Pohjois-Karjalan hyvinvointialue teetti Siun soten henkilöstölle osallisuuskyselyn, joka oli jatkoa kesäkuussa tehtyyn hyvinvointialuestrategiakyselyyn. Henkilöstö antoi vastauksillaan konkreettisia toimenpide-ehdotuksia strategian tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kyselyyn vastasi ajanjaksolla 23.6.-14.8. yhteensä 1031 ja siihen tutustui noin 3000 henkilöstön edustajaa. Kyselyn kautta saatiin 6708 ehdotusta strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Ihailtavan laaja aineisto. On tosi hienoa, että henkilöstö on antanut niin paljon kommentteja. Näin pystymme hyödyntämään henkilöstön arvokkaat näkemykset ja esille nousseet painopisteet strategiatyön viimeistelyssä, hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen kiittää.

Johtaminen ja toimintakulttuuri

Strategian tavoitteeksi on kirjattu, että johtamisen ja toimintakulttuurin tulisi luoda yhdenmukaiset toimintatavat. Joka kolmas vastaaja kokee johtamiskulttuurin uudistamisen auttavan tavoitteen pääsyssä. Keinoiksi johtamisen uudistamiseen vastaajat esittävät mm. avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämistä päätöksenteossa, henkilöstön hyvinvoinnin johtamista sekä lisäämällä johdon ja henkilöstön yhteistä keskustelua.

Kolmasosa vastaajista pitää viestinnän onnistumista tärkeänä tavoitteen saavuttamiseksi. Siihenkin liittyvät dialogi ja yhteistyö, mutta myös tiedottaminen ja henkilöstön osallistaminen. Tavoitteiden selkeyttäminen yhdenmukaisin, kirjallisin toimintaohjein, hyvä perehdytys ja systemaattinen suoritusten seuranta ovat joka viidennen vastaajan mielestä oleellisia yhdenmukaisten toimintatapojen luomiseksi.

Sisäisen yhteistyön kehittäminen

Jotta monikanavainen palveluverkko vastaisi palvelutarvetta, se vaatii riittäviä resursseja, reilu kolmannes vastaajista ajattelee. Osaavan henkilöstön tulee riittää palveluntuotantoon ja kohdentua sinne, missä kysyntää on. Palveluverkon tulee myös tukea palvelujen oikea-aikaista saavutettavuutta.

Joka neljäs vastaaja kokee tarpeelliseksi asiakaslähtöisyyden kehittämisen. Se vaatii laadukasta palvelu- ja hoidontarpeen arviointia, riittäviä lähipalveluja ja monikanavaisuutta. Alueen palvelutarve tulisikin vastaajien mukaan kartoittaa huolellisesti.

Vastaajien mielestä palveluverkon tavoitteisiin ylletään mm. lisäämällä poikkihallinnollista yhteistyötä hyvinvointialueen sisällä, selkeyttämällä palvelujärjestelmää, kehittämällä nettiasiointia sekä yhden yhteydenottokanavan periaatteella.

Sisäisen yhteistyön kehittäminen nähdään tarpeelliseksi, jotta tiedetään, minne asiakas tulee ohjata sekä tunnetaan organisaation sisällä muiden toimijoiden tarjoamat palvelut.

”Enemmän me-puhetta”

Yksi strategisista tavoitteista on hyvinvoinnin turvaaminen monipuolisen kumppanuuden ja yhteistyön avulla tasapuolisesti ja asukkaita osallistaen. Puolet vastaajista kokee tavoitteeseen yllettävän nimenomaan yhteistyöllä ja osallistamisella. Keinoja ovat esimerkiksi sisäinen moniammatillinen yhteistyö, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön tiivistäminen sekä asukkaiden ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö.

Lähes joka kolmannen vastaajan mielestä osaava, riittävä ja hyvinvoiva henkilöstö auttaa tämän strategisen tavoitteen saavuttamisessa. Viestinnän nosti esiin lähes sata vastaajaa. Enemmän ”me-puhetta” kaivataan henkilöstön kuulluksi tulemisen lisäksi.

