Terveydenhoitaja, tartuntatautihoitaja Anne Ratilaisen työpäivä voi alkaa matkalle lähtevän rokotussuunnittelulla ja päättyä seksitautiin liittyvään kontaktiselvitykseen tai syyhyn hoidon ohjeistamiseen. Reilun kahden vuosikymmenen aikana hän on ollut eturintamassa niin pandemioiden, palvelujen kehittämisen ja digitalisoinnin keskellä.
Anne Ratilaisen urapolku on kulkenut lastenhoitajan tehtävistä terveydenhoitajaksi ja terveydenhoitajana erikoistumiseen tartuntatautien parissa. Hänellä on myös sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen erityispätevyys. Työvuosia on takana 28, joista yli 20 on sisältänyt tartuntatautityötä eri muodoissaan.
– On osittain sattumaa, mutta aivan mahtavaa, että on löytynyt melkein heti se oma juttu, Anne sanoo hymyillen.
Hän työskentelee nykyisin Joensuussa Siilaisen sote-keskuksessa ja on Siun soten alueen tartuntatautihoitajista ainoa kokoaikaisesti tartuntatautityötä tekevä hoitaja.
Neuvontaa, rokotuksia ja yhteistyötä
Tartuntatautihoitajan työnkuva on laaja. Työ on monipuolista, vastuullista ja vaihtelevaa. Päivään voi sisältyä niin vastaanottoa, puhelinkontakteja ja digipalveluiden kautta tulevia yhteydenottoja.
– Omaa osaamista on päivitettävä ja pidettävä yllä koko ajan. Se nimenomaan on se tämän työn suola, että tulee uutta. Ei ole tarvinnut tehdä kymmeniä vuosia samaa työtä todellakaan, Anne kertoo.
Hänen vastuulleen kuuluvat muun muassa aikuisväestön rokotukset, matkailijoiden rokotusneuvonta, seksitautien laboratoriolähetteet ja jatkohoitojen järjestely yhteistyössä tartuntatautilääkärin kanssa. Yleisvaarallisten tartuntatautien esimerkiksi tuberkuloosin ja kupan kohdalla tehtävään kuuluu osallistuminen tartunnan jäljitykseen ja altistuneiden ohjaukseen.
–Teen lääkärin kanssa yhteistyötä joka päivä. Lisäksi teen tiivistä yhteistyötä esimerkiksi infektioiden torjuntayksikön, alueen muiden tartuntatautihoitajien ja digisoteyksikön kanssa. Oman työyhteisön lisäksi neuvolat, päiväkodit ja kouluterveydenhuolto ovat sidosryhmiäni, hän kuvailee.
Pandemioita ja digipalveluita
Anne on nähnyt urallaan kaksi pandemiaa lähietäisyydeltä: H1N1-sikainfluenssan vuonna 2009 ja vuonna 2020 alkaneen koronapandemian.
– Pandemia-aika oli intensiivistä, mutta se vahvisti tunnetta työn merkityksellisyydestä. Asiakaskohtaamiset olivat kuitenkin se, mitä jäin eniten kaipaamaan siinä vaiheessa, kun työ painottui ohjeistamiseen ja taustatyöhön. On ihan parasta, että saan tehdä työtä ihmisten kanssa.
Tällä hetkellä tartuntatautityössä ovat nousussa digitaaliset palvelut kuten kaikissa sotepalveluissa. Seksitautien hoitoon ja matkailijoiden rokotuksiin liittyvät esitietolomakkeet ja niiden myötä asiakaskontaktit digiasioinnin kautta ovat osa arkea.
– Nuoret eivät enää välttämättä asioi puhelimitse terveysasemalle. Heille on luontevaa, että asiat voi hoitaa digitaalisesti. Onhan se myös asiakkaalle helpompaa, että asioita voi hoitaa milloin vain ja missä vain.
Pohjois-Karjala on rakas kotiseutu
Anne Ratilainen on Pohjois-Karjalan kasvatti. Hän on kotoisin Polvijärveltä, suoritti opinnot muualla Suomessa, paluu muutti kotimaakunnan Lieksaan ja nyt asuu Kontioniemessä Kontiolahdella
Kontioniemi on hänelle täydellinen asuinympäristö luonnon, vesistön läheisyyden ja alueen rauhallisuuden vuoksi. Sieltä on myös sopiva matka työpaikalle Siilaisen sote-keskukseen.
– Meillä on hyvä työyhteisö. Olen viihtynyt. Olemme moniammatillinen tiimi, jossa on helppo olla. Työkavereilta saa tarvittaessa apua ja luontevasti hyödynnämme toistemme osaamista ja vahvuuksia työtehtävissä.
Siun sote – turvallinen ja joustava työnantaja
Anne puhuu työnantajastaan Siun sotesta positiiviseen sävyyn. Erityisesti hän arvostaa mahdollisuutta siirtyä tehtävästä toiseen vaivattomasti.
– Siirtyminen Lieksasta Pyhäselän terveysasemalle ja sieltä Siilaiselle vanhana työntekijänä sujui helposti. Lomat ja edut, kaikki säilyi. Se kertoo siitä, että Siun sote on turvallinen ja reilu työnantaja. Toki toiselta kantilta ajateltuna iso organisaatio on hieman kankea.
Annen kiitokset
Annen kiitokset uran varrelta saavat tartuntatautilääkärit Ilpo Olsonen Lieksasta ja Marjo Papinniemi Siilaiselta, sekä tartuntatautihoitaja Irja Kolehmainen. He ovat kaikki jättäneet pysyvän jäljen hänen työhistoriaansa.
– Kun aloitin tartuntatautihoitajana minulla ei ollut vielä kovin pitkä työura takana, mutta Ilpo Olsoselta sain paljon tietoa ja tuen työtehtävään. Se on ollut yksi merkittävä asia urallani ja lisäsi kiinnostusta tartuntatautien hoitoon. Lämmin kiitos Marjo Papinniemelle ‑positiivinen ja sydämellinen työkaveri, hänen kanssaan yhteistyö on sujuvaa ja saumatonta. Lisäksi tartuntatautihoitaja Irja Kolehmainen ansaitsee kiitokset. H1N1-pandemian myötä hänestä tuli tartuntatautihoitaja infektioiden torjuntayksikköön. Irja oli kaukaa viisas verkostoitumisen suhteen. Hän kokosi meidät maakunnan tartuntatautihoitajat siipiensä suojaan ‑käytännössä olimme siis verkostoituneet ennen Siun soten alkua.
Anne kiittelee myös infektioiden torjuntayksikön toimintaa. Sen ansiosta työohjeet ja käytännöt on yhtenäistetty koko Siun soten alueella. Se tuo selkeyttä ja tasa-arvoa palveluihin.