Kun kiertävä ensihoitaja lähtee töihin Joensuun Noljakan pelastusasemalle, hän ei aina tiedä tarkalleen, minne päivä vielä vie. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella työskentelevälle hoitotason ensihoitajalle Julia Auviselle se on osa työn viehätystä. Työvuoro voi olla missä tahansa Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun soten alueen 13 kunnassa tai kaupungissa. Auvinen toimii kiertävänä ensihoitajana, joka paikkaa henkilöstöpuutteita eri asemilla ympäri maakuntaa.
“Pääasemani on Joensuun Noljakassa, mutta käytännössä työpiste voi olla millä tahansa Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen asemalla. Jos tulee äkillisiä sairauspoissaoloja tai suunniteltuja lomia, lähden sinne, missä minua tarvitaan,” Auvinen kertoo.
Kiertävän ensihoitajan rooli antaa ainutlaatuisen näkymän koko maakunnan ensihoitoon ja samalla siihen, miten laajasti Siun soten palvelut ulottuvat. Pohjois-Karjalan Pelastuslaitos on osa Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta, ja ensihoito toimii tiiviissä yhteistyössä sotepalveluiden ja yhteiskunnan muiden palvelujen kanssa. Auviselle tämä näkyy arjessa jatkuvana yhteistyönä eri ammattilaisten kanssa.
“Meillä on ympärillä todella hyvä tiimi ja paljon yhteistyötahoja. Tärkeitä sidosryhmiä ovat hätäkeskuslaitos, sairaalan sisäiset yksiköt kuten päivystys ja erikoisalojen osastot, kenttäjohto, pelastustoimi, FinnHEMS, poliisi, rajavartiolaitos, kotihoito ja sosiaalitoimi. Moniammatillinen yhteistyö on arkea.”
Ihmisten kohtaaminen pääosassa
Auvisen polku ensihoitajaksi ei ollut tarkkaan suunniteltu.
“Nuorempana en oikein tiennyt, mitä haluan opiskella. Mietin fysioterapiaa, sosionomin työtä ja sairaanhoitajan opintoja. Päädyin lopulta sairaanhoitajaksi.”
Ratkaiseva hetki tuli opintojen loppuvaiheen harjoittelussa.
“Tein viimeisen työharjoitteluni Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella. Siinä vaiheessa into ensihoitajan työhön oikeastaan syttyi.”
Valmistuttuaan sairaanhoitajaksi Auvinen suoritti työn ohella ensihoitajan muuntokoulutuksen Kotkan XAMKissa.
“Se kesti noin puolitoista vuotta. Halusin kehittää osaamistani juuri tähän työhön.”
Työ ihmisten parissa tuntui alusta asti omalta.
“Olen aina ollut aika rempseä ja sosiaalinen. Ihmisten kohtaaminen on suurin syy, miksi tälle alalle päädyin. Potilaskohtaamiset ovat tässä työssä parasta. Pohjoiskarjalaiset ovat pääsääntöisesti tosi lupsakoita ja rehellisiä. Usein myös aika äänekkäitä ja puheliaita,” hän naurahtaa.
Vaikka terveydenhuollon ruuhkat joskus huolettavat ensihoidon asiakkaita, päällimmäisenä kohtaamisista jää usein kiitollisuus.
“Koen, että asiakkaat ovat pääosin todella kiitollisia saamastaan avusta.”
Ei samanlaista päivää
Ensihoitajan työ on tunnetusti vaihtelevaa, mutta kiertävänä ensihoitajana vaihtelu korostuu entisestään.
“Työkaverit vaihtuvat melkein joka vuorossa ja asemat vaihtuvat myös. On saanut tutustua moniin ihmisiin työssäni ja olen siitä onnellinen.”
Vaativan työn vastapainoksi tarvitaan palautumista. Auviselle sitä tuovat läheiset ihmiset, liikunta ja matkustaminen.
“Olen tottunut aika hyvin työrytmiin eli pitkä työvuoro ja sitten kolme vapaata. Harrastan kuntosalia ja crossfitia. Se tukee myös työssä jaksamista ja fyysistä kuntoa.”
Työvuorot ovat 24 tunnin mittaisia, ja niiden jälkeen seuraa kolme vapaapäivää.
“Moni ajattelee, että ensihoito on aina kiireellistä hälytysajoa, mutta todellisuudessa suuri osa työstä on hoidon tarpeen arviointia ja asiakkaan auttamista hetkessä. Meillä on myös paljon muuta kuin asiakastehtäviä tai kiireellisiä tehtäviä. Huollamme kalustoa, tarkistamme ja tilaamme lääkkeitä, siivoamme autoa ja asemaa sekä varastoja. Lisäksi on koulutuksia ja palavereita.”
Ensihoidossa koulutus on jatkuvaa. Siun sote ja pelastuslaitos järjestävät yhteisiä koulutuksia useita kertoja vuodessa. Työssä kehittyminen tapahtuu pitkälti myös kollegoiden tuella.
“Muistan hyvin, kun aloitin. Olin ihan untuvikko ja monelle kiireelliselle tehtävälle jännitti mennä. Kokeneemmilta kollegoilta olen oppinut rauhallisuutta ja varmuutta.”
Nyt Auvinen huomaa jo itse olevansa se kollega, joka voi jakaa osaamistaan eteenpäin.
“Meillä on paljon opiskelijoita harjoittelussa. Toivon, että pystyn antamaan heille jotain siitä, mitä olen itse oppinut.”
Ystäviä ja työkavereita ympäri maakuntaa
Pohjois-Karjalassa välimatkat ovat pitkiä, ja se vaikuttaa myös ensihoitotyöhön.
“Joensuussa tehtäviä voi tulla paljon, mutta toisaalta sairaala on lähellä. Nurmeksesta tai Kiteeltä kuljetusmatkat ovat pitkiä ja yksi tehtävä voi viedä useita tunteja.”
Yksi asia nousee Auvisen puheessa työstään esiin yhä uudelleen: työyhteisö. Kiertävänä työntekijänä hän näkee monia työyhteisöjä, mutta kokemus kohtaamisista on ollut samanlainen kaikkialla.
“Asemilla minut on otettu aina todella lämpimästi vastaan. Olen jopa saanut elinikäisiä ystäviä eri asemilta. Tuntuu, että juttu jatkuu siitä, mihin se edellisellä kerralla jäi.”
Työyhteisön merkitys korostuu erityisesti vaikeiden tilanteiden jälkeen.
“Jos tulee hankalampi tehtävä, siitä keskustellaan porukassa heti. Pohjois-Karjalassa on hyvä jälkipurkusysteemi. Ja kollegoiden kanssa käydään asioita läpi myöhemminkin.”
Työ, jossa voi kasvaa
Siun sote työnantajana saa Auviselta kiitosta erityisesti mahdollisuuksista kehittyä.
“Siun sotessa on monipuolisesti erilaisia työtehtäviä. Keskussairaalassa on paljon erikoisaloja ja pelastuslaitoksella erilaisia rooleja. Koulutusmahdollisuuksia on runsaasti ja omaa osaamista pystyy kehittämään. Sekä Siun sote että pelastuslaitos järjestävät paljon koulutuksia.”
Myös esihenkilöiltä hän kokee saavansa tukea.
“Ainakin omasta esihenkilöstäni voin sanoa, että asiat järjestyvät hyvin ja keskustelu on avointa.”
Jos Auvinen saisi antaa yhden syyn hakea töihin Siun sotelle ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle, se olisi yhdistelmä monipuolisuutta ja yhteisöllisyyttä.
“Täällä on hyvä työyhteisö ja uudet työntekijät otetaan hyvin vastaan. Ja päivät eivät todellakaan ole samanlaisia. Se on tämän työn juttu.”
Pohjois-Karjalaan on helppo juurtua
Vaikka Auvinen on joskus miettinyt elämää muualla, Pohjois-Karjala on tuntunut lopulta oikealta paikalta.
“Olen Joensuusta kotoisin. Kävin lukioaikana hetken Helsingissä, mutta palasin takaisin.”
Työn kautta koko maakunta on tullut tutuksi. Mikä Pohjois-Karjalassa tekee elämästä hyvää?
“Luonto ja ihmiset. Täällä on upeita luontokohteita. Esimerkiksi Lieksan ja Nurmeksen suunnalla on paljon hienoja vaellusreittejä. Ja se, että kaikki on helposti saavutettavissa. Täällä on mielestäni kaikki palvelut, mitä tarvitsee.”
Kesäisiä suosikkipaikkoja Julialta löytyy Ilomantsista.
H“ermannin viinitorni ja Parppeinpirtti ovat todella tunnelmallisia paikkoja. Suosittelen kesäretkeä sinne.”