Osal­li­suus arjen ytimeen

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun sotessa osal­li­suutta ei nähdä ylimää­räi­senä lisänä, vaan osana joka­päi­väistä työtä. Siun soten Kump­pa­nuus ja osal­li­suus ‑yksikkö toimii linkkinä asuk­kaiden, järjes­töjen, kuntien ja palve­luiden välillä ja ennen kaikkea mahdol­lis­ta­jana. Myös hyvin­voin­tia­lueen sisäinen työ osal­li­suuden teeman parissa on tärkeä osa yksikön toimintaa.

“Jos meitä pitäisi yhdellä sanalla kuvata, olemme mahdol­lis­tajia. Me mahdol­lis­tamme kaikille hyvin­voin­tia­lueen palve­lustra­te­gian toteu­tu­mista. Se on kitey­te­tysti ’yhdessä tehden vaikut­ta­vimmat palvelut’. Se ei ole pelkkää sana­he­linää Siun sotessa,” toteaa kump­pa­nuus­pääl­likkö Maarita Mannelin.

Osal­li­suus ei ole abstrakti käsite, vaan arjen tekoja. Se on asiakkaan kuun­te­le­mista, palaut­teen hyödyn­tä­mistä ja yhteisten tavoit­teiden kirkas­ta­mista.

“Moni ajattelee, että osal­li­suus on jotain erillistä ja kaukaista. Todel­li­suu­dessa se kuuluu meidän kaikkien työhön ja siihen, että asiakas tulee kuulluksi ja ymmär­re­tyksi, ja siksi olemme kehit­tä­mässä henki­lös­tölle koulu­tusta osal­li­suus­osaa­misen vahvis­ta­mi­seksi,” Mannelin kertoo.

Tiimiksi syys­ke­sällä

Muuta­masta henki­löstä tuli ihan oikea tiimi, kun osal­li­suus- ja järjes­tö­asian­tun­tija Minna Patama sekä laadun­hal­linnan asian­tun­tija Maria Barck-Sutinen liit­tyivät hiljat­tain Manne­linin rinnalle. Kolmikon yhteistyö on lähtenyt käyntiin innos­tu­neesti. Lisäksi tiimiin kuuluu johdon assis­tentti Tea Karppinen, joka mahdol­listaa meidän sujuvan toiminnan ja asioiden etene­misen.

“Minulla on ihan unel­ma­tiimi. Olemme moti­voi­tu­neita ja kemiat toimivat. Yhteinen innostus ja kehit­tä­mis­halu kantavat. Meillä on yhteinen ener­gia­taso ja tekeminen,” Mannelin kuvaa.

Tiimi näkee roolinsa ennen kaikkea sillan­ra­ken­ta­jina ja vuoro­pu­helun mahdol­lis­ta­jina. Heidän työnsä ytimessä on asiak­kaiden ja asuk­kaiden äänen kuulu­minen niin palve­luissa kuin päätök­sen­teos­sakin.

Yhteis­työtä yli rajojen

Kump­pa­nuus ja osal­li­suus ‑yksikkö tekee työtä sekä asiakas- ja asukas­osal­li­suuden että sidos­ryh­mä­osal­li­suuden eteen. Esimer­kiksi vaikut­ta­mis­toi­mie­limet toimivat eri ryhmien äänenä ja tuovat näke­myk­siään palve­luiden kehit­tä­mi­seen.

“Meitä moititaan joskus, että hyvin­voin­tialue ja kunnat toimivat erillään. Totuus on päin­vas­tainen. Teemme todella paljon yhdessä, meillä on esimer­kiksi kuntien, maakun­ta­liiton ja hyvin­voin­tia­lueen yhteinen hyvin­voin­ti­suun­ni­telma, joka ohjaa toimintaa samaan suuntaan,” Mannelin painottaa.

Järjestöt ovat myös tärkeitä yhteis­työ­kump­pa­neita. Hyvin­voin­tia­lueen käyn­nistys toi uutena järjes­tö­avus­tukset, joiden kriteerit suun­ni­tel­tiin yhdessä alueen järjes­töjen kanssa.

