Siun sotessa on seurattu henkilöstön työhyvinvointia Mitä Siulle kuuluu? -työhyvinvointikyselyllä jo vuodesta 2017 lähtien. Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä toteutettavan kyselyn avulla saadaan tietoa henkilöstön työhyvinvoinnin tilanteesta ja siihen heijastuvista tekijöistä. Kyselyssä tarkasteltavia osa-alueita on työ, työyhteisö, johtaminen sekä työterveys ja työturvallisuus.

– Kyselyyn vastanneet tuovat meille arvokasta tietoa sen hetkisestä työhyvinvoinnin tilanteesta. Mitä Siulle kuuluu? -kysely on ennen kaikkea tiedolla johtamisen työkalu, jonka painopisteet nousevat strategiasta, palvelujohtaja Kati Koppinen kuvailee.

Strategisen työhyvinvointijohtamisen tueksi tarvitaan tietoa henkilöstön työhyvinvoinnista. Työhyvinvointikyselyn tavoitteena on saada henkilöstön ääntä tiedolla johtamisen taakse.

– Siun sotessa johto on kiinnostunut henkilöstön työhyvinvoinnin tilasta. Henkilöstöä on kannustettu monin muodoin vastaamaan ja tulosten käsittely on porrastettu organisaatiossa. Johdon tahtotila on ollut vahvasti taustalla, Koppinen kertoo.

Työhyvinvointikyselyn tuloksia käydään läpi kaikilla organisaation tasoilla. Kyselyn tulokset raportoidaan sähköisessä tulosportaalissa, josta kaikki siunsotelaiset pystyvät tarkastelemaan tuloksia. Tulokset esitetään tulosportaalissa niin, ettei yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa.

– Työyhteisössä käydään keskustellen läpi, millaisia vahvuuksia ja voimavaroja henkilöstö on sanoittanut. Lisäksi keskustellaan kehityskohteista, mihin voisi panostaa. Vahvistetaan toimivia asioita ja toisaalta otetaan työn alle se, missä on kehittymistä, Koppinen pohtii.

– Mitä ylemmäksi linjajohdossa tullaan, sitä strategisempaan suuntaan tulosten käsittely muuttuu. Esimerkiksi johtoryhmätasolla tarkastellaan suurempia ilmiöitä ja pohditaan, miten ne yhdistetään strategisiin linjauksiin ja tavoitteisiin, Koppinen kertoo.

Työhyvinvointikyselyyn vastaaminen on yksi keino vaikuttaa ja osallistua organisaation kehittämiseen. Kyselyyn vastaaminen koetaan merkitykselliseksi, kun huomataan, että vastausten pohjalta on tehty konkreettisia toimenpiteitä. Vuosien varrella Siun sotessa on kehitetty sekä isompia että pienempiä asioita työhyvinvointikyselyn tuloksiin nojaten.

– Työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta on vahvistettu johtamisosaamista. Siun sote oli mukana Onnistu yhdessä hankkeessa, jonka tarkoituksena oli tukea työkykyjohtamisen mallien ja hyvien käytäntöjen kokoamista ja levittämistä. Lisäksi olemme toteuttaneet johtajuustutkimuksia, joissa johtamista on tarkasteltu tarkemmin. Myös esihenkilöperehdytys ja lähiesihenkilöiden valmentavan johtamisen kokonaisuus on poikinut kyselytuloksista, Koppinen listaa.

Työhyvinvointikyselyn avulla henkilöstön toiveet ja kehittämisideat työhyvinvoinnin parantamiseksi nousevat esiin. Toimintayksiköt laativat tulosten pohjalta omat toimenpidesuunnitelmansa sekä tuovat ajatuksia ja ehdotuksia koko organisaatiota koskeviksi kehittämiskohteiksi.

– Henkilöstön osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen on tullut selkeä viesti. Kyselytulosten pohjalta on vahvistettu yhteistoimintaa ja lisätty vaikuttamisen mahdollisuuksia. Henkilöstö on ollut mukana esimerkiksi palkitsemisen suunnittelussa ja tästä konkreettisena esimerkkinä on henkilöstöetujen laajentaminen, Koppinen pohtii.

– Tulosten myötä on havahduttu siihen, miten kuormittavaa arki toimintayksiköissä voi olla. Olemme kehittäneet psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseen ja työssä jaksamiseen liittyviä interventioita, kuten koko organisaation tasoista defusing-mallia. Myös koulutuksia uhka- ja väkivaltatilanteisiin ja niiden ennaltaehkäisyyn on tehostettu työntekijöiden antaman palautteen pohjalta, Koppinen jatkaa.

Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella voidaan kartoittaa henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilaa ja suuntaa työhyvinvoinnin kehittämiselle. Tuloksia läpi käydessä huomio kiinnittyy erityisesti yksiköihin, joiden tulokset ovat heikompia.

– Pohdimme moniammatillisesti yhdessä työyhteisön, esihenkilön ja linjajohdon kanssa, mikä työyhteisöä auttaisi ja tarjotaan sen pohjalta tukea. Asiat, jotka heikentävät työhyvinvointia voi olla hyvin monisyisiä. On tärkeää, että pystytään löytämään tuen keinoja tilanteessa, jossa niitä tarvitaan, Koppinen kertoo.

– Sykähdyttävimpiä hetkiä on ne, kun työyhteisö on saanut aiemmin heikommat tulokset ja seuraavan kyselyn tulokset osoittavat työyhteisön ottaneen harppauksen ylöspäin. Yksiköt ovat löytäneet oikeat tukitoimet ja uskoneet siihen, että asioita saadaan parannettua. Maailma ei tule valmiiksi yhden vuoden aikana, mutta pienetkin liikahdukset oikeaan suuntaan ovat merkittäviä, Koppinen jatkaa hymyillen.

On selvää, että työhyvinvointikyselyyn kannattaa vastata. Yksilön vastauksella on merkitystä niin oman työyhteisön kuin koko organisaation kehittämiseen. Tänä vuonna vastaaminen on kuitenkin erityisen merkittävää.

– Tänä syksynä työhyvinvointikysely on tietynlainen lähtöarvio uudelle hyvinvointialueelle siirryttäessä. Tulokset käsitellään hyvinvointialueella, jolloin meillä on hyvä pohjamittari olemassa. Pääsemme katsomaan tuloksia uuden strategian näkökulmasta ja pohtimaan, mitä meidän tulisi tehdä, jotta päästäisiin strategisiin tavoitteisiin, Koppinen muistuttaa.

Siunsotelaiset ovat nähneet kyselyyn vastaamisen tärkeänä. Vastausprosentti on Siun sotessa ollut koko ajan hieman keskimääräistä korkeampi. Viime vuonna työhyvinvointikyselyyn vastasi 70 % henkilöstöstä eli yhteensä 4821 siunsotelaista. Loka-marraskuun aikana toteutettavaan kyselyyn toivotaan jälleen runsaasti vastauksia.