Sydämen asialla

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun soten Sydän­kes­kuk­sessa työs­ken­te­levä sairaan­hoi­taja Meiju Aarnio kertoo, että työ kardio­lo­gian parissa on antanut hänelle merki­tyk­sel­lisen ja moni­puo­lisen uran, jossa voi kehittyä jatku­vasti.

“Jous­ta­vuus ratkaisi”

Sydän­keskus ei ollut Aarnion alku­pe­räinen urava­linta, sillä hän työs­ken­teli sairaan­hoi­ta­jaksi valmis­tu­mi­sensa jälkeen vatsae­lin­ki­rur­gi­sella osastolla. Opis­ke­luai­koina ambu­lans­sissa tehdyn syven­tävän harjoit­telun muis­ti­jäljet sydän­po­ti­laista kutkut­te­livat mielessä, ja sydän­po­ti­laiden hoito alkoi kiehtoa häntä yhä enemmän. Sydän­kes­kuk­sesta tullut työtar­jous osui juuri oikeaan aikaan.

Meiju Aarnio kuvailee, kuinka työpaikan tarjoama jous­ta­vuus oli tärkeä tekijä, kun hän aloitti uransa Sydän­kes­kuk­sessa. “Lapsi oli vielä alle vuoden ikäinen, kun sain puhelun mahdol­li­sesta sijai­suu­desta. Mietin hetken, mutta kysyin, olisiko mahdol­lista tehdä osa-aikatyötä. Se onnistui, ja niin päätin tarttua tilai­suu­teen,” hän kertoo. Alun perin yhdeksän kuukauden mittainen sijaisuus kasvoi vaki­tui­seksi työpai­kaksi.

Työn akuutti luonne ja sydän­po­ti­laiden hoita­minen saattaa tuntua monesta koke­nees­takin hoita­jasta pelot­ta­valta, mutta Aarnion mukaan uudet työn­te­kijät saavat kaiken tarvit­tavan tuen. “Moni saattaa pelätä työtä Sydän­kes­kuk­sessa, sillä ajatel­laan, että virheet voivat olla kohta­lok­kaita. Mutta täällä ei tarvitse jännittää. Aina voi kysyä apua ja koke­neemmat kollegat ovat lähellä. Kukaan ei ole yksi,” Aarnio rohkaisee.

“Moni­puo­linen työnkuva viehättää”

Meiju Aarnio kertoo työnsä parhaista puolista innos­tu­neena: “Ihmisten autta­minen on ollut minulle aina tärkeintä. Paras palkinto on, kun näkee, että huonossa kunnossa hoitoon tullut potilas kävelee terveem­pänä ulos.”

Poti­laiden hoitoa Meiju Aarnio kuvaa sydämestä tulevaksi, ja parhaansa tekeminen joka päivä on hänelle kunnia-asia. “Poti­laiden takia me täällä olemme. Heidän takiaan teemme tätä työtä.”

Vaikka potilaat saattavat viettää Sydän­kes­kuk­sessa vain muutaman päivän, Aarnio painottaa potilaan ja omaisten kohtaa­misten merki­tystä. “Esimer­kiksi sydän­koh­taukset aiheut­tavat usein hätää niin poti­laissa kuin omai­sis­sakin. Meidän työhömme kuuluu ohjata ja neuvoa potilaita esimer­kiksi lääke­hoidon ja elin­ta­pojen suhteen, jotta he osaavat jatkaa elämäänsä kotona parhaalla mahdol­li­sella tavalla.”

Yksi työn suurim­mista veto­voi­ma­te­ki­jöistä on työn moni­puo­li­suus, jota Aarnio pitääkin tärkeim­pänä syynä viih­ty­mi­seensä Sydän­kes­kuk­sessa. “Meillä on mahdol­li­suus työs­ken­nellä useissa eri yksi­köissä: vuodeo­sas­tolla, sydän­val­von­nassa, toimen­pi­deyk­si­kössä ja polikli­ni­kalla. Jokainen päivä on erilainen,” Aarnio toteaa tyyty­väi­senä.

Sydän­kes­kuk­sessa tutkitaan ja hoidetaan sydän­sai­rauksia kuten sepel­val­ti­mo­tauti, sydämen vajaa­toi­minta, rytmi­häi­riöt ja hidas­lyön­ti­syys, läppäviat sekä synnyn­näiset sydänviat. Keskuk­sessa hoidetaan akuutisti sairas­tu­neita potilaita ja tehdään erilaisia toimen­pi­teitä, kuten sepel­val­ti­moiden varjoai­ne­tut­ki­muksia, tahdis­timen asen­nuksia ja ablaa­tio­hoi­toja. Aarnio kokee, että tämä vaihtelu pitää työn mielek­käänä: “Kaipaan vaihtelua ja moni­puo­li­suutta. Jos olisin vain vuodeo­sas­tolla, en varmasti viihtyisi yhtä hyvin.”

Sydän­kes­kuk­sessa on myös mahdol­li­suus kasvaa ja kehittyä eri rooleissa. Sydän­keskus tarjoaa myös mahdol­li­suuksia jatkuvaan oppi­mi­seen. Koulu­tukset eivät rajoitu pelkäs­tään lääkä­reihin, vaan sairaan­hoi­ta­jilla on mahdol­li­suus kehittyä ja syventää osaa­mis­taan.

