Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun soten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päätti 16.3. järjestöjen toiminta-avustusten myöntämisestä. Avustuksia myönnettiin 85 eri järjestölle. Avustuksia oli jaossa yhteensä 200 000 euron edestä.

Avustuksia myönnettiin toimintaan, joka sisällöltään liittyy hyvinvointialueen tehtäviin eli sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen. Avustushakemuksia saapui 103 järjestöltä, joista osa oli jättänyt useamman avustushakemuksen.

Avustusta myönnettiin muun muassa vertais- ja ryhmätoiminnan sekä asiantuntijaluentojen järjestämiseen, mielenterveyden edistämiseen, sotaveteraanien toimintakyvyn ylläpitämiseen, eri potilasryhmille räätälöidyn liikunnan järjestämiseen, ensiapu- ja turvallisuuskoulutusten järjestämiseen sekä taloudellisesti heikossa asemassa olevien auttamiseen ja tukemiseen. Suurimmat myönnetyt avustukset olivat yli 10 000 euron suuruisia ja pienimmät muutaman sadan euron avustuksia.

– Hakemuksia saatiin kaikenkokoisilta järjestöiltä ja joka puolelta maakuntaa. Avustuksia myönnettiin paljon myös pienten vapaaehtoisjärjestöjen toimintaan, mikä on järjestöjen alueellisen elinvoimaisuudenkin kannalta hieno asia, kertoo Siun soten kehittämisjohtaja Heli Aalto.

Avustushakemukset olivat hyvin eri suuruisia, eikä kaikkia avustuksia voitu myöntää haetun suuruisina. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan varapuheenjohtaja Anna Karjula ymmärtää hyvin, että avustuspäätös voi herättää keskustelua erityisesti niiden kohdalla, jossa päätös avustuksen määrästä jäi kauas haetusta summasta.

– On varsin selvää, että kun haettujen avustusten yhteissumma oli yli kaksinkertainen määrärahaan nähden, eivät kaikki välttämättä ole tyytyväisiä saamansa toiminta-avustuksen määrään, Karjula toteaa.

Avustusten myöntämisehdot on laadittu yhdessä järjestöjen kanssa

Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on yksi hyvinvointialueiden lakisääteisistä tehtävistä.

Järjestöjen rahallinen avustaminen ei suoraan ole lakisääteistä, vaan hyvinvointialueet eri puolilla Suomea päättävät itsenäisesti, millä tavoin järjestöjen tekemää terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistä tuetaan. Siun sotessa järjestöjen tukemisen tapoja ovat vuosittaiset, määrärahasidonnaiset toiminta-avustukset sekä kumppanuus- ja yhteistyösopimukset. Avustusten myöntämisen ehdot on laadittu viime vuoden aikana tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Karjalan järjestökentän kanssa.

– Keskeisin ehto avustusten saamiselle on se, että avustettava toiminta liittyy hyvinvointialueen tehtäviin. Samalla tämä on ollut ehkä kaikkein eniten puhuttanut asia niin valmistelussa kuin päätöksenteossakin, kertoo kehittämisjohtaja Aalto.

– Linjanveto järjestöjen avustamisessa lähtee siitä, mikä on hyvinvointialueen perustehtävä ja mikä taas kuuluu kuntien perustehtävään, jatkaa lautakunnan puheenjohtaja Karjula.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on lain mukaan sekä kuntien että hyvinvointialueen tehtävä. Julkisuudessa on käyty keskustelua muun muassa lastenhoitotoimintaan liittyvistä avustuksista sekä eläkeläisjärjestöjen mahdollisuuksista saada hyvinvointialueen toiminta-avustusta.

– Lastenhoidon järjestäminen yleisesti ei ole sellaista toimintaa, joka liittyisi hyvinvointialueen perustehtäviin. Sen sijaan jos avustushakemuksessa toiminta oli perustellusti kohdennettu tietylle asiakas tai potilasryhmälle, avustusta voitiin myöntää. Vastaavasti eläkeläisjärjestöjen perustoiminta ei ole hyvinvointialueen avustusehtojen mukaista toimintaa. Sen sijaan avustuksia on nyt myönnetty vaikkapa hoivakodeissa tehtäviin vierailuihin, jotka selvästi liittyivät hyvinvointialueen tehtäväkenttään, avaa Karjula päätöksenteon taustoja.

Jokaiselle hyvinvointialueen toiminta-avustusta hakeneelle järjestölle lähtee tarkempi tieto päätöksen sisällöstä sekä palautekysely toiminta-avustusten hakuprosessista. Järjestöavustusten hakuprosessia kehitetään edelleen ja palautteita käydään läpi kevään aikana järjestettävässä järjestöfoorumissa sekä muissa tapaamisissa.

Hyvinvointialueen järjestöavustukset pähkinänkuoressa:

• Hyvinvointialueen toiminta-avustusten määräraha vuodelle 2023 on 200 000 euroa.
• Vuodelle 2023 kohdistuvien hakemusten yhteissumma oli 487 283 euroa.
• Avustushakemuksia saapui 110 kappaletta yhteensä 103 järjestöltä
  • yksi hakemus kohdistui vuoteen 2024
  • hakemuksista 20 ei vastannut avustusohjetta
• Pienin myönnetty avustus oli 258 € ja suurin 12 000 €
• Suurimmat avustukset saivat:
  • Pohjois-Karjalan mielenterveydentuki ry, 12 000 € kiertävään matalan kynnyksen kohtaamis- ja ryhmätoimintaan mielenterveyskuntoutujille
  • Perheiden paikka ry, 10 000 € perheille maksuttoman, sosiaalihuollosta ohjautuvien lasten yöhoitotoiminnan järjestämiseen
  • HOPE ry, 10 000 € vähävaraisten lapsiperheiden avustamistoiminnan mahdollistamiseen
  • Pohjois-Karjalan syöpäyhdistys, 9100 € syöpään sairastuneiden itsehoidon sekä heidän tai läheistensä ryhmätoiminnan ja muun vertaistuen järjestämiseen
  • Toimiva ry, 9 000 € painonhallinnan ja liikasyömisen haasteista kärsivien vertaistukiryhmätoimintaan

Hyvinvointialueen hallintorakenteessa järjestöavustuksista päättäminen kuuluu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan tehtäviin.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat Siun soten Dynasty-tietopalvelussa: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan kokousasiakirjat

Tietoa järjestöavustuksista Siun soten verkkosivuilla: Järjestöavustukset

Aiempi tiedote 10.3.2023 Hyvinvointialueelle 110 avustushakemusta yli sadalta järjestöltä