Fysio­te­ra­peutti Taija: “Vanhukset ovat ihania”

Fysio­te­ra­peutti Taija Jalkanen ei alun perin suun­ni­tellut palaa­vansa niin nopeasti takaisin koti­seu­dul­leen kuin elämä kuljetti. Taijan ensim­mäinen työ fysio­te­ra­peut­tina Kemissä oli tärkeä askel uralla, mutta sydän kaipasi vanhaa tuttua eli takaisin Pohjois-Karjalaan.

”Minulle tuli koti-ikävä. Halusin takaisin Itä-Suomeen. Huomasin, että Tohma­jär­vellä on fysio­te­ra­peutin työpaikka auki ikäih­misten asumis­pal­ve­luissa ja päätin hakea. Ilokseni sain paikan,” Taija kertoo vuoden 2024 lopusta.

Hän on kotoisin Villalan kylästä Kiteeltä ja opis­kellut fysio­te­ra­peu­tiksi Joen­suussa. Tohma­jär­velle hänellä ei ollut aiempia siteitä, mutta päätös muuttaa lähelle koti­paikkaa osoit­tautui oikeaksi.

“Tohma­järvi on pieni ja kiva paikka. Olen viihtynyt tosi hyvin. Asun Onkamossa, ja työmatkaa on vain vartti suun­taansa. Se on tosi hyvä.”

Vaih­te­levaa, vastuul­lista ja itse­näistä

Taija työs­ken­telee Tohma­jär­vellä fysio­te­ra­peut­tina ikäih­misten asumis­pal­ve­lu­yk­si­köissä Erkki­lässä, Takku­nur­men­tu­vassa ja Marjatta-kodissa. Työ on moni­puo­lista ja vaatii itse­näistä otetta. Työn­ku­vaan kuuluu sekä yksi­löl­listä fysio­te­ra­piaa että ryhmä­toi­mintaa, mutta myös arjen toimin­ta­kyvyn tukemista.

“Teen esimer­kiksi apuvä­li­near­vioita, ohjaan ja neuvon hoita­jille apuvä­li­neiden käyttöä ja sitä, mikä olisi hyvä tapa avustaa asukasta niin, että asukas osal­listuu itsekin. Tärkeää on, että ei tehdä liikaa asukkaan puolesta, vaan tuetaan sitä, että toimin­ta­kyky säilyy arjessa. Työni on merki­tyk­sel­listä,” Taija kuvaa.

Erityisen palkit­sevaa Taijan mielestä on saada työs­ken­nellä aidosti moniam­ma­til­li­sesti. Hoitajien kanssa Taija käy päivit­täin vuoro­pu­helua ja asian­tun­te­musta arvos­te­taan puolin ja toisin.

“Usein hoitajat kysyvät minulta neuvoja ja apua. Kyllä siinä tulee sellainen olo, että minua ja osaa­mis­tani arvos­te­taan,” hän sanoo.

Tule­vai­suuskin Taijan on helppo kuvitella Tohma­jär­velle ja Tohma­jä­vellä.

“Hyvin toden­nä­köi­sesti näen itseni täällä vielä viiden vuoden päästä,” hän sanoo hymyillen.

Kolme yksikköä – kolme työyh­teisöä

Vaikka työ jakautuu kolmeen eri yksikköön Tohma­jär­vellä, Taija kokee sen rikkau­tena. Jokainen yksikkö on erilainen ja tuo vaihtelua viikkoon.

“Joka yksikössä on hyvin erilaisia persoonia niin asuk­kaissa kuin työn­te­ki­jöis­säkin,” Taija naurahtaa. “Siinä kehittyy yhteis­työ­taidot ja oppii luovimaan monen­laisia tilan­teita. Minä tykkään siitä.”

Työarki on hänen mukaansa tasaista, mutta kolmen yksikön välillä vaihtelu pitää työviikon mielek­käänä ja moni­puo­li­sena. Tästä asiasta Taija lähet­tääkin terveiset fysio­te­ra­piao­pis­ke­li­joille.