“Halusimme varmistaa, että myös pienet toimijat pääsevät toteut­ta­maan tärkeää työtään asuk­kaiden hyväksi. Vaikka hyvin­voinnin ja terveyden edis­tä­misen lauta­kunnan myöntämät avus­tus­summat eivät ole suuria, niillä mahdol­lis­te­taan asuk­kaiden hyvin­vointia, terveyttä ja osal­li­suutta tukeva toiminta,” Patama kertoo.

Laatu ja asia­kas­ko­kemus näkyväksi

Laadun­hal­linta ja asia­kas­ko­kemus kulkevat käsi kädessä osal­li­suuden kanssa.

“On tärkeää, että asia­kas­pa­lau­tetta ei vain kerätä, vaan sitä hyödyn­ne­tään aidosti palve­luiden kehit­tä­mi­sessä ja siitä vies­ti­tään myös asiak­kaille. Se lisää luot­ta­musta,” Barck-Sutinen sanoo.

Maria Barck-Sutisen työpöy­dällä on hyvin­voin­tia­luetta läpi­leik­kaa­vien asia­kas­ko­ke­mus­vas­tuiden lisäksi laadun­hal­lin­taan liittyviä tehtäviä.

Erilaiset taustat, yhteinen suunta

Tiimin jäsenet tuovat mukanaan moni­puo­lista osaamista. Osal­li­suus- ja järjes­tö­asian­tun­tija Minna Patama on työs­ken­nellyt pitkään järjestö- ja kunta­ken­tällä ja koulu­tuk­sel­taan hän on kasva­tus­tie­teen maisteri ja yhtei­sö­pe­da­gogi. Maria Barck-Sutinen on tervey­den­huollon ammat­ti­lainen, joka on siirtynyt jatko-opintojen myötä esihen­kilö- ja hanke­työhön ja sieltä asian­tun­ti­ja­teh­tä­viin. Manne­linin tausta ulottuu pank­ki­maa­il­masta opinto-ohjaa­jaksi ja edelleen alue­ke­hit­tä­misen kautta hyvin­voin­tia­lu­eelle.

“On rikasta, että meillä on erilaisia taustoja. Ne nivou­tuvat toisiinsa ja vievät asioita eteenpäin,” Mannelin pohtii.

”Pitää olla kauhean kiitol­linen aiem­mis­takin tiimeistä ja tehtä­vistä. Ne ovat luoneet pohjaa meidän kaikkien teke­mi­sel­lemme,” Barck-Sutinen muis­tuttaa.

Kump­pa­nuus ja osal­li­suus ‑yksikön työn ytimessä on kehit­tä­minen ja uusien mallien kokeilu.

Rohkea kokeilu vie asioita eteenpäin.

“Emme pelkää haasteita, vaan mietimme, miten onnis­tumme yhdessä” tiimi­läiset toteavat kuin yhdestä suusta.

Pohjois-Karja­lassa tehdään yhdessä

Manne­linin, Pataman sekä Barck-Sutisen puheissa korostuu myös kiitol­li­suus siitä, mitä Pohjois-Karjala tarjoaa niin töiden teke­mi­seen kuin arkeen ylipää­tänsä. Yhtei­söl­li­syys, luonto ja arjen sujuvuus tekevät alueesta houkut­te­levan.

“Jos haluaa iloista väkeä, jotka innos­tuvat ja tekevät aidosti yhdessä, niin Pohjois-Karjalaan kannattaa tulla. Itse olin ’evakossa’ Etelä-Suomessa kuusi vuotta, ja se riitti,” Mannelin hymyilee.

Samoin Barck-Sutinen palasi valmis­tu­misen jälkeen takaisin Pohjois-Karjalaan.

“Nykyisin asun perheeni kanssa synnyin­seu­dul­lani Kiteellä. Siellä meillä on elämän palaset kohdil­laan ja moni­puo­lisia harras­tus­mah­dol­li­suuksia lapsi­per­heel­lemme,” kiittelee Barck-Sutinen.

“Luonto ja harras­tus­mah­dol­li­suudet ovat kaikki lähellä. Työpäivät puhua pulpu­te­taan ja vasta­pai­noksi tarvitsee rauhaa ja hiljai­suutta. On ihanaa, kun kotio­velta alkaa metsä täynnä hiljai­suutta, musti­koita ja kant­ta­rel­leja,” täydentää Patama.