Keskussairaalan hiljattain uusittu aula kiinnittää Tikkasalista ulos kävelevän kansanedustajan huomion.

– Hienot seinät. Kauniit ja rauhoittavat, kuvailee myös aluevaltuuston puheenjohtajan pestiä hoitava Merja Mäkisalo-Ropponen näkemäänsä.

Hän on juuri vieraillut Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen osallisuusvaliokunnan kokouksessa, jossa keskusteltiin osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista tulevalla hyvinvointialueella.

Termistö on teatterikorkeakoulusta työnohjaajaksi valmistuneelle Mäkisalo-Ropposelle tuttu.

– Osallistaminen on huono sana. Parempi on puhua siitä, miten mahdollistetaan osallisena oleminen. Ihmiselle pitää tulla kokemus, että saan ja haluan olla osallisena, ja olosuhteet sille ovat turvalliset.

Osallisuusvaliokunnan lisäksi Merja Mäkisalo-Ropponen kiertää syksyn ja talven aikana muita hyvinvointialueen toimielimiä.

– Tarkoitus on tutustua toimielimiin huolella ja samalla herätellä yhdessä tekemisen fiilistä. Uskon siihen, että kun on käynyt näyttämässä naamaansa, on matalampi kynnys ottaa yhteyttä aluevaltuuston puheenjohtajaan. Yhteydenpito on silloin helpompaa puolin ja toisin. Tulen mielelläni myös kutsuttuna tutustumaan eri työyhteisöihin.

– Jokainen tilaisuus on itsellenikin täydennyskoulutusta, hän lisää. – Tulee tarkempi käsitys siitä, mistä tämä palapeli koostuu.

Palapelillä Mäkisalo-Ropponen viittaa uuteen aluehallintoon, jonka käynnistymisestä alkaa olla noin puoli vuotta. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella toimii aluevaltuusto, joka vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta ja käyttää ylintä päätösvaltaa. Aluehallitus taas johtaa toimintaa ja taloutta.

Pohjois-Karjalassa toimivat lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä turvallisuuden ja varautumisen lautakunnat ja tulevaisuuslautakunta. Nuorten äänenä kuullaan nuorisovaltuustoa. Vanhus- ja vammaisneuvostot ovat kokoontuneet jo kahteen otteeseen, samoin ovat käynnistyneet henkilöstöjaosto sekä lapsi- ja perheasiainneuvosto.

Kuvateksti: Osallisuusvaliokunta kuunteli Merja Mäkisalo-Ropposen puheenvuoroa viime kokouksessaan.

Ympyrä sulkeutuu

Merja Mäkisalo-Ropponen kertoo startanneensa koko työuransa Tikkamäellä. Eräänlainen ympyrä on siis sulkeutumassa.

– Olen aloittanut vuosikymmeniä sitten sairaanhoitajana tässä talossa, ja unelmanani on ollut, että voisin lopettaa uran hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtajana. On ollut hienoa saada tällainen mahdollisuus. Tulee koko kaari alusta loppuun, hän miettii.

Mäkisalo-Ropponen on kertonut julkisuudessa, ettei aio asettua ehdolle tulevissa eduskuntavaaleissa. Hän on ehtinyt toimia sdp:n kansanedustajana vuodesta 2011 lähtien.

– Elämä helpottuu, kun en ole enää ehdolla eduskuntaan. Minulla on tarkoitus oikeasti panostaa aluevaltuuston puheenjohtajuuteen.

Sitoutumisenhalusta kertoo sekin, että Mäkisalo-Ropponen on luopumassa myös Joensuun kaupunginvaltuuston puheenjohtajuudesta.

Huomio hyvään käytökseen

Asia, jota hän haluaa hyvinvointialueella aluksi erityisesti parantaa, on työrauha.

– Olen korostanut, ettei hyvinvointialue ole Siun soten jatke, vaan ollaan aloittamassa jotain aivan uutta. Olen korostanut sitäkin, että Siun sotessa on tehty paljon hyvää. Oikeasti toivon, että ei enää muisteltaisi, miten se sanoi sitä ja tätä sinä vuonna tai että silloin ja silloin tehtiin huono päätös, vaan lähdettäisiin kaikki nyt puhtaalta pöydältä. Me tarvitsemme joka ikistä tekemään yhdessä uutta hyvinvointialuetta, Mäkisalo-Ropponen alleviivaa.

Taloudellinen tiukkuus ei hänen mukaansa vaikuta työpaikoilla aivan kaikkeen.

– Asenne ja työilmapiiriin vaikuttaminen eivät maksa rahaa. Työilmapiiriin kuuluu sekin, sanonko toiselle huomenta. Työkavereille voi sanoa kiitoksen, se ei vie yhtään enempää aikaa kuin jättää sanomatta. Kiitokset pitää tietysti antaa aidosti, sillä suomalainen aistii, jossei sitä tarkoiteta oikeasti. Hyvää käytöstä täytyy tietysti edellyttää myös aluevaltuutetuilta ja asiakkailta.

Eräänlaista kiitosta on myös organisaation myönteinen suhtautuminen kehittämisideoihin.

– Mitä enemmän on kehittämisideoita, rakentavaa kritiikkiä ja avointa, myönteistä suhtautumista niihin, sitä parempi organisaatio on. Henkilöstöä pitää kuunnella ja kohdata ja sitten miettiä yhdessä, miten ideoita vietäisiin eteenpäin, Mäkisalo-Ropponen toteaa.

Osallisuus korostuu

Aluevaltuusto kokoontuu tiistaina 27. syyskuuta neljättä kertaa. Aluevaltuutettujen yhteistä säveltä on haettu lisäksi erilaisissa koulutustilaisuuksissa ja strategiaseminaareissa. Yleinen ilmapiiri on vaikuttanut innostuneelta ja paneutuneelta tulevaan urakkaan.

– Meillä on hyvät ainekset pärjätä. Jos ajatellaan matemaattisesti, kaksi vuotta tulee tekemään tiukkaa. Siksi yhdessä tekeminen ja osallisuus korostuvat. Sen jälkeen saamme nenän veden pinnalle, ja alkaa helpompi aika. Suomalainen sisu vain pitää kaivaa esiin, niin selviämme, Mäkisalo-Ropponen kannustaa.

Siun soten ja samalla siis tulevan hyvinvointialueen henkilöstöllä ympäri maakuntaa on paljon ylpeyden aihetta, hän muistuttaa.

– Uskon, että jokainen työntekijä on oman työnsä asiantuntija ja jokainen työyhteisö itse tietää, mikä on tärkeintä. Sellaisia asioita on paljon, joissa Siun sotessa ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella ollaan edelläkävijöitä ja voidaan mennä maailmalle kertomaan, että meillä tehdään näin hyvin. Ehkä henkilöstökään ei tunne vielä tarpeeksi toisiaan, vaan pitää tehdä vielä näkyvämmäksi toisillemmekin se hyvä ja kehitystyö, mitä täällä tapahtuu. Sekin ruokkii yhdessä tekemisen fiilistä.

Kuvateksti: Yhdessä tekeminen on tulevalla hyvinvointialueella tärkeää. Kuvassa Merja Mäkisalo Ropponen ja aluehallituksen puheenjohtaja Juha Mustonen onnittelevat toisiaan aluevaltuuston järjestäytymiskokouksessa.