Siun soten Ilomantsin toimintakeskuksessa pilotoitiin alihankintamallia syksyn 2022 aikana. Toiminnalla selvitettiin mahdollisuuksia järjestää avotyö- ja työtoimintaa niin, että ryhmämuotoiseen toimintaan osallistuva asiakas saisi markkinaehtoisen korvauksen tekemästään työstä. Pilotoinnilla pyrittiin vahvistamaan myös kehitysvammaisten henkilöiden työelämäosallisuutta sekä osaamisen ja vahvuuksien huomiointia työssä.

– Alihankintamallin pilotointi toteutettiin osana Siun soten työkykyohjelmaa. Tavoitteena oli löytää avotyölle korvaava toimintatapa, missä asiakas saisi korvauksen tekemästään työstä, projektisuunnittelija Senja Asikainen Siun soten työkykyohjelmasta kertoo.

Pilotti toteutettiin työ- ja avotyötoiminnan asiakasryhmässä, jo olemassa olevissa työkeikoissa, jotka muutettiin alihankintamallin mukaisiksi. ​Pilottiin osallistui yhteensä viisi asiakasta, ja keikat suoritettiin 2–3 henkilön pienryhmissä. Asiakkaan osallistuminen perustui vapaaehtoisuuteen sekä oikeaan, selkokieliseen ja asiakkaan näkökulmasta ymmärrettävään tietoon asiasta.

– Asiakkaan oma työ, mitä hän oli tehnyt aiemminkin, muutettiin kevytyrittäjä-toiminnaksi. Työnantajien kanssa neuvoteltiin käytännön asioista ja asiakkaan entistä työtä lähdettiin toteuttamaan uudella tavalla, Ilomantsin työ- ja päivätoiminnan ohjaaja Satu Ikonen kertoo.

Työ- ja avotyötoiminnan ryhmämuotoiset työkeikat hinnoiteltiin ja niistä laskutettiin korvaus asiakkaalle käyttäen kevytyrittäjä-laskutuspalvelua. Asiakkaan saamat korvaukset määrittyivät työkeikkojen toimialan työehtosopimuksen mukaisesti. Kevytyrittäjä-laskutuspalvelun toimesta varmistuivat muun muassa toiminnan lainmukaisuus, vakuutukset, työn laskutus ja työnantajavelvollisuudet. Lisäksi kehitysvammapalveluiden työhönvalmennuspalvelu oli käytettävissä prosessin kaikissa vaiheissa sekä asiakkaan että työkeikan tilaajan tukena.

– Uusien toimintatapojen käyttöönotto vie alkuun aikaa, mutta toiminnan käynnistyttyä vaivannäkö palkitaan. Kannustaisin myös muita ottamaan toimintamallin käyttöön. Järjestelmät ovat yksinkertaisia ja myös palveluntuottajalta saa apua ja ohjausta, Ikonen kertoo.

– Ennen kaikkea asiakkaalle on todella tärkeää, että hän saa tehdä merkityksellistä työtä ja saa siitä asianmukaisen korvauksen. Tämä on yksi toimiva tapa korvata avotyötä, Ikonen jatkaa.

Keikkoja tilaavia tahoja oli pilotoinnin aikana yhteensä kahdeksan. Työkeikoista muotoutui säännöllisiä, viikoittain toistuvia keikkoja, kuten seurakuntasalin imurointi ja autokorjaamon henkilöstötilojen siivous. Yksittäinen keikka oli kestoltaan lyhytaikainen.​

– Asiakkaiden työkeikat valikoituvat asiakkaiden toiveiden, osaamisen ja vahvuuksien mukaan, Ikonen muistuttaa.

Pilotin päättyessä asiakkaat eivät halunneet lopettaa toimintaa, vaan työkeikkoja ja laskutuspalvelun käyttöä on jatkettu sekä asiakkaiden että työkeikkojen tilaajien toiveesta. Myös pilotin ulkopuolella olevat avotyössä olleet asiakkaat halusivat työskentelemään kevytyrittäjä-toimintamallilla. Ilomantsin toimintakeskuksessa ei ole enää yhtään asiakasta avotyössä.​

– Pilotointi osoitti, että asiat on mahdollista saada onnistumaan silloin, kun on riittävästi tahtotilaa. Ilomantsin toimintakeskuksessa on ollut loistava asenne ja rohkeutta hypätä kokeilemaan uutta. Jotta voidaan mahdollistaa asiakkaille tällaiset työmahdollisuudet, tarvitaan vastaavanlaista asennetta kuin Ilomantsissa, Asikainen painottaa.

– Toiminnan kehittäminen on ollut mutkatonta, kun aina on voinut kilauttaa kaverille, pyytää tukea ja pohtia yhdessä asioita, Ikonen kiittelee hankkeen tukea.

”Työstä saatu palkka innostaa tekemään työtä”

Kevytyrittäjänä toimiva Katja Laatikainen käy viikoittain työkeikalla siivoamassa Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan seurakuntakeskusta. Ilomantsin ortodoksinen seurakunta oli ensimmäinen toimija, joka lähti mukaan alihankintamallin pilotointiin ja toteuttamaan tarjoamiaan työkeikkoja uudella tavalla.

– Toimin yrittäjänä ja tykkään kovasti työstäni. Työstä saatu palkka innostaa tekemään työtä, Laatikainen iloitsee.

Laatikainen kertoo työn sisällön vastaavan hänen saamaansa koulutusta. Hänen osaamisensa ja vahvuudet on huomioitu, ja hän on saanut hyvää palautetta työstään.

– Työtehtäviini kuuluu muun muassa imurointi, luuttuaminen, pölyjen pyyhkiminen ja wc-tilojen puhdistus. Teen kuulemma tarkkaa työtä, Laatikainen kertoo hymyillen.

Tarvittaessa myös työtoiminnan ohjaaja on mukana asiakkaiden työkeikoilla ja Siun soten työhönvalmennuspalveluiden kautta autetaan kevytyrittäjää laskutuspalvelun käytössä. Myös työkeikkojen tilaajia tuetaan käytännön asioiden hoitamisessa ja uusien järjestelmien käyttöönotossa. Suurin muutos tapahtuu kuitenkin siinä, että kehitysvammainen henkilö saa työstään asianmukaisen korvauksen.

– Käytännön asiat ovat hoituneet sujuvasti ja minun näkökulmastani suurta muutosta ei ole tapahtunut. Kehitysvammaisen henkilön näkökulmasta muutos on kuitenkin suuri. Kehitysvammaiset henkilöt saavat korvauksen tekemästään työstään ja toimivat yrittäjinä siinä, missä muutkin, Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan pappi Ioannis Lampropoulos pohtii.

– Toivon ja kannustan, että myös muut tarjoaisivat töitä kehitysvammaisille henkilöille. Keskeistä on, että työkeikkojen tilaajan ja työntekijän tarpeet kohtaavat ja luotetaan työntekijän työnjälkeen, Lampropoulos kiteyttää.