Miten järjestöt voivat toimia Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen yhteistyökumppaneina nyt ja tulevaisuudessa? Se oli ydinkysymys 5. lokakuuta kokoontuneessa Järjestöfoorumissa. Joensuussa Tikkamäen auditoriossa oli lähi- ja etäyhteydellä mukana yhteensä noin sata järjestöedustajaa.

Tilaisuuden avasi Pohjois-Karjalan järjestöasiainneuvottelukunnan JANE:n Anniina Kontiokorpi, joka alleviivasi, kuinka tärkeää työtä järjestötoimijat tekevät kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Kehittämisjohtaja Heli Aalto Siun sotesta taustoitti puolisen vuotta sitten nimetyn hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan tehtäviä. Hän korosti lautakunnan olevan myös strategisen yhteistyön rakentaja, joka on mukana laatimassa pelisääntöjä esimerkiksi kuntien ja järjestöjen kanssa tehtävälle yhteistyölle. Se myös pyrkii vaikuttamaan hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvään päätöksentekoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja siinä Aalto näkee tärkeäksi yhteisen vaikutustyön nimenomaan järjestöjen kanssa.

Lautakunta kokoontuu seuraavan kerran 13. lokakuuta, jolloin se antaa esityksensä muun muassa laajasti valmistelluista järjestöavustusten kriteereistä.

”Järjestöt päässeet vaikuttamaan”

– Hyvinvointialue ei onnistu ilman järjestöjä, totesi puolestaan Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Elina Pajula puheenvuorossaan.

Hän muistutti, että myös järjestöjen keskinäistä yhteistyötä tarvitaan.

Kriittisiksi kysymyksiksi Pajula nosti sen, miten järjestöt ovat jatkossa neuvottelukumppaneina vuosittaisissa neuvotteluissa ja hyte-yhteistyörakenteissa, onko kuuntelemisen rajapinta kunnossa ja miten kaikki toimijat saadaan mukaan.

Valmistelussa olevalle järjestöavustusprosessille hän antoi kiitosta siitä, että järjestöillä on ollut paljon erilaisia tilaisuuksia, joissa ne ovat päässeet vaikuttamaan tulevaan avustustenjakomalliin.

– Olen ylpeä Pohjois-Karjalan näkökulmasta, jossa on pidetty sinnikkäästi kiinni siitä, että toiminta-avustuksia on jaossa myös pienille toimijoilla. Monilla hyvinvointialueilla on tarjolla pelkkiä kumppanuuksia, Pajula tiesi kertoa.

Kunnatkin avustavat järjestöjä

Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry:n järjestöasiantuntija Laura Meriluoto kertoi Järjestöfoorumissa järjestöavustusten ja -rakenteiden valtakunnallisesta tilanteesta.

– Järjestöavustusmallien valmistelu etenee kaikilla hyvinvointialueilla, hän valotti.

Ensimmäiset alueet ovat tehneet päätöksiä järjestöavustusten jakamisesta, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaalla mallit ovat valmiit. Muualla vielä hiotaan kriteereitä ja käytänteitä. Yhdistävänä tekijänä kriteereissä on esimerkiksi se, että avustettava toiminta on hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja turvallisuuteen liittyvää toimintaa, joka palvelee hyvinvointialueen strategisia tavoitteita.

Meriluodon mukaan kaikilla alueilla on lähtökohtana, että hyvinvointialueiden lisäksi kunnat jakavat järjestöavustuksia.

Matalan kynnyksen neuvontaa

Järjestöfoorumissa keskustelutti eniten se, millainen rajanveto kuntien ja hyvinvointialueen avustustenjaossa tulee olemaan.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen kumppanuuspäällikkö Maarita Mannelin kertoi, että kuntien kanssa aiheesta on käyty runsaasti keskustelua, ja kaikkien tavoitteena on mahdollisimman selkeät hakukriteerit ja se, ettei niin sanottuja väliinputojia syntyisi.

Projektisuunnittelija Minna Patama Tulevaisuuden sote-keskushankkeesta lupasi, että hyvinvointialue tarjoaa matalan kynnyksen neuvontaa avustuksia hakeville järjestöille.

– Palvelunohjausta tullaan kehittämään yhteistyössä järjestöjen kanssa, Patama sanoi.

Tilaisuuden järjestivät Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE, Siun soten Tulevaisuuden sotekeskus -hanke ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialue.