Kuuntele
Kun arki Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun soten yksiköissä on kiireistä, resurssisuunnittelijat ovat näkymättömiä taustavaikuttajia, jotka varmistavat omalta osaltaan, että kaikki sujuu. Siun sotessa resurssisuunnittelijat Miia Mäkelä ja Paula Tuononen kertovat, miksi heidän työnsä on merkityksellistä ja mikä tekee siitä niin palkitsevaa.
Molemmilla resurssisuunnittelijoilla on vahva sote-alan tausta. Miia Mäkelä työskenteli pitkään palveluvastaavana ja osastonhoitajana ennen siirtymistään nykyiseen rooliinsa.
“Tein YAMK-opinnäytetyön Siun Sotelle ergonomisesta työaikasuunnittelusta. Se herätti kiinnostukseni resurssisuunnitteluun, ja lopulta vei minut mukanaan,” Miia kertoo.
Paula Tuonosen polku oli erilainen. Hän teki 15 vuoden uran akuuttihoitotyössä päivystyksessä ja ehti toimia myös esihenkilönä.
“Ajattelin aina, että päivystys on minun loppuelämäni työ. Mutta elämä kuljetti toisin. Lasten kasvaessa tarvitsin päivätyön, ja tämä mahdollisuus tuli vähän puskista. Aluksi muutos oli valtava, mutta tässä elämäntilanteessa en voisi kuvitella tekeväni mitään muuta. Tämä työ on avannut minulle uusia näkökulmia esihenkilötyöstä sekä laajemmin organisaation toiminnasta ja sen sisällä tehtävästä yhteistyöstä, Paula kuvailee.
Työarjen tukipilarina
Resurssisuunnittelijan työ on monipuolista ja tiiviissä yhteistyössä esihenkilöiden kanssa tehtävää.
“Tavoitteemme on tuoda laadukasta palvelua esihenkilöille ja yksiköille työvuorosuunnittelun ja resurssien hallinnan osalta. Olemme heille tukipilari, joka vapauttaa aikaa johtamiseen, talouden suunnitteluun ja esihenkilönä olemiseen. Esihenkilöt tietävät oman tiiminsä osaamisen ja me autamme jakamaan sen oikein työvuoroihin,” Miia selittää.
Palautekyselyt kertovat, että esihenkilöt kokevat saavansa juuri sitä tukea, mitä tarvitsevat.
”Meistä sanotaan, että meitä ei enää annettaisi pois,” Miia hymyilee.
Työpäivät sisältävät palaverien lisäksi paljon konkreettista työvuorosuunnittelua. Suunnittelussa käytetään hyödyksi automatiikkaa, mutta jokainen suunnitelma käydään läpi myös ihmisvoimin. Käsityötä suunnittelussa joutuu tekemään yksiköstä riippuen enemmän tai vähemmän. Keskitetty työvuorosuunnittelu koskettaa Siun sotessa noin 3000 työntekijää. Jokaisella resurssisuunnittelijalla on omat yksikkönsä, ja he huolehtivat siitä, että henkilöstöresurssit ja osaaminen kohdentuvat oikein.
“Me pidämme huolta, että työvuorosuunnittelu menee lakien, säädösten ja asetusten mukaan. Samalla huomioimme työntekijöiden elämäntilanteet ja toiveet. Siun sotessa keskitetyssä työvuorosuunnittelussa yli 90 prosenttia työvuorotoiveista toteutuu. Raportoimme niin toiveiden kuin lomajanojen tasaisuuden toteutumista. Raportointi on yksi osa työtämme,” Paula kertoo.
Asiantuntijuutta ja ihmistuntemusta
Resurssisuunnittelijoiden työhön kuuluu Numeron-ohjelmiston hallinta, jota on kehitetty Siun soten tarpeisiin. Mutta pelkkä tekninen osaaminen ei riitä.
“Vuorovaikutustaidot ja ihmistuntemus ovat avainasemassa. Esihenkilöiden pitää voida ottaa meihin matalalla kynnyksellä yhteyttä, ja meidän täytyy osata ratkaista asioita nopeasti ja joustavasti,” Miia sanoo.
“Tämä on palveluammatti. Joskus olen etsinyt jopa bussiaikatauluja varmistaakseni, että työntekijä pystyy hoitamaan tietyn työvuoron mikä on suunnittelussa. Se ei ole suuri asia, mutta kertoo, että olemme valmiita auttamaan,” Paula naurahtaa.
Tiimityö on tärkeää, ja resurssisuunnittelijat tukevat toisiaan arjen haasteissa.
“Jos itse ei pysty ratkaisemaan jotakin, voi aina kilauttaa toiselle resurssisuunnittelijalle. Meitä on kahdeksan ja lisäksi kaksi asiantuntijaa. Oman tiimin lisäksi koen, että minulla on myös niin sanotusti toinen työyhteisö eli suunnittelussani olevien yksiköiden esihenkilöt. He ovat myös tärkeitä kollegoita minulle,” Paula kuvailee.
Oman tiimin lisäksi isommassa kuvassa resurssisuunnittelijat ovat osa Siun soten henkilöstövoimavarojen tiimiä.
