaista maton alle.

- Se on ehkä alkanut kirkastua ihmisille, että jotkin asiat loppuvat toisaalla ja jatkuvat toisaalla. Kun hallinnollisia ja taloudellisia siteitä katkeaa, pitää miettiä yhdessä, miten yhteistyön saa pysymään. Se vaatii avoimuutta asioista, joista kumppanilla on halu puhua, haasteistakin, Siun soten palvelujohtaja Tuuli Ollila huomauttaa.

Hyvinvointialueen hallitus tulee asettamaan hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet, joista lakisääteisiä ovat vanhus- ja vammaisneuvosto sekä nuorisovaltuusto. Aluehallitus voi nimetä muita vaikuttamistoimielimiä, ja suunnitteilla on muun muassa lapsi- ja perheasiainneuvosto.

- Maakunnallinen nuorisovaltuusto toimii nyt maakuntaliiton alla, ja jatkossa on aikomus laatia yhteistyösopimus liiton kanssa. Myöhemmin tullaan nimeämään hyvinvointialueen vanhusneuvosto, jossa on tämänhetkisten suunnitelmien mukaisesti edustaja jokaisen kunnan vanhusneuvostosta sekä edustaja alueella toimivista eläkeläisjärjestöistä, Mannelin sanoo. - Maakunnallista vammaisneuvostoa ei ole ollut alueellamme toiminnassa ja on hienoa, että se saadaan nyt.

Kumppanuusryhmässä laaditaan parhaillaan mallia myös hyvinvointialueen järjestöavustuksille.

- Näitä pelisääntöjä lähdemme rakentamaan yhdessä järjestöjen kanssa. Samalla tarkistetaan toimitiloihin liittyvät asiat, Mannelin toteaa.

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Elina Pajula on haarukoinut verkostoistaan erilaisia malleja, joita muilla alueilla on mietitty.

- Järjestöjen avustamisen kuviot kiinnostavat, se työ on vielä joka paikassa kesken. Viemme ehdotuksia järjestöjen kumppanuuspöytään, joka kokoontuu 23. helmikuuta. Siinä on mukana maakunnallisia sote-järjestöjä. Maaliskuussa niitä käsitellään laajassa järjestöfoorumissa. Sitä kautta on tarkoitus saada kiinni siitä, mitä järjestöt itse miettivät. Nyt on se hetki, jolloin kannattaa mahdollisimman laajasti osallistua ja miettiä yhdessä avustuskriteerejä, ennen kuin ne menevät eteenpäin, Pajula tähdentää.

- Ajattelen itse niin, että avustuskeskustelujen kautta pääsemme katsomaan monta muutakin yhteistoiminta-asiaa järjestöjen kanssa.

Kumppanuusryhmässä kuuluu vahvasti nuorten ääni. NuvaPlus-hankkeen projektipäällikkö Oskar Mannelin sanoo, että kukin edustaja on voinut tuoda ryhmään niitä oppeja, joiden on havainnut aiemmin toimivan – ja nyt on aika jalostaa niitä.

- Tosi tasavertaisesti tässä on päässyt ääneen, olipa sitten nuori tai vanhempi. Näen tärkeäksi osallistamisen kanavat, jotka voivat eri osa-alueilla olla erilaisia, kuten kyselyjä ja jalkautumista. Nuorilla voi olla osallistamiseen ihan omat kanavansa.

Mitä paljon puhuttu osallisuus sitten käytännössä tarkoittaa?

Osallisuudelle ominaista on halu ja mahdollisuus päättää ja vaikuttaa, ja lisäksi se on nähdyksi, kuulluksi, arvostetuksi ja ymmärretyksi tulemista.

- Se luo hyvinvointia ja antaa kokemuksen yhteisöön kuulumisesta. Hyvinvointialueen osallistamista ja vaikuttamista lisätään muun muassa tarjoamalla aktiivista, monikanavaista, ymmärrettävää ja oikea-aikaista tietoa, järjestämällä asukas- ja asiakasraateja sekä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, tukemalla oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua, mahdollistamalla osallistuminen ja vaikuttaminen valmisteluun ja päätöksentekoon, Maarita Mannelin taustoittaa.

Hän kehottaa jokaista pysähtymään miettimään osallisuutta omassa työ- tai harrastuselämässä. Miten voin itse edesauttaa osallisuutta ja osallistaa asukkaita ja asiakkaita mukaan jo suunnitteluvaiheessa?

- Tulemme myös kartoittamaan, mitä kaikkea osallisuutta Siun sotessa jo tehdään. On tärkeää, ettemme tee päällekkäisiä asioita eri paikoissa.

Esimerkiksi Siun sotessa on käynnissä Tulevaisuuden sotekeskus -hanke, jonka tavoitteena on parantaa palveluita ja yhdistää niitä asiakkaiden tarpeita vastaaviksi kokonaisuuksiksi. Niissä sosiaali- ja terveydenhuolto toimivat yhdessä – toisiaan tukien ja toistensa vahvoina kumppaneina.