Siun soten ja ympäristöministeriön Ilo asua – ikääntyvien asumisen kehittämishankkeessa selvitettiin ikääntyvien ja heidän läheistensä ajatuksia siitä, millainen asuminen palvelee parhaiten heidän jokapäiväistä elämäänsä nyt ja tulevaisuudessa. Ajatuksia selvitettiin elokuussa asukaskyselyllä, johon oli mahdollista osallistua Siun soten verkkosivuilla ja tarvittaessa myös postitse toimitetulla kyselylomakkeella. Kyselyn tavoitteena oli tuottaa tietoa pohjoiskarjalalaisten sekä heidän läheistensä näkemyksistä ikääntyvien asumisesta, sekä laajentaa ymmärrystä asumiseen liittyvistä tuen tarpeista.

Ikääntyvien vastauksia kertyi 73 kappaletta ja läheisten vastauksia 70 kappaletta. Ikääntyvien keski-ikä oli 70,4 vuotta. Kyselyssä ei ollut ikärajausta, ja vastaajien ikä vaihteli 30 vuodesta 85 vuoteen. Kyselyyn vastanneet läheiset olivat 15–66-vuotiaita keski-iän ollessa 48,9 vuotta. On huomattava, että kyselyyn vastanneiden ikääntyvien omaisten keski-ikä oli 80,6 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että läheisten näkemykset koskivat yli kymmenen vuotta vanhempia ikääntyviä kuin mitä itse ikääntyvät kyselyyn vastaajat edustivat. Näin ollen luvut eivät ole vertailukelpoisia, vaan lähinnä suuntaa antavia. Vastaajia oli liki kaikista Pohjois-Karjalan kunnista.

”Omien rakkaiden kalusteiden, kirjojen ja taiteen ympäröimänä”

Ikääntyvien turvallisuuden tarve oli ensisijalla heidän asumisen kehittämisensä suhteen. Vastausten perusteella turvaa toi luottamus siihen, että palvelut ovat saatavilla ja lähellä. Palveluilla tarkoitettiin terveyspalveluja, kauppaa, ja apteekkia sekä mahdollisia kyytipalveluita. Turvallisuuden tunnetta vahvisti myös asunnon esteettömyys eli se, että asunnossa oli helppo liikkua ja toimia arjen askareissa. Haasteita toivat puolestaan portaat, hissittömyys ja tietyt kodinhoitoaskareet, kuten pihan hoito ja lämmitys.

Asumisneuvonnalle koettiin olevan joissain määrin tarvetta, ja palvelupisteitä kaivattiin erityisesti pienemmille paikkakunnille. Noin puolelle vastaajista lisäkustannukset eivät olleet este, kun taas noin puolet koki kustannukset esteenä asumisensa kehittämiselle. Kodikkuus, tuttuus ja viihtyisyys olivat asumisen toivottuja elementtejä.

- Omien rakkaiden kalusteiden, kirjojen ja taiteen ympäröimänä asuminen olisi parasta, kirjoitti eräs ikääntyvä vastaaja.

Yksinäisyys ja kulkuyhteydet huolestuttivat, ja omaishoitajia toivottiin tuettavan. Harrastusmahdollisuudet nähtiin tärkeänä toimintakyvyn ylläpitämisessä, ja pariskunnille sopivia asumismuotoja toivottiin. Ikääntyvistä vastaajista liki puolet asui omakotitalossa.

Vastauksissa tunnistettiin myös ikääntyvien läheisten tarve tuelle. Ikääntyneiden läheiset kokivat ensiarvoisen tärkeäksi se, että he voivat luottaa omaistensa olevan turvassa. Huolta aiheuttivat omaisen liikkumisen heikentyminen ja palveluiden saatavuus. Ikääntyvän asumispaikkakunnan pysyvyys oli läheisille tärkeää. Läheisten näkemys oli, että heidän ikääntyvä omaisensa tulee viiden vuoden kuluttua asumaan palveluasumisen piirissä. Ikääntyvät itse ajattelivat asuvansa nykyisessä kodissaan.

Vastauksia hyödynnetään ikääntyvien asumisen kehittämisen suunnittelussa

Ilo asua – ikääntyvien asumisen kehittämishanke on osa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa sekä kansallista ikäohjelmaa ikäkyvykkään Suomen saavuttamiseksi. Ilo asua -hankkeessa laaditaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta koskeva ikääntyneiden asumisen suunnitelma.

Kyselyn tuottamaa tietoa hyödynnetään Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen kotona asumista tukevien toimenpiteiden suunnittelussa. Suunnitelman pohjana ovat hankeen asiantuntijaryhmien yhteensovitetut ehdotukset yhdistettynä asukaskyselyn tuloksiin. Suunnitelma on hyödynnettävissä hyvinvointialuetta koskevan päätöksenteon ja toiminnan suunnittelun tueksi ikääntyvien asumisen kehittämisessä. Tämän kyselyn tulokset ovat yhteneviä eri puolilla maata tehtyjen aiempien ikääntyvien asumisen kehittämisen kyselyiden kanssa.

Viihtyisän, toimivan, ja turvallisen asumisen merkitys korostuu ikääntyessä hyvän ja sujuvan arjen toteutumiseksi. Ennakoimalla ikääntymisen mukanaan tuomia toimintakyvyn haasteita, asuminen voi usein jatkua ikäystävällisesti halutulla tavalla joko omassa asunnossa tai hoivan piirissä.