Vara­hen­ki­löstö pitää rattaat pyöri­mässä

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun sotessa toimii joukko työarjen pelas­tajia, sissejä, joiden tehtävä on tulla avuksi silloin, kun yksi­köiden oma henki­löstö ei riitä.
Moni kuvit­telee sissin olevan maastoon naamioi­tunut sotilas, mutta Siun sotessa sissit ovat jotain aivan muuta. He ovat vaki­tuisia työn­te­ki­jöitä, jotka työs­ken­te­levät sisäisinä sijaisina eri yksi­köissä paikaten henki­lös­tö­va­jetta siellä, missä tarve on suurin.
“Me tulemme auttamaan yksi­köihin akuut­ti­tar­pee­seen. Olemme varmaan aika pitkälti sellaisia pelas­tavia enkeleitä”, kuvailee sairaan­hoi­taja Simo-Pekka Aatola.

Sopii heit­täy­ty­jille

Sissiksi ei ryhdytä vahin­gossa. Työ vaatii luonnetta ja asennetta, mutta työ palkitsee monin­ker­tai­sesti.
“Sissin pitää olla joustava, rohkea ja valmis hyväk­sy­mään erilaisia tapoja tehdä työtä”, listaa tervey­den­hoi­taja Minna Penttinen.
Sissin työ ei ole yhdestä ja samasta yksiköstä kotiin kulke­mista. Työ vaatii sissiltä mukau­tu­mis­kykyä ja rohkeutta.
“Pitää olla oman­lai­sensa luonne. Heit­täy­tyjä. Sissin työ on itse asiassa aika kivaa. En haluaisi tehdä mitään muuta”, toteaa sairaan­hoi­taja Mari Kirja­vainen.
“En minäkään. Parin samassa yksikössä työs­ken­nellyn vuoron jälkeen minulla tekee mieli jo johonkin toiseen yksikköön,” Simo-Pekka komppaa.
Tervey­den­hoi­taja Minna näkee sissi­työssä paljon mahdol­li­suuksia: “Tällä tavalla näkee hyvin eri työyk­si­köiden ja toimia­lueiden kirjoa. Näkisin, että vara­hen­ki­löstö toimisi lois­ta­vasti myös työn­kier­to­paik­kana. Tein töitä vara­hen­ki­lös­tössä ensim­mäisen kerran jo pari­kym­mentä vuotta sitten. Palasin sissiksi, koska tämä tuntuu omalta.”

Mahdol­li­suus vaikuttaa omaan työhön

Yksi sissityön suurista eduista on mahdol­li­suus vaikuttaa siihen, missä haluaa työs­ken­nellä.
“Voimme esittää toiveita kier­toa­lueista eli missä yksi­köissä haluai­simme työs­ken­nellä. Näin voi rakentaa omaa urapolkua kiin­nos­tuksen mukaan”, kertoo Simo-Pekka.
“Minusta tämä on suoras­taan valt­ti­kortti. Sissinä voi kiertää ja kokeilla eri aloja, eikä pääse leipään­ty­mään. Ja esimer­kiksi tuoreelle sairaan­hoi­ta­jalle, joka ei vielä tiedä mihin erikois­tuisi, sisseys on hyvä vaih­toehto kokeille monen­laista. Sitä kautta oma kiin­nos­tuksen kohde löytyy”, Mari summaa.
Myös työn selkeys saa kiitosta. Sissit tulevat yksikköön tekemään työt, ja lähtevät hyvillä mielin kotiin.
“Työ ei seuraa mukana. Lisäksi on mukavaa, että meidät otetaan yksi­köihin aina mielel­lään avuksi”, Mari sanoo.
Koska sissit työs­ken­te­levät useissa eri yksi­köissä, heidän ammat­ti­tai­tonsa karttuu jatku­vasti. Heidän asian­tun­te­muk­sensa on myös huomattu ja sitä hyödyn­ne­tään.
“Esimer­kiksi minulta tullaan kysymään mieli­pi­dettä kuin gastroam­mat­ti­lai­selta, koska olen työs­ken­nellyt paljon gastro­yk­si­köissä ja se tiedetään”, kertoo Simo-Pekka.
“Me sissit viemme myös hyviä käytän­töjä yksiköstä toiseen”, jatkaa Minna.

