Ajankohtaista sivun pääkuva

Ajankohtaista arkisto

Tiedotearkistot: 2021, 20202019, 2018, 2017, 2016, 2015

Sisältöjulkaisija

angle-left Geriatrinen arviointi- ja kuntoutusosasto: Positiivista asennetta, vuorovaikutusta ja inhimillistä kohtaamista
Kuvateksti:  Kuvassa vasemmalta Heikki Hyvärinen, Leena Korpinen, Heidi Kankkonen, Maarit Lappi ja Sylvi Turunen. Kuva: Siun sote / Antti Pitkäjärvi
Kuvateksti:  Kuvassa vasemmalta Heikki Hyvärinen, Leena Korpinen, Heidi Kankkonen, Maarit Lappi ja Sylvi Turunen. Kuva: Siun sote / Antti Pitkäjärvi
27.06.2022

Geriatrinen arviointi- ja kuntoutusosasto: Positiivista asennetta, vuorovaikutusta ja inhimillistä kohtaamista

Taas on uusi aamu Geriatrisen arviointi- ja kuntoutusosastolla. Moniammatillinen SEPA- eli seisontapalaveri pidetään arkiaamuisin klo 9.30. 

Silloin moniammatillisessa tiimissämme työskentelevät lääkäri, sairaanhoitaja, lähihoitaja, fysioterapeutti, kuntohoitaja, sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti ja farmaseutti kokoontuvat käymään jokaisen kuntoutujan toimintakyky sekä tavoitteet päivittäin yhdessä läpi. Samanlaisia SEPA-palavereita pidetään kaikilla Siilaisen kuntoutumiskeskuksen osastoilla, kertoo osastonhoitaja Maarit Lappi

Osastolla käy myös säännöllisesti sairaalapappi ja hänen ohjauksessaan teologian opiskelijoita. 

On mukava kohdata ja kuntouttaa ikäihmisiä. Heillä on pitkän elämän tuomaan viisautta ja kykyä nähdä elämää monesta suunnasta. Päivät ovat erilaisia ja mielenkiintoisia, osastolääkäri Leena Korpinen kertoo.

SEPA-palaverissa on yleensä mukana myös geriatrisen poliklinikan poliklinikkahoitaja Sylvi Turunen. Sylvillä on keskeinen rooli osaston ja Geriatrian poliklinikan toiminnassa. Hänen kauttansa potilaat tulevat osastolle. SEPAan osallistuu myös, Siilaisen kuntoutumiskeskuksen kuntohoitaja Saila Sissonen.

Positiivinen asenne on tärkeää meidän työssämme. Niin me kuin potilaskin toivoo, että hän pääsisi vielä kuntoutuksesta kotiin joko itsenäisesti, omaisten tai kotihoidon turvin. Jos kotiutuminen ei ole mahdollista, tehdään muita asumisratkaisuja kuten hoitokotiasuminen, Sissonen kertoo.

Geriatrinen arviointi- ja kuntoutusosasto 3A:lla hoidetaan Siun soten alueen iäkkäitä geriatrista arviointia ja kuntoutusta vaativia potilaita. Osaston yhteydessä toimii myös geriatrinen poliklinikka. Iäkkään ihmisen arjessa selviytymisen haasteita ovat muun muassa toimintakyvyn heikentyminen, pitkittyneet sekavuustilat, vaikea masennus, muistisairausepäilyt, epäily, ettei henkilö pärjää kotona.
Geriatrisen kuntoutuksen tarkoituksena on vahvistaa ja parantaa ikääntyvän toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä, lisätä omatoimisuutta ja kannustaa itsehoitoon sekä ohjata omaisia. Etenkin iäkkäät muistisairaat hyötyvät kokonaisvaltaisesta geriatrisesta arvioinnista, jossa otetaan kantaa muihinkin sairauksiin ja lääkityksiin. Tilastokeskuksen mukaan Pohjois-Karjalan väkiluku oli vuoden 2021 lopussa 163 286. Suuret ikäluokat ovat eläköitymässä ja iäkkäämmille ihmisille suunnattujen palvelujen tarve kasvaa tulevina vuosikymmeninä. Ikäihmisille ja heidän läheisilleen suunnattuja palveluja tuottavat Siun soten ohella myös järjestöt, kunnat ja yksityiset palveluntuottajat.

