Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten palvelustrategian toimeenpanoon liittyvien alueellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmien ensimmäiset versiot on julkaistu Siun soten verkkosivuilla osoitteessa www.siunsote.fi/palvelustrategia.

Järjestämissuunnitelmissa kuvataan palvelutarjonnan tavoitetaso, johon sote-keskuksissa pyritään käytettävissä olevilla taloudellisilla ja henkilöstövoimavaroilla. Mikäli voimavarat sallivat, voidaan palveluja tarjota suunnitelmassa kuvattua laajemmin.

Järjestämissuunnitelmat on lähetetty kuntiin sekä hyvinvointialueen toimielimiin lausuttavaksi ja niiden henkilöstövaikutuksia käsitellään yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa ennen päätöksentekoa. Suunnitelmat viimeistellään lausuntokierroksen jälkeen ja aluehallituksen on määrä päättää niistä kokouksessaan 18. joulukuuta.

Kahdeksan alueellista järjestämissuunnitelmaa

Järjestämissuunnitelmat on laadittu aluevaltuuston päättämän palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman mukaisesti. Kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa on jatkossakin sosiaali- ja terveyskeskus tai -asema. Sote-palvelupisteet turvaavat palvelujen saatavuutta pitäjissä ja suurimmissa kaupunginosissa.

Palvelujen järjestämissuunnitelma on tehty kahdeksan sote-keskuksen alueelle. Kukin sote-keskus vastaa vaikutusalueellaan sijaitsevien sote-asemien ja -palvelupisteiden palvelujen käytännön toteutuksesta. Suunnitelmissa kuvataan palveluvalikoiman lisäksi arviot hyvinvointialueen tilatarpeista sekä laskelmat suunnitelman talousvaikutuksista.

Suunnitelmat perustuvat kunkin alueen väestön palvelutarpeeseen siten, että jokaisen kunnan väestömäärää on painotettu THL:n sairastavuusindeksillä. Väestön palvelutarve vaihtelee eri puolilla maakuntaa, minkä vuoksi palveluvalikoima ja palvelujen tuottamisen tavoissa on vaihtelua eri toimipaikoissa.

Suunnitelmien toimeenpano alkaisi vaiheittain vuoden 2025 alusta alkaen.

Palveluvalikoima eri toimipaikoissa

Sosiaali- ja terveyskeskuksissa olisi alueen asukkaiden palvelutarpeen mukaisesti hoitajan, lääkärin, fysioterapeutin, mielenterveys- ja päihdepalvelujen, neuvolapalvelujen ja suun terveydenhuollon vastaanottopalveluja kaikkina arkipäivinä. Lääkärin kiirevastaanotto olisi arkipäivisin. Näytteenottopalvelut toimisivat niin ikään arkisin ja kuvantamispalvelut järjestettäisiin sote-keskuksilla Kontiolahtea lukuun ottamatta. Sote-keskusten yhteydessä toimisivat kuntoutussairaalat eli perusterveydenhuollon vuodeosastot. Lasten kuntoutusta, työttömien terveydenhoitajan vastaanottoa sekä geriatrian poliklinikan palveluja sote-keskuksissa olisi viikoittain.

Sote-asemilla järjestettäisiin alueen asukkaiden palvelutarpeen mukaisesti hoitajan vastaanottopalveluja useana päivänä viikossa. Lääkärin kiireettömiä vastaanottoja asemilla olisi keskimäärin 2–3 päivänä viikossa. Sote-asemilla järjestettäisiin myös fysioterapiaa, mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä neuvolapalveluja väestön palvelutarpeen perusteella, mutta ei kaikkina arkipäivinä. Näytteenottoa järjestettäisiin myös sote-asemilla näytteenottomäärien perusteella. Sote-asemilla olisi säännöllisesti tarjolla myös työttömien terveydenhoitajan vastaanottoa sekä geriatrian poliklinikan palveluja.

Palvelupisteissä hoitajan vastaanotto toimisi 1–3 päivänä viikossa. Lääkärin vastaanottoa ei olisi lähipalveluna. Viikoittain paikan päällä olisi myös muita palveluja alueen asukkaiden tarpeeseen vastaten. Näytteenottoa järjestettäisiin kaikissa palvelupisteissä. Geriatrian poliklinikan ja työttömien terveydenhoitajan palveluja palvelupisteilläkin olisi säännöllisesti.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto järjestettäisiin nykyiseen tapaan oppilaitoksilla koko maakunnassa. Hammashoidossa lasten suun terveystarkastukset sekä ikääntyneiden asumispalvelujen asukkaiden hoidon tarpeen arvioinnit olisi tarkoitus järjestää lähipalveluna.

Sosiaalipalvelut järjestettäisiin nykyisellä tavalla koko maakunnassa. Sekä ikääntyneiden palveluista että perhe- ja sosiaalipalveluista suurin osa toteutetaan tälläkin hetkellä kotikäynteinä tai asiakkaan kanssa sovitussa paikassa. Asumispalvelut, kuntouttava päivätoiminta tai päivä- ja työtoiminta eivät liity sote-keskusten, -asemien ja -palvelupisteiden toimintamalliin eivätkä järjestämissuunnitelmat siten koske niitä.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti palvelustrategiasta 9.10.2024. Sote-keskukset sijaitsevat Ilomantsissa, Joensuussa, Kiteellä, Kontiolahdella, Lieksassa, Liperissä, Nurmeksessa ja Outokummussa. Sote-asemat ovat Heinävedellä, Juuassa, Polvijärvellä, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Sote-palvelupisteet täydentävät palvelujen saavutettavuutta Enossa, Kesälahdella, Kiihtelysvaarassa, Lehmossa, Hammaslahdella, Tuupovaarassa ja Valtimolla.