Tiimille kilpai­lusta erityis­mai­ninta

Siun soten vara­hen­ki­löstön tiimi 2:n Sitkeät sissit, johon Simo-Pekka, Mari ja Minnakin kuuluvat, saivat Suomen Sairaan­hoi­ta­jien Hyvä työyh­teisö ‑kilpai­lussa erityis­mai­ninnan saate­sa­noilla ‘Sitkeät sissit ‑tiimissä jokainen saa olla oman kier­toa­lu­eensa asian­tun­tija ja tehdä työtään omalla persoo­nal­laan. Sitkeät sissit pääsevät jakamaan osaa­mis­taan paitsi omalle vara­hen­ki­lös­tö­tii­mil­leen, myös kier­to­yk­si­köissä. Sitkeät sissit ‑tiimillä on hyvät koulut­tau­tu­mis­mah­dol­li­suudet. He voivat näin viedä myös yksi­köihin uusinta tietoa.’
Vaikka sissit työs­ken­te­levät hajau­te­tusti eri yksi­köissä, he eivät koe olevansa yksin. Heidän oma tiiminsä tarjoaa tärkeän vertais­tuen.
“Meillä on tiimi­pa­la­ve­reita kolmen viikon välein. Ja muul­loinkin, kun sissi­kol­lega tulee vastaan, niin siinä synkkaa heti. Ymmär­rämme toisiamme ehkä eri tavalla kuin muut”, arvelee Mari.
“Tiimi­ta­paa­miset toimivat myös työnoh­jauk­sena. Vaih­de­taan ajatuksia ja koke­muksia. Se auttaa jaksamaan”, lisää Simo-Pekka.

Pereh­dytys on avain onnis­tu­mi­seen

Sissien työ ei olisi mahdol­lista ilman huolel­lista pereh­dy­tystä, ja tässä Siun sote saa kiitosta Simo-Pekalta, Minnalta ja Marilta.
“Pereh­dy­tystä saa tarpeen mukaan ja sitä voi aina pyytää lisää. Esihen­ki­lömme on siinä todella tarkka”, kertoo Mari.
Minna korostaa erityi­sesti neuvo­la­työn pereh­dy­tyksen merki­tystä: “Esimer­kiksi äitiys­neu­vo­lassa ohjeet muuttuvat nopeasti. Siellä on oltava ajan tasalla, ja meille tervey­den­hoi­ta­ja­sis­seille pyritään antamaan siihen mahdol­li­suus.“
Esihen­ki­lö­työtä kolmikko kehuu muutenkin.
“Esihen­ki­lömme Marjut Paukku on paras esihen­kilö, jonka kanssa olen työs­ken­nellyt. Olen ollut yli kymme­nessä eri työpai­kassa ympäri Suomea eli minulla on näkemystä asiaan”, sanoo Simo-Pekka.

Pohjois-Karja­lassa on leppoisaa

Pohjois-Karjala ja Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun sote saa kiitosta sissi­kol­mikon suusta useaan otteeseen.
“Täällä elämä on leppoisaa. Ihmiset ovat helposti lähes­tyt­täviä ja puhe­liaita. Täällä ihmisten kanssa tulee hyvin juttuun. Ehkä se näkyy myös sissi­toi­min­nassa, jos joku tulisi nyt Pohjois-Karjalan ulko­puo­lelta tänne töihin, niin varmasti tämä karja­lainen lupsak­kuus ja helposti lähes­tyt­tä­vyys on semmoinen helpot­tava tekijä”, hymyilee Simo-Pekka, joka on aikanaan tullut maakun­taan opis­ke­le­maan, käynyt välillä muualla Suomessa, mutta jälleen palannut Pohjois-Karjalaan.
“Joensuu on pieni, mutta yllä­tyk­sel­lisen moni­puo­linen. Sanoisin vireä ja nuorekas, koska täällä on sekä ammat­ti­kor­kea­koulu että yliopisto”, toteaa Minna.