Jotta palvelun saatavuus, oikea-aikaisuus, laatu ja vaikuttavuus paranevat, se vaatii riittävää, osaavaa, sitoutunutta, hyvinvoivaa ja tyytyväistä henkilöstöä. Tätä mieltä oli yli puolet vastaajista. Tavoitteeseen ylletään vastaajien mielestä mm. laadukkaalla johtamisella, vaikuttavuusmittareilla, työaika- ja etätyöjoustoilla, tyydyttävällä palkkauksella sekä rekrytoinnin kehittämisellä.

Noin 400 vastaajan mielestä oikea-aikaiset, laadukkaat, moniammatillisesti suunnitellut ja tuotetut, helposti saavutettavat ”yhden luukun” palvelut asiakkaalle auttavat tavoitteeseen yltämisessä. Se tarkoittaa esimerkiksi, että painopisteen tulisi olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja teknologiaratkaisuja hyödynnetään rohkeasti.

Ennaltaehkäisy ja arvostus

Strategialuonnoksessa mainitaan toiminnan perustaksi ennaltaehkäisy sekä terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Lähes puolet vastaajista kokee hyvänä ennaltaehkäiseviin palveluihin satsaamisen niin, että niitä on aidosti saatavilla. Perusterveydenhuoltoon panostaminen, säännölliset terveystarkastukset ja seulonnat sekä panostukset mielenterveyspalveluihin edesauttavat tavoitteeseen pääsyä.

Yksi strategisista tavoitteista on toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus, jotta rahoitus riittää laadukkaisiin palveluihin. Henkilöstön kommenteista reilu neljännes liittyi resursseihin ja työhyvinvointiin. Esiin nousivat etenkin työtyytyväisyyden parantaminen arvostusta osoittamalla ja osallistamalla henkilöstö kehittämiseen.

Vajaa viidennes vastaajista kokee priorisoinnin ja selkeät tavat toimia oleellisiksi tavoitteeseen pääsyssä. Tavoitteisiin on mahdollista päästä, kun oheistyötä karsitaan ja työ suunnitellaan tarkoin, yksikköihin asetetaan taloudelliset tavoitteet, seurataan ja palkitaan niistä. Myös ostopalvelujen vähentäminen, selkeät hoitopolut ja säästöt johdon palkkakustannuksissa mainittiin vastauksissa.

Hyvinvointi, osaaminen ja sitoutuneisuus

Henkilöstön hyvinvoinnin, osaamisen, sitoutuneisuuden ja riittävyyden turvaaminen strategisena tavoitteena sai vastaajilta eniten kommentteja, 833. Lähes joka neljäs totesi, että palkkauksen on oltava kilpailukykyinen tai sitä on parannettava. Riittävien resurssien merkitystä korosti joka kymmenes. Osaamisen varmistaminen, kuuleminen ja arvostus keräsivät nekin tasaisesti kommentteja. Henkilöstö toivoi mm. osatyökykyisten työskentelymahdollisuuksien parantamista, aidon luovuuden sallimista työyhteisöissä ja työterveyshuollon toiminnan vahvistamista työntekijöiden hyvinvoinnin tukemisessa.

Strateginen tavoite on myös vaikutusten huomiointi kaikessa päätöksenteossa lasten ja vammaisten asioihin. Kohderyhmien ja asiantuntijoiden kuuleminen ja osallistaminen olivat merkittäviä joka neljännen vastaajan mielestä. Vaikutusten arviointia toivottiin säännölliseksi osaksi poliittista päätöksentekoa.

Strategiaan lean-ajattelua

– Minusta on tärkeää, että henkilöstön näkemykset otetaan aidosti huomioon hyvinvointialueen strategian viimeistelytyössä. Strategiaan on suunnitteilla organisaation toimintafilosofiaa kuvaava lean-talo-malli, joka ilokseni sisältää juuri niitä asioita, joita henkilöstön vastauksissa nousi esiin, Kirsi Leivonen kertoo.

Lean-ajattelussa asiakkaat ja työntekijät, hukan poistaminen ja toiminnan jatkuva parantaminen ovat keskiössä. Tällöin kaikilta johtajilta edellytetään osallistavaa ja valmentavaa johtamistyyliä.

Hyvinvointialueen aluehallitus on käynyt läpi strategialuonnokseen saatuja kommentteja 26.8.2022 talousseminaarissaan ja antanut eväitä strategian jatkotyöstämiselle. Strategia on määrä saada valmiiksi ja päätöksentekoon lokakuussa 2022.