Koke­neista hoita­jista on apua lääkä­reille

Perttu Rädylle sairaan­hoi­tajan ura ei ollut nuoruu­dessa itsestään selvä valinta, sillä lähi­pii­rissä ei ollut hoitajia.

“Äitini ehdotti minulle sairaan­hoi­ta­jao­pin­toja, kun en tiennyt mitä tekisin isona. Päätin kokeilla, pääsin vara­si­jalta opis­ke­le­maan, ja sille tielle jäin.”

Keuh­ko­sai­rauk­sien polikli­nikan sairaan­hoi­taja Perttu Räty on viihtynyt työssään jo 27 vuotta; ensin lähes 20 vuotta keuh­ko­sai­rauk­sien osastolla ja sen jälkeen polikli­ni­kalla. Räty listaa pitkän samassa yksikössä tehdyn uran kulma­ki­vistä olevan hyvä työyh­teisö, vaikka ovathan maise­matkin Pohjois-Karjalan keskus­sai­raalan 11. kerrok­sesta usko­mat­toman hienot.

“Meillä on tiivis ja huumo­rin­ta­juinen porukka. Vaki­tuisia hoitajia on polikli­ni­kalla vain neljä ja yhteis­työmme sujuu mutkat­to­masti. Muutokset, kuten etävas­taan­ot­tojen alkaminen ja lääkä­reiltä hoita­jille siir­ty­neet tehtävät, on otettu hyvin vastaan. Työyh­tei­sömme on mukau­tu­mis­ky­kyinen.”

Lisäksi myös potilaat ovat iso syy viih­ty­mi­seen.

“Potilaat ovat kiitol­lisia saamas­taan avusta, onhan hengit­tä­minen meille kaikille tärkeää. Monien poti­laiden kanssa on muodos­tunut pitkä­ai­kainen hoito­suhde. He jopa kysyvät vastaa­no­tolle tulles­saan, onko Perttu töissä.”

Moni­puo­linen ja vastuul­linen työ

Keuh­ko­sai­rauk­sien polikli­ni­kalla tutkitaan ja hoidetaan ajan­va­rauk­sella potilaita, joilla on ALS, keuh­ko­fi­broosi, henge­nah­dis­tusta tai yskää, hengi­tys­va­jausta, unen­ai­kaista hengi­tys­häi­riötä, astmaa, keuh­koah­tau­ma­tautia, keuh­ko­syöpää tai erilaisia tuleh­duk­sel­lisia keuh­ko­sai­rauksia. Yksin hommia ei kuiten­kaan hoideta, vaan tärkei­siin sidos­ryh­miin kuuluvat labo­ra­torio, röntgen, apteekki, keskus­sai­raalan muut osastot, terveys­a­semat, kuntou­tus­sai­raalat… Lisäksi keuh­ko­sai­rauk­sien polikli­nikan hoitajat koulut­tavat Siun soten henki­löstöä lait­teiden kuten happi­ri­kas­ti­mien, kaksois­pai­ne­ven­ti­laat­to­reiden osalta niin osas­toilla, terveys­a­se­milla kuin hoito­ko­deis­sakin.

”Toimin­tamme ydin on, että potilas saa hyvää hoitoa silloin, kun tarvitsee sitä. Haluamme, että potilas lähtee hoidosta hyvällä mielellä pois. Hengit­tä­minen on kuitenkin tärkeä juttu ihan meille jokai­selle. Tarjoa­mil­lamme apuvä­li­neillä useat potilaat pärjäävät kotona hengi­tyksen suhteen, kun vaih­toeh­tona voisi olla esimer­kiksi terveys­kes­kus­sai­raala tai hoito­laitos.”

Keuh­ko­sai­rauk­sien polikli­ni­kalla työn­te­kijät ovat monio­saajia, ja kaikilla hoita­jilla on laaja-alainen tehtä­vä­kenttä. Rädyn kuten muidenkin tiimin sairaan­hoi­ta­jien päivät sisäl­tävät niin kuntou­tus­hoi­tajan vastaan­ot­to­työtä, lääkäri-hoitaja ‑tiimi­työs­ken­telyä, ajan­va­rauk­sien hoita­mista polikli­ni­kalle ja tutki­muk­siin, poti­la­soh­jausta kuin lait­teiden säätöjä ja koti­käyn­tejä.