Omaiset tärkeä yhteistyökumppani

Osastojaksolla Siilaisella arvioidaan kuntoutujan toimintakykyä ja lääkityksiä sekä annetaan tarvittavaa kuntoutusta. Jatkosuunnitelma eli suunnitelma kotona selviytymisen tukemisesta tehdään yhteistyössä omaisen kanssa.

Potilaat ovat kiitollisia kuntoutusmahdollisuudesta. Kaikki kuntoutujat eivät välttämättä kuitenkaan itse tunnista enää sairauttaan eikä tarvetta kuntoutukselle. Tämä tuo haasteita omaisille, kotihoidolle ja osastolle.  Omaiset ovat tärkeä yhteistyökumppani geriatrisessa kuntoutuksessa, tietää geriatrisen poliklinikan poliklinikkahoitaja Sylvi Turunen.

Muistisairauden vaikutusta käyttäytymiseen ja käytöshäiriöihin käydään geriatrisessa arvioinnissa ja kuntoutuksessa läpi olipa muistisairausdiagnoosi tehty jo aiemmin tai vasta osastojaksolla tai poliklinikalla. Käyttäytymisen ymmärtäminen on omaiselle tärkeää.

Huoli-ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa

Geriatrinen poliklinikka toimii geriatrisen kuntoutusosaston yhteydessä. Sylvi Turusen rooli poliklinikkahoitajana on olla yhteydessä moniin eri toimijoihin.

Meille tulee lähetteitä ympäri maakuntaa eri sote-ammattilaisilta, koska jollekin on herännyt huoli ikäihmisen voinnista ja uhkasta, että hän ei pärjää kotona. Saamme myös yhteydenottoja palveluasumisen puolelta ikäihmisten haasteellinen käyttäytymisen takia. Lähetteet käsitellään moniammattillisessa tiimissämme, jonka ’kapteenina’ toimii geriatri Heikki Hyvärinen, Turunen selventää.

Huoli-ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, joka on huolestunut toisen henkilön elämäntilanteesta. Ilmoituksesi perusteella sosiaalipalvelujen ammattilaiset arvioivat avun tarpeen ja millaista apua henkilön tai perheen elämäntilanteeseen voidaan tarjota. Usein lähetteet johtavat vähintäänkin geriatrisen arvioinnin tekemiseen ja poliklinikkakäyntiin, usein myös kuntoutumisjaksoon osastolla.

Sylvi tekee hyvää pohjatyötä poliklinikalla, eli me osastolla tiedämme kuntoutujan tullessa hänen tilanteensa ja haasteensa kotona, joihin osastojakson aikana me pyrimme löytämään ratkaisut ja avun. Usein haasteena on alkava tai etenevä muistisairaus, huono ravitsemus, omaishoitajan jaksaminen. Syitä voi olla monia, mainitsee geriatrisen arviointi- ja kuntoutusosaston sairaanhoitaja Heidi Kakkonen.

Kohtaamista, vuorovaikutusta ja kuuntelemista

Geriatrista arviointia tehdään erilaisilla toimintakyvyn arvioinneilla moniammatillisesti. Geriatrin tekemä suunnitelma on jokaiselle potilaalle erilainen, koska kuntoutustarpeen juurisyytkin ovat jokaisella hieman erilaiset.

Osastolla erilaiset testit, mittarit ja toimintakykyarviot ovat merkittävässä roolissa, kun selvitetään potilaan muistin sekä toiminta- ja liikuntakyvyn sen hetkistä tilannetta. Käytämme myös luovia ryhmätoimintamenetelmiä. Teemme omaiskyselyn, josta saamme tietoa. Omaisten kanssa tehtävä yhteistyö on merkittävää, Sylvi Turunen luettelee.

Toki arvioimme myös potilaan selviytymistä päivittäisissä toimissa kuten wc-asioinnissa, vaatteiden vaihtamisessa tai ruokailussa, jatkaa Kakkonen.

