Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tulevaisuuslautakunta hyväksyi yksimielisesti hyvinvointialueen palvelustrategia- ja palveluverkkosuunnitelmatyön käynnistämisen kokouksessaan tiistaina 13.12.2022.

– Pääsemme Pohjois-Karjalassa vihdoin muutoksen uuteen vaiheeseen, tulevaisuuslautakunnan puheenjohtaja Sinikka Musikka iloitsee.

Palvelustrategia- ja palveluverkkosuunnitelma muodostavat yhdessä muutosohjelman, jonka tavoitteena on päästä aluevaltuuston asettamaan tavoitteeseen tasapainotetusta palvelutuotannosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, miten käytettävissä olevilla resursseilla saadaan aikaan mahdollisimman vaikuttavat palvelut.

Johtotähtenä on myös strategian mukainen palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen sekä oikea-aikaisuus.

Aluehallitus ja tulevaisuuslautakunta järjestävät aiheesta yhteisen kokouksen 19. tammikuuta.

Palvelustrategiatyöhön osallistuvat aluevaltuuston ja aluehallituksen lisäksi hyvinvointialueen lautakunnat, vaikuttamistoimielimet, henkilöstö ja muut sidosryhmät.

– Kaikkien osallistumisella saamme parhaan ja asiantuntevimman lopputuloksen, Sinikka Musikka sanoo.

Pohjois-Karjalassa muutoksen toteuttamiselle on hyvä pohja olemassa, sillä ainoana alueena Suomessa Pohjois-Karjalassa on järjestetty sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimen palvelut ja ympäristöterveydenhuolto maakunnallisesti integroidulla mallilla jo vuodesta 2017 lähtien.

Suunnitelma päätettäväksi kesäkuussa

Aluevaltuusto päätti aiemmin hyvinvointialuestrategiaa hyväksyessään, että ensi vuoden alusta alkaen hyvinvointialueella sovelletaan nykyistä Siun soten palvelutuotantosuunnitelmaa, mutta sen uudistamistyö käynnistetään viipymättä tasapainotetun palvelutuotannon saavuttamiseksi. Uudistettu palvelutuotantosuunnitelma tuodaan päätöksentekoon kesäkuussa 2023. Samassa yhteydessä päivitetään myös pelastustoimen palvelutasopäätös.

Palvelustrategiassa määritellään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen strategiset linjaukset, tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Palveluverkkosuunnitelma puolestaan konkretisoi tavoitteet.

Kun molemmat asiakirjat valmistuvat, ne korvaavat nykyisen palvelutuotantosuunnitelman.

Laaja tausta-aineisto

Tulevaisuuslautakunnan tehtävänä on vastata palveluverkon arvioinnista ja osallistua palvelustrategian valmisteluun. Tulevaisuuslautakunta käsittelikin kokouksessaan valmistelun periaatteita ja etenemistä laajan tausta-aineiston tuella.

Ikääntyminen ja väestörakenteen muutos puhuttivat kokouksessa, sillä yli 75-vuotiaiden määrä Pohjois-Karjalassa nousee rajusti samaan aikaan, kun lasten, nuorten ja työikäisten määrä laskee.

– Kävimme vilkasta keskustelua, sillä palvelutarpeen kasvut ovat mittavia, kun taas haasteita riittää henkilöstön riittävyyden kanssa. Ikärakenne sanelee paljon sitä, onko esimerkiksi neuvola tarpeellinen kunnassa, jossa syntyy vain muutamia lapsia. Palvelut kyllä tuodaan jatkossakin, mutta ehkä eri tavoin kuin on totuttu. Painopisteiden asettaminen on tärkeässä roolissa, Musikka kertoo.

– Tavoitteena on yhdessä muodostaa konkreettinen suunnitelma siitä, millä toimenpiteillä pystymme parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan edessä oleviin haasteisiin seuraavien 15 vuoden aikana. Tulevaisuuslautakunnan käsittelemästä tausta-aineistosta näemme jo nyt, että suunnitelmallisesti toteutettavat muutokset myös palvelujen järjestämisessä ovat välttämättömiä, jotta pystymme tuottamaan parhaat mahdolliset palvelut pohjoiskarjalaisille, muutosjohtaja Elina Felin summaa.

Tulevaisuuslautakunta valmistelee palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta varsinaisen esityksen, jonka jälkeen asia etenee aluehallituksen kautta aluevaltuuston päätettäväksi kesäkuun kokoukseen.