Tartosta Joen­suuhun

Kun lääke­tie­teen opis­ke­lija Saara Latomäki pakkasi reppunsa ja suuntasi Tarton yliopis­tosta Pohjois-Karjalaan, mielessä pyöri jännitys. Edessä olisi pitkä, yhdeksän kuukauden mittainen harjoit­te­lu­jakso, uusi kaupunki, uudet ihmiset sekä uusi työyh­teisö.

“Olen kotoisin Helsin­gistä, enkä tuntenut täältä ketään. Mietin, että olikohan tämä nyt sitten­kään hyvä päätös. Olen aina ollut vähän stres­saaja ja kauhis­telin, että mihin olen itseni lähes vuodeksi laittanut. Mutta olen ollut tosi yllät­tynyt, miten hyvin kaikki on mennyt. Työil­ma­piiri ja ihmiset ovat olleet aivan ihania. Olen hyvin kotiu­tunut Joen­suuhun ja tänne keskus­sai­raa­laan. Tämä oli hyvä valinta”, Saara kertoo.

Koko harjoit­telu Siun sotessa

Tarton lääke­tie­teel­li­sessä kuudes opis­ke­lu­vuosi on käytän­nön­lä­heinen. Opis­ke­lijat tekevät lähes koko vuoden harjoit­te­luja eri erikois­aloilla.

Kun Saara päätti lähteä suorit­ta­maan pitkää harjoit­te­luaan Suomeen, hänelle oli tärkeää löytää paikka, jossa kaikki harjoit­te­lu­jaksot voisi tehdä saman orga­ni­saa­tion sisällä. Ratkaisu löytyi yllät­tävän helposti.

“Siun soten rekry kävi Tarton lääkik­sessä vierai­lulla ja tapasin heidät. He kertoivat, että Siun sotessa pystyy tekemään koko pitkän harkan samassa sairaa­lassa ja samassa orga­ni­saa­tiossa. Otin sen jälkeen yhteyttä rekryyn, ja kaikki järjestyi muuta­malla sähkö­pos­tilla. Se oli tosi helppoa ja mutka­tonta. Rekry­tointi kysyi toiveeni harjoit­te­lujen suhteen ja järjesti kaiken.”

Saaran hyvät koke­mukset levisivät nopeasti myös opis­ke­lu­ka­ve­reiden keskuu­dessa. “Kun kerroin kave­reille, että minulla on jo kaikki harkat sovittuna, he eivät meinan­neet uskoa. Kerroin miten helposti kaikki järjestyi Siun sotessa. Meitä on nyt täällä Joen­suussa useampi Tartosta. Kun asiat hoituvat näin helposti ja vastaan­otto on lämmin, ei ole ihme, että moni muukin haluaa tulla.”

Etsitkö harjoit­te­lu­paikkaa tai haluatko työs­ken­nellä lääkärinä Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun sotessa? Ota yhteys: [email protected]

Muista myös: Siun sote on ottanut käyttöön EVAL-sovel­luksen yhdeksi rekry­toin­ti­ka­na­vaksi erityi­sesti erikois­tu­mis­vai­heen lääkä­reille. EVAL-sovel­luk­seen voit tutustua sekä rekis­te­röityä tästä linkistä: EVAL-sovellus

Kirurgiaa, sisä­tau­teja, akuuttia, sote­kes­kusta ja anes­te­siaa

Saara aloitti oman “pitkän harkkansa” Pohjois-Karjalan keskus­sai­raa­lassa kirur­gialta ja nyt vuorossa on sisä­tau­ti­har­joit­telu sydän­osas­tolla.

“Sydän­val­von­nassa on ollut tosi kiin­nos­tavaa. Siellä potilaat ovat aika saman­tyyp­pisiä, ja aikai­semmin minulle haas­ta­vilta tuntuneet sydän­sai­raudet ovat alkaneet selkeytyä mieles­säni. Ymmärrän nyt koko­nai­suuksia paremmin”, hän sanoo.

Seuraa­vaksi vuorossa on akuut­ti­lää­ke­tiede ja myöhemmin sote­kes­kus­jakso Ranta­ky­lässä.