Moniammatillisessa työryhmässä on myös toimintaterapeutti. Potilaan kuntouduttua osastolta kotikuntoutus, toimintaterapia ja kotihoito jatkavat työtä niin arvioinnin kuin kuntoutuksenkin osalta. Myös kolmas sektori eli yksityiset palveluntuottajat sekä seurakunnat, järjestöt ja yhdistykset. Korona on kuitenkin tehnyt yhdistysten toiminnassa hallaa, koska ihmisiä ei ole voinut tavata kuten ennen.
Geriatrisessa kuntoutuksessa tehdään myös lääkearviointia. Kuntoutusjaksolle haastavan käyttäytymisen vuoksi tulevat potilaat hyötyvät siitä usein.  

Osastollamme käytetään lääkkeettömiä hoitomuotoja. Lääkitys ei ole aina ratkaisu vaan sairaan ihmisen inhimillinen kohtaaminen. Alkuvaiheessa kuunteleminen on tärkeää ja siitä kaikki lähtee liikkeelle. Kun asiakkaalle soittaa, ei ikinä kannata ajatella, että se olisi lyhyt puhelu, tietää Turunen.

Vuorovaikutus on tärkeässä roolissa kuntoutustyössä. Tavalla, jolla asioita tuodaan esille, on suuri merkitys. Myös hankalista asioista pitää pystyä keskustelemaan, Kakkonen jatkaa.

Tavoitteena kehittää 

Maakunnan väestö ikääntyy ja ikäihmisten palveluille on entistä enemmän kysyntää. Kuinka toimintaa on vuosien mittaan kehitetty geriatrisessa kuntoutuksessa?

Geriatrinen osasto on suhteellisen uusi, joten kehitämme jatkuvasti toimintaamme. Toivoisin, että kuntoutujat pääsisivät nopeammin arviointiin ja kuntoutusjaksolle, Kakkonen mainitsee.

Tulevaisuudessa geriatrisessa arvioinnissa ja kuntoutuksessa tavoitteena on kehittää yhteistyötä maakuntaan eri ammattilaisten kanssa, niin että ikääntyneet voisivat elää omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja laadukkaasti ammattilaisten tuella, Turunen jatkaa. 

Olemme tyytyväisiä, että meillä on ollut hakijoita avoimiin työpaikkoihimme. Osastomme vetovoima on varmasti siinä, että täällä voi oppia todella paljon erilaisia toimintatapoja ja -malleja. Uuden työntekijät ovat kokeneet, että heidät on toivotettu tervetulleeksi työyhteisöön, toteaa osastonhoitaja Maarit Lappi.


Tutustu avoimiin työpaikkoihin: Avoimet työpaikat
 

somejako

Yhteystiedot viestintä

Viestinnän yhteystiedot

viestinta(at)siunsote.fi

Tietopyynnöt:
kirjaamo(at)siunsote.fi

Viestintäjohtaja
Susanna Prokkola
puh. 013 330 8279
susanna.prokkola(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialue)
Juulia Hirvonen
puh. 013 330 9867
juulia.i.hirvonen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (ikäihmisten palvelujen toimialue)
Sari Jormanainen
puh. 013 330 4525
sari.jormanainen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija, (terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialue)
Annika Huotari
puh. 013 330 4526
annika.huotari(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (verkkoviestintä)
Petriikka Ohtonen
puh. 013 330 4524
petriikka.ohtonen(at)siunsote.fi

Valokuvaaja
Antti Pitkäjärvi
puh. 013 330 4508
antti.pitkajarvi(at)siunsote.fi

Uutiskirjeet

Tilaa uutiskirjeitämme ja tiedotteita:

Tilaa tiedotteita RSS-syötteenä:

Kohti Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta

Uutiskirje käsittelee Siun soten muuttumista kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi. 

Perhekeskusten terveiset

Uutiskirjeessä kerrotaan Pohjois-Karjalan perhekeskusten kuulumisia.

Työkykyohjelman uutiskirje

Uutiskirjeessä kerrotaan Siun soten työkykyohjelman 2020–2022 kuulumisia.

Uutiskirjeiden tietosuojaseloste (pdf)