Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun soten kuudella terveysasemalla pilotoitiin kehittäjäsosionomitoimintaa. Kehittäjäsosionomit toimivat sekä asiakkaiden että ammattilaisten tukena Polvijärven, Outokummun, Tohmajärven, Kiteen, Rantakylän ja Niinivaaran terveysasemilla. Kokeilun tavoitteena oli vahvistaa terveydenhuollon ammattilaisten osaamista sosiaalihuollon kysymyksissä, sujuvoittaa yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä sekä mahdollistaa asiakkaille matalan kynnyksen neuvonta ja ohjaus sosiaalihuollon asioissa perusterveydenhuollossa asioinnin yhteydessä.

Vuoden kestänyt kehittäjäsosionomikokeilu tuli alkukesästä päätökseen. Siun sote on saanut kokeilun kautta arvokasta tietoa sosiaalihuollon kysymyksistä ja tuen tarpeista, joita terveysasemilla kohdataan. Kokeilun kokemuksia puretaan parhaillaan ja toimintamallin jatko osana sosiaali- ja terveysasemien toimintaa on selvityksessä.

Kokeilun havaintoja hyödynnetään myös osana Siun soten digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittämistä, joka on parhaillaan käynnissä. Tällä hetkellä digisotekeskuksessa käsitellään muun muassa suurin osa Omaolon oirearvioista. Syksyn aikana Omaolon käyttöä kokeillaan sosiaalihuollon kysymyksissä. Jatkossa asiakas voi saada sähköisesti Omaolon kautta ohjausta ja neuvontaa myös erilaisiin arkielämän tilanteisiin. Sosiaalihuollon yhteydenottokanavan avautumisesta Omaolo-palvelussa tiedotetaan myöhemmin.

Kokeilu toi näkyväksi paikallisia ilmiöitä ja tuen tarpeita

Kehittäjäsosionomit työskentelivät 1–2 päivänä viikossa osana perusterveydenhuollon tiimejä terveysasemilla. Kehittäjäsosionomitoiminta on ollut ennen kaikkea asiakaslähtöistä, mutta tukenut myös terveysaseman henkilöstön päivittäistä työtä. Kokeilussa mukana olleet terveysasemat ovat keskenään erilaisia niin asiakas- kuin työntekijänäkökulmasta. Tämä antoi kehittäjäsosionomeille mahdollisuuden tarkastella asiakkaiden tarpeita ja ikäjakaumaa monipuolisesti sekä toi esiin terveysasemien erilaiset tuen tarpeet sosiaalihuollon kysymyksissä.

– Kokeilun myötä havaittiin, että terveysasemilla asioinnin yhteydessä voi nousta esiin asioita, jotka eivät ole ratkaistavissa terveydenhuollon keinoin, mutta vaikuttavat kuitenkin terveys- ja hoitosuunnitelman toteuttamiseen. Asiakas voi esimerkiksi tarvita lääkehoitoa, mutta hänen taloustilanteensa ei mahdollista lääkkeiden ostoa. Tällöin kehittäjäsosionomi on voinut tarjota ohjausta ja neuvontaa, miten asiakas voisi saada tukea tilanteeseensa esimerkiksi Kelan palveluja hyödyntäen, projektipäällikkö Iira Nuutinen kertoo.

Vuoden aikana kehittäjäsosionomit toteuttivat yli 500 asiakastapaamista, joista suurin osa toteutettiin kotikäynteinä. Kotikäyntien ja tapaamisten lisäksi asioita on hoidettu puhelimitse ja sähköisissä kanavissa. Asiakaskohtaamisissa nousi esiin erilaisia ilmiöitä ja tuen tarpeita. Tapaamisten sisällöt käsittelivät muun muassa erilaisia etuus- ja hakemusasioita, lausuntoasioita, kotona pärjäämisen asioita sekä toimintakyvyn muutoksien ja taloudellisen tilanteen teemoja.

– Asiakkaat ottivat rohkeasti kokeilun vastaan, mikä mahdollisti meille aitiopaikan tarkastella hyvinvointialueen asukkaiden arjen tilanteita ja havaita yhteiskunnassamme olevien palveluiden aukkopaikkoja. Näistä havainnoista viemme viestiä eteenpäin, mikä mahdollistaa palveluiden kehittämisen, kehittäjäsosionomit Riikka Päivinen, Mira Piiroinen ja Tanja Ikonen toteavat.

Kehittäjäsosionomikokeilu oli osa Siun soten Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanketta. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanke jatkuu vuoden 2023 loppuun saakka.