“Osaan työteh­tä­väni hyvin ja pidän niistä. Oppi­po­jaksi muille erikois­aloille en vält­tä­mättä enää halua lähteä, vaan olen tyyty­väinen siitä, että olen saanut erikoistua nime­no­maan keuh­ko­po­ti­laiden hoitoon. Täällä työym­pä­ristö ja työpo­rukka ovat erin­omaiset. Pystymme myös kehit­tä­mään toimin­taamme yhdessä”, Räty kertoo.

“Kolmena päivänä viikossa teen koti­käyn­tejä ja autan potilaita ympäri maakuntaa. Heidän ei tarvitse matkustaa sairaa­laan, vaan me menemme heidän luokseen tekemään esimer­kiksi happi­ri­kas­ti­mien ja BiPAP-lait­teiden tarkas­tukset ja laiteoh­jaukset. Kahtena muuna päivänä vastaa­no­tamme potilaita polikli­ni­kalla ja teemme osas­to­kon­sul­taa­tioita sekä lait­teiden etäseu­ran­toja ja laite­huol­toja.”

Keuh­ko­po­likli­nikan sairaan­hoi­ta­jilla on paljon vastuuta, sillä lääkä­reitä ei ole aina läsnä, mutta he ovat konsul­toi­ta­vissa puhe­li­mitse. Hoitajat tekevät itse­näisiä päätöksiä esimer­kiksi laite­sää­döistä ja hoidon tarpeesta.

“Työ vaatii paljon itseoh­jau­tu­vuutta, mutta samalla se antaa mahdol­li­suuden kehittyä amma­til­li­sesti. Osaaminen täytyy olla laaja ja päätöksiä tehdään itse­näi­sesti. Joskus myös kokeneet lääkärit käyvät kysymässä meiltä hoita­jilta neuvoja, mikä kertoo paljon siitä, kuinka arvokasta työmme ja osaa­mi­semme on.”

Vaikka keuh­ko­sai­rauk­sien hoito on kriit­tisen tärkeää ja arvokasta, Joen­suussa läsnä olevia keuh­ko­lää­kä­reitä ei ole riit­tä­västi. Rädyn mielestä syynä saattaa olla erikoi­salan vähäinen vetovoima, mutta hän muis­tuttaa sen merki­tyk­sel­li­syy­destä.

“Hengit­tä­minen on meille jokai­selle elin­tärkeä asia. Meidän työmme on arvokasta, ja se tekee tästä ammatista merki­tyk­sel­lisen. Meille mahtuisi keuh­ko­lää­kä­reitä työpo­ruk­kaan ja uskon, että meistä koke­neista hoita­jista on heille paljon apua. Meillä hoita­jilla on paljon tietoa ja taitoa. Joensuu on hyvä paikka tulla töihin.”

Keuh­ko­sai­rauk­sien ylilää­käri Päivi Salonen alle­viivaa hoitajien merki­tyksen lääkä­reille: ”Joen­suussa hoitajat ovat erin­omai­suu­des­saan spesi­aa­leja. Sanoisin, että he ovat parasta A+++ ‑ryhmää, mitä lääkäri voi tiimiinsä saada.”

Joen­suussa erin­omaiset puitteet elämälle

Perttu Räty on synty­pe­räinen joen­suu­lainen ja asuu perheensä kanssa Utrassa. Hänelle Joensuu on sopivan kokoinen ja moni­puo­linen paikka asua.

“Täällä on loistavat harras­tus­mah­dol­li­suudet, varsinkin urheiluun suun­tau­tu­neille. Talvella on erin­omaiset hiih­to­paikat, luonto on lähellä ja kesällä vesistöt tuovat mahdol­li­suuksia ulkoiluun. Harras­tus­kus­tan­nuk­setkin ovat kohtuul­lisia. Tyttäreni harrastaa cheer­lea­dingia ja toinen pelaa jalka­palloa, jossa olen mukana apuval­men­ta­jana, joten vapaa-aika kuluu pitkälti perheen ja liikunnan parissa.”