“Työmäärä on mieles­täni ollut kandille sopiva”, Saara toteaa. “Alussa mennään rauhassa ja pienellä vastuulla. Sitten omaa työmäärää voi kasvattaa sen mukaan, miten itse pystyy tekemään. Täällä ei tiputeta kylmään veteen, vaan opetetaan uimaan yhdessä. Täällä autetaan oppimaan. Se kuvaa tätä paikkaa tosi hyvin.”

Senio­ri­tuki todella toimii

Ennen Joen­suuhun tuloa Saara oli kuullut ystä­vil­tään tarinoita haas­ta­vista kandi­ko­ke­muk­sista muualla Suomessa ja tilan­teista, joissa nuoret lääkärit olivat joutuneet liian suuren vastuun eteen liian varhain.

“Jännitti tosi paljon. Pelkäsin, että joudun tilan­tee­seen, jossa ei ole ketään, jolta voisi kysyä apua”, Saara muistelee.

“Mutta täällä on ollut aivan päin­vas­toin. Aina on ollut hyvä senio­ri­tuki, ja aina saa kysyä. Kukaan ei ole koskaan vihainen, jos menen kysymään, vaan päin­vas­toin. Ihmiset ovat posi­tii­visia ja haluavat auttaa ja opettaa.”

Hänen mukaansa juuri se luo oppi­mi­seen turval­lisen ilma­piirin. “Kun saa posi­tii­vista palau­tetta ja näkee, että seniorit oikeasti haluavat auttaa, niin uskaltaa kysyä enemmän. Ja silloin oppii paremmin.”

Kun harjoit­telu on edennyt, Saara on huomannut kasva­neensa lääkärin rooliin pala palalta.

“Tuntuu, että koko ajan tulee pieniä onnis­tu­misia. Vaikka vain se, että muistaa jonkun lääkkeen annos­tuksen ulkoa tai osaa tehdä reseptin kysymättä. Pienetkin jutut moti­voivat eteenpäin.”

Työka­verit ovat piste iin päälle

Moni­puo­liset tehtävät ja eri erikoi­sa­lojen koke­mukset ovat tarjon­neet Saaralle arvokasta oppia, mutta parasta ovat olleet myös ihmiset.

“Työka­verit ovat olleet ihan super­ki­voja. Seniorit ovat ammat­ti­tai­toisia, osaavia ja samalla niin lämpimiä ihmisiä. Toivon, että olen itsekin jonain päivänä yhtä taitava kuin he. Se on inspi­roivaa”, hän sanoo.

Myös hoitajien ammat­ti­taito ja asenne ovat tehneet vaiku­tuksen. “Kaikki hoitajat ovat niin osaavia ja iloisia. He eivät ajattele, että ‘sinä olet vain kandi’, vaan ottavat mukaan ja kohte­levat tasa-arvoi­sesti. Jos tuntuu epävar­malta, he auttavat mielel­lään. Se on tosi mukavaa.”

Junalla helposti Helsin­kiin

Saara saapui Joen­suuhun ilman aiempaa kytköstä alueeseen, mutta arki­ru­tiinit ovat löytyneet nopeasti. Asunto löytyi netistä kalus­tet­tuna kuten hän oli Virossa tottunut. Vapaa-ajalla elämää rytmit­tävät liikunta ja ystävät.

“Minulla kävi hyvä tuuri, että myös kurs­si­ka­ve­rei­tani tuli Joen­suuhun. Vietän heidän kanssaan vapaa-aikaa. Käyn myös salilla. Sen valintaan sain suosi­tuksia työka­ve­reilta. Viikon­lop­puisin käyn silloin tällöin perheeni luona Helsin­gissä. Joensuu ei tunnu minusta olevan mitenkään kaukana Helsin­gistä. Sanoisin, että Joen­suusta on helpompi matkustaa Helsin­kiin kuin Tartosta. Hyppää vain junaan ja sillä pääsee suoraan Helsin­kiin helposti.”