Tarvetta ja tule­vai­suutta

Vara­hen­ki­löstö ei ole vain hyvä idea, vaan se on myös talou­del­li­sesti järkevää. Siun soten oman vara­hen­ki­löstön eli sissien avulla saadaan aikaan säästöjä ja samalla tarjotaan osaamista yksi­köiden äkil­li­siin pois­sao­loihin. Toiveena on, että sissi­toi­minta jatkaa kasvuaan, ja että yhä useampi ammat­ti­lainen löytää sen mahdol­li­suudet.
“Tällä hetkellä Siun sotessa on 150 työn­te­kijän vara­hen­ki­löstö ja sen osaavaa henki­lö­kuntaa on tarkoitus kasvattaa mahdol­li­suuk­sien mukaan. Vuonna 2024 pystyimme kattamaan 90,68 % yksi­köistä tulevista sijais­tar­peista. Saman­ai­kai­sesti Temporen kautta osto­pal­ve­luna hankit­ta­vien sijaisten määrä on vähen­tynyt 28 %. Yksin tätä kehitystä sijais­hal­lin­nassa emme ole toki saaneet aikaan, vaan tämä on tehty yhteis­työssä yksi­köiden kanssa. Yksiköt tekevät sijaisten osalta terve­har­kintaa ja me sijais­hal­lin­nassa pyrimme vastaa­maan tarpee­seen, kertoo Siun soten sijais­hal­linnan palve­lue­si­hen­kilö Marjut Paukku tyyty­väi­senä.

Tutustu työmah­dol­li­suuk­siin Siun sotessa!

Kaikki avoimet työpaik­kamme löydät tästä linkistä: Avoimet työpaikat, Siun sote

Pohjois-Karjalaan? Miksi mihinkään muualle?

Pohjois-Karja­lasta löytyy duunia ja uramah­dol­li­suuksia siinä missä muual­takin, mutta meillä päin vähintään yhtä tärkeää on se, mitä tapahtuu vuoro­kauden muina aikoina. Ja meillähän aikaa riittää, kun kaikki on lähellä ja elämän voi omistaa muiden unelmien sijaan omilleen.

Pohjois-Karjala on niille, jotka haluavat riisua turhan­tär­keyden minimiin ja joiden seurassa saa olla outo tai liian tutta­val­linen luvan kanssa. Vaihda siis verkkarit jalkaan tai sinistä kajalia silmiin, jos siltä sattuu tuntumaan. Puhu niin kuin ajattelet ja elä sellaista elämää, joka on sinulle tarkoi­tettu. Tule yhdeksi meistä!

Miksipä et muuttaisi Joen­suuhun?
Elo Joen­suussa on niin ihanaa, että on kerras­saan pöhköä jättää muut­ta­matta meille. Siksipä muut­ta­mi­sesta halutaan tehdä mahdol­li­simman helppoa. Töiden perässä muut­ta­vien kotiu­tu­mista helpottaa Muut­toa­gentti, joka neuvoo veloi­tuk­setta henki­lö­koh­tai­sesti vaikkapa asumiseen tai puolison työl­lis­ty­mi­seen liit­ty­vissä kysy­myk­sissä.

Muut­toa­gentti neuvoo veloi­tuk­setta vaikkapa näissä kysy­myk­sissä:

• missä voi asua?
• mitä Joen­suussa voi puuhata?
• mistä löytyy töitä?
• mitä kaikkea voi opiskella?