“Jos miettii harjoit­te­lu­paikkaa, niin suosit­telen ehdot­to­masti näitä ikäih­misten yksiköitä. Täällä saa tehdä moniam­ma­til­lista yhteis­työtä, oppia apuvä­li­ne­asioista ja arvioida toimin­ta­kykyä. Ja kaikkea oppii oikeasti käytännön tasolla. Otan mielel­läni itsekin harjoit­te­lijan ohjat­ta­vak­seni.”

Ikäih­miset veivät sydämen jo opis­ke­luai­kana

Taijan intohimo ikäih­misten parissa työs­ken­te­lyyn on vahva ja selkeä.

“Jo opis­ke­luai­koina tiesin, että ikäih­miset on se asia­kas­ryhmä, kenen kanssa haluan tehdä töitä. Vanhukset on ihania, ei voi muuta sanoa.”

Ikäih­misten parissa fysio­te­ra­peu­til­takin vaaditaan kuitenkin muutakin kuin fysio­te­ra­peut­tista osaamista etenkin muis­ti­sai­raiden parissa.

“Fyssa­rilta pitää olla pitkä pinna ja ymmär­rystä. Jos asukas käyt­täytyy vaikka aggres­sii­vi­sesti, on tärkeää muistaa, että siellä taustalla on usein muis­ti­sai­raus. Ikävä käyt­täy­ty­minen muis­ti­sai­rauden takia ei ole henki­lö­koh­taista, ja se pitää ymmärtää,” Taija muis­tuttaa.

Lava­tans­seja ja koti lammen rannalla

Vaikka Taija työs­ken­telee pienem­mällä paik­ka­kun­nalla, hän ei koe olevansa yksin. Kolle­gi­aa­linen tuki on vahvaa koko Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun soten eteläi­sellä alueella mihin Tohma­järvi kuuluu.

“Meillä on monta ikäih­misten parissa työs­ken­te­levää fysio­te­ra­peuttia ympäri maakuntaa. Vaikka Tohma­jär­vellä ei ole ollut aiemmin fysio­te­ra­peuttia, sain hyvän pereh­dy­tyksen Kiteellä. Kolle­goiden kanssa soitel­laan, pidetään pala­ve­reita ja käydään välillä toistemme luona. Tuki on aina olemassa.”

Hän toivoo, että myös muut uskal­tau­tui­sivat katsomaan töitä Suomessa kehä­kol­mosen ulko­puo­lelta sekä Pohjois-Karja­lassa Joensuun ulko­puo­lelta.

“Tohma­jär­vellä ei ole liiken­ne­ruuhkia eikä kaupassa tarvitse jonottaa. Ihmiset ovat lämpimiä ja avuliaita. Kannattaa tulla kokei­le­maan millaista elämä täällä on. Minä asun lammen rannalla ihanassa naapu­rus­tossa. Yhtei­söl­li­syys näkyy myös siellä.”

Taija saa työlleen vasta­painoa liikun­nal­li­sesta vapaa-ajasta. Lava­tanssit ovat erityinen intohimo.

“Kesällä käyn tosi paljon tans­seissa. Lemmen­lava, Liperin lava ja Heinä­veden Kerman­koski on minun suosik­ki­la­vani,” Taija kertoo.

Talvella lava­tans­si­har­rastus jatkuu kansa­lais­opiston kurs­seilla. Lisäksi hän käy salilla ja lenkillä.

Kiin­nos­taako Tohma­järvi?

Tutustu Tohma­järven kuntaan:

Katso Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun soten avoimet työpaikat: Avoimet työpaikat

Pohjois-Karjalaan? Miksi mihinkään muualle?

Pohjois-Karja­lasta löytyy duunia ja uramah­dol­li­suuksia siinä missä muual­takin, mutta meillä päin vähintään yhtä tärkeää on se, mitä tapahtuu vuoro­kauden muina aikoina. Ja meillähän aikaa riittää, kun kaikki on lähellä ja elämän voi omistaa muiden unelmien sijaan omilleen.

Pohjois-Karjala on niille, jotka haluavat riisua turhan­tär­keyden minimiin ja joiden seurassa saa olla outo tai liian tutta­val­linen luvan kanssa. Vaihda siis verkkarit jalkaan tai sinistä kajalia silmiin, jos siltä sattuu tuntumaan. Puhu niin kuin ajattelet ja elä sellaista elämää, joka on sinulle tarkoi­tettu. Lue lisää ja tule yhdeksi meistä!