Joen­suussa Saara on ehtinyt myös kokea paikal­lista tunnelmaa ja kult­tuuria: “Kävin Ilosaa­ri­roc­kissa, ja se oli tosi hauska tapahtuma. Karja­lan­pii­ra­koita olen jo syönyt, mutta en ole itse vielä leiponut niitä. Kansal­lis­mai­sema Koli minulla on vielä kokematta, mutta siellä pitää kyllä käydä.”

Ratsas­tus­ken­tiltä sairaa­lalle

Harva tietäisi, että ennen lääkä­ri­nuraa Saara ehti elää aivan toisen­laista elämää. Lukion jälkeen hän suuntasi hevosensa kanssa Saksaan.

“Asuin siellä kolme vuotta ja kilpailin kansain­vä­li­sesti. Ajattelin, että minusta tulee ammat­ti­rat­sas­taja. Mutta se oli rankkaa, ja aloin kaivata vähän stabii­limpaa elämää”, hän kertoo.

Suomi ja lääkis­haa­veet nostivat pikku­hiljaa päätään. Koro­na­vuo­sien poik­keus­olot ja suosit­telut saivat Saaran hakemaan Tarton yliopis­toon ja paikka lääkik­sessä avautui.

“Se oli oikea päätös. Meillä on siellä pienet ryhmät. Tuntui, että se sopii minulle paremmin kuin iso suoma­lainen yliopisto olisi ehkä sopinut.”

Tule­vai­suus voi olla vaikka Joen­suussa

Kun kysyy, voisiko Saara kuvitella jäävänsä Joen­suuhun pysy­vämmin, hän hymyilee.

“Ennen kuin tulin tänne, ajattelin, että teen vain harkan ja sitten lähden äkkiä Helsin­kiin. Mutta jo parin viikon jälkeen mietin, että tämähän on tosi kiva kaupunki. Jos tule­vai­suuden työpaikka olisi tällainen kuin nyt harkassa, ihmiset näin ihania ja asiat muutenkin hyvin, niin miksipä en voisi jäädä Joen­suuhun. Olen sitä ihan oikeasti jo miet­ti­nytkin.”

Pohjois­kar­ja­lainen elämän­rytmi ja lämmin työyh­teisö ovat tehneet tehtä­vänsä.

Tutustu työmah­dol­li­suuk­siin Siun sotessa!

Kaikki avoimet työpaik­kamme löydät tästä linkistä: Avoimet työpaikat, Siun sote

Kaikki työmah­dol­li­suudet lääkä­reille löydät tästä linkistä: Lääkärit, Siun sote

Pohjois-Karjalaan? Miksi mihinkään muualle?

Pohjois-Karja­lasta löytyy duunia ja uramah­dol­li­suuksia siinä missä muual­takin, mutta meillä päin vähintään yhtä tärkeää on se, mitä tapahtuu vuoro­kauden muina aikoina. Ja meillähän aikaa riittää, kun kaikki on lähellä ja elämän voi omistaa muiden unelmien sijaan omilleen.

Pohjois-Karjala on niille, jotka haluavat riisua turhan­tär­keyden minimiin ja joiden seurassa saa olla outo tai liian tutta­val­linen luvan kanssa. Vaihda siis verkkarit jalkaan tai sinistä kajalia silmiin, jos siltä sattuu tuntumaan. Puhu niin kuin ajattelet ja elä sellaista elämää, joka on sinulle tarkoi­tettu. Tule yhdeksi meistä!

Miksipä et muuttaisi Joen­suuhun?
Elo Joen­suussa on niin ihanaa, että on kerras­saan pöhköä jättää muut­ta­matta meille. Siksipä muut­ta­mi­sesta halutaan tehdä mahdol­li­simman helppoa. Töiden perässä muut­ta­vien kotiu­tu­mista helpottaa Muut­toa­gentti, joka neuvoo veloi­tuk­setta henki­lö­koh­tai­sesti vaikkapa asumiseen tai puolison työl­lis­ty­mi­seen liit­ty­vissä kysy­myk­sissä.

Muut­toa­gentti neuvoo veloi­tuk­setta vaikkapa näissä kysy­myk­sissä:

  • missä voi asua?
  • mitä Joen­suussa voi puuhata?
  • mistä löytyy töitä?
  • mitä kaikkea voi opiskella?