”Jos resursseissa näyttää olevan puutetta, me tai esihenkilö on yhteydessä sijaishallintaan saadakseen sissejä eli sisäisiä sijaisia käyttöön. Sijaishallinnan kanssa pystymme yhdessä kohdentamaan sissiresursseja sinne missä niitä tarvitaan. Me havaitsemme puutteita ennakkoon, mutta totta kai tulee myös esimerkiksi äkillisiä sairastumisia, joihin tarvitaan sijaisia. Niitähän ei voi ennakoida,” Miia selittää.
Haasteita ja onnistumisia
Työn suurimmat haasteet liittyvät henkilöstöresurssien sopivan tasapainon löytämiseen ja yksiköiden erilaisiin tarpeisiin.
“Joskus mennään aika tiukoilla, ja juuri se yksi osaaja on vuorossa, jota tarvitaan. Meidän tehtävämme on löytää ratkaisut yhdessä esihenkilöiden kanssa, että yksikössä olisi oikea määrä osaamista oikeaan aikaan,” Miia kertoo.
Palautetta tulee sekä työntekijöiltä että esihenkilöiltä. Jos työvuorotoive ei toteudu, resurssisuunnittelijat perustelevat syyt avoimesti.
“Useimmiten ihmiset ymmärtävät, kun käy asian läpi. Sopimukset, lait ja säädökset ohjaavat meitä paljon. Emme voi tehdä laittomia työvuoroja, vaikka niin joskus saatetaankin toivoa,” Paula sanoo.
Työn merkitys ja merkityksellisyys
Resurssisuunnittelijoille työ ei ole vain työtä, vaan aidosti tärkeä osa elämää.
“Minulla ei ole koskaan tunnetta, etten haluaisi lähteä töihin. Tämä on niin merkityksellistä työtä,” Paula sanoo.
“Lomaltakin on aina kiva palata töihin. No, ehkä ensimmäinen päivä menee opetellessa,” Miia nauraa.
Työssä kiehtoo paitsi vaikuttaminen suureen kokonaisuuteen myös mahdollisuus hallita omaa työn rytmiä.
“Saan itse suunnitella, miten työni teen. Se on tärkeä osa työn mielekkyyttä. Työssä vaaditaan muutoksiin reagointia ja ongelmanratkaisukykyä,” Miia toteaa.
Työn vastapaino ja elämä Pohjois-Karjalassa
Vapaa-ajallaan Miia ja Paula lataavat akkujaan perheen ja harrastusten parissa. Liikunta, ystävät ja luonto tuovat tasapainoa työlle.
“Hiihdän yli 2000 kilometriä vuodessa ja harrastan kalastusta, marjastusta ja sienestystä. Luonto nollaa pään ja perhe on minulle tärkeä voimavara,” Miia kuvailee.
“Minulle tärkeää on perhe, ystävät ja liikunta. Viime vuosina myös matkustelu on tullut osaksi elämää. Välillä täytyy päästä pois kodin seinien sisältä, kun työ tehdään kotona etänä,” Paula kertoo.
Pohjois-Karjala tarjoaa sekä Miian että Paulan mielestä täydelliset puitteet hyvään elämään.
“Täällä on mahtavat maisemat, puhdas luonto ja upeat liikuntamahdollisuudet. Koli, Petkeljärvi, Patvinsuo ja kaikki muut hienot kohteet,” Miia sanoo.
“Joensuu on kompakti kaupunki, jossa on kaikki tarvittava. Täällä on hyvä asua ja tehdä töitä,” Paula lisää.
Tutustu työmahdollisuuksiin Siun sotessa!
Kaikki avoimet työpaikkamme löydät tästä linkistä: Avoimet työpaikat, Siun sote
Kaikki työmahdollisuudet lääkäreille löydät tästä linkistä: Lääkärit, Siun sote
Pohjois-Karjalaan? Miksi mihinkään muualle?
Pohjois-Karjalasta löytyy duunia ja uramahdollisuuksia siinä missä muualtakin, mutta meillä päin vähintään yhtä tärkeää on se, mitä tapahtuu vuorokauden muina aikoina. Ja meillähän aikaa riittää, kun kaikki on lähellä ja elämän voi omistaa muiden unelmien sijaan omilleen.
Pohjois-Karjala on niille, jotka haluavat riisua turhantärkeyden minimiin ja joiden seurassa saa olla outo tai liian tuttavallinen luvan kanssa. Vaihda siis verkkarit jalkaan tai sinistä kajalia silmiin, jos siltä sattuu tuntumaan. Puhu niin kuin ajattelet ja elä sellaista elämää, joka on sinulle tarkoitettu. Tule yhdeksi meistä!
Miksipä et muuttaisi Joensuuhun?
Elo Joensuussa on niin ihanaa, että on kerrassaan pöhköä jättää muuttamatta meille. Siksipä muuttamisesta halutaan tehdä mahdollisimman helppoa. Töiden perässä muuttavien kotiutumista helpottaa Muuttoagentti, joka neuvoo veloituksetta henkilökohtaisesti vaikkapa asumiseen tai puolison työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä.
Muuttoagentti neuvoo veloituksetta vaikkapa näissä kysymyksissä:
- missä voi asua?
- mitä Joensuussa voi puuhata?
- mistä löytyy töitä?
- mitä kaikkea voi opiskella?