“Meillä on erikois­tu­mis­mah­dol­li­suuksia, ja työn­te­kijät voivat koulut­tautua asian­tun­ti­ja­sai­raan­hoi­ta­jiksi. Olen itsekin miettinyt kardio­lo­gi­siin opin­toihin hakeu­tu­mista, kunhan elämän­ti­lanne sen sallii.”

Oman aktii­vi­suuden ja avoimen mielen merki­tystä ei voi liikaa korostaa työssä kehit­ty­mi­sessä. “Kannattaa olla aktii­vinen ja avoin. Meillä Sydän­kes­kuk­sessa esihen­ki­löiden kanssa keskus­tel­laan paljon siitä, miten työssä voi kehittyä ja mihin suuntaan omaa uraa voisi viedä.”, Aarnio toteaa.

Joen­suussa on huip­pu­luokan osaamista

Pohjois-Karjalan keskus­sai­raalan hoito­ketjut toimivat saumat­to­masti. Erityi­sesti sydä­nin­fark­ti­po­ti­laiden hoito­polku on kehitetty huip­puunsa. “Hoito­polku lähtee liik­keelle, kun potilas soittaa hätä­nu­me­roon. Ensihoito tuo hänet Sydän­kes­kuk­seen. Kaikki toimii kuin unelma”, hän kertoo tyyty­väi­senä. Tehokas hoito­polku on yksi esimerkki siitä, että Sydän­kes­kuksen toiminta ei rajoitu vain omaan yksikköön tai oman sairaalan ja hyvin­voin­tia­lueen sisälle, vaan potilaan hoito­polku jatkuu tarvit­taessa yli alue­ra­jojen Kuopioon tai Helsin­kiin. “Me hoidamme täällä koko ajan vaikeampia tapauksia, ja se vähentää tarvetta lähettää potilaita hoitoon muualle,” toteaa Aarnio.

Yksi merkit­tävä osoitus keskus­sai­raalan huip­puo­saa­mi­sesta on keho­nul­koinen happeutus eli ECMO-hoito, jota käytetään vakavissa sydän- ja hengi­tys­va­jeissa. “Meillä otettiin käyttöön ensim­mäi­senä keskus­sai­raalan Pohjois­maissa äkillisen sydän­py­säh­dyksen yhtey­dessä käytet­tävä ECMO-laite. Hoito aloi­te­taan täällä ja potilaat lähe­te­tään sitten jatko­hoi­toon esimer­kiksi Kuopioon”, Aarnio kertoo ylpeänä.

Tekno­lo­gian ja hoito­me­ne­tel­mien nopea kehitys näkyy selkeästi myös käytännön työssä. Uusia mene­telmiä ja laitteita otetaan jatku­vasti käyttöön, mikä vaatii henki­lös­töltä jatkuvaa koulut­tau­tu­mista ja uuden omak­su­mista. “Varsinkin toimen­pi­de­puo­lella tekno­logia kehittyy koko ajan. Lääkärit tekevät meillä todella vaikeita toimen­pi­teitä, kuten kroo­ni­sesti tukkeu­tu­neiden veri­suonten avaamista”, hän kertoo. “Tekno­logia ja hoito­me­ne­telmät muuttuvat koko ajan, eikä hoitaja ole koskaan täysin valmis. Aina on mahdol­li­suus oppia uutta.”

Meiju Aarnio kokee, että Sydän­kes­kuk­sessa pyritään jatku­vasti kehit­tä­mään hoito­käy­tän­töjä ja paran­ta­maan poti­laiden saamaa hoitoa. Potilaan parhaaksi tehdään töitä joka päivä. “Aina mennään potilaan paras edellä”, hän kiteyttää.

Työyh­teisön voima

Meiju Aarnio kuvaa Sydän­kes­kuksen työyh­teisöä poik­keuk­sel­lisen tiiviiksi ja toisiaan tukevaksi. “Meillä on mieletön yhteis­henki. Aina on apua tarjolla, koskaan ei ole yksin. Täällä on aivan paras porukka,” hän hehkuttaa. Työyh­tei­söön kuuluvat ihan kaikki – niin hoito­hen­ki­lö­kunta, esihen­kilöt, laitos­huol­tajat, sihteerit kuin lääkä­ritkin. “Kaikki toimivat yhdessä, eikä apua tarvitse koskaan pyytää turhaan.”

Aarnio kokee myös, että Sydän­kes­kuksen esihen­kilöt ovat joustavia ja ymmär­tä­väisiä, mikä on ollut tärkeää hänen uransa varrella. “Esihen­kilöt ottavat hyvin huomioon työn­te­ki­jöiden elämän­ti­lan­teet ja niistä voi keskus­tella avoimesti. Kaikilla on muutakin elämää kuin työ, ja se ymmär­re­tään täällä.”

Työyh­teisön rooli hyvin­voin­nissa on merkit­tävä. Huumori on keskeinen osa arkea Sydän­kes­kuk­sessa ja auttaa jaksamaan tiukas­sakin tilan­teessa. “Meillä on todella hurttia huumoria, mutta aina katsotaan, milloin ja missä on sen aika ja paikka”, hän hymyilee. Työto­verit ovat usein myös ystäviä työn ulko­puo­lella: “Olen saanut hyviä ystäviä töistä. Lähdemme yhdessä lenkille tai vietämme vapaa-aikaa muutenkin.” Yhteisiä tapah­tumia järjes­te­tään Sydän­kes­kuksen porukalla sään­nöl­li­sesti, ja kaikki ovat mukana – laitos­huol­ta­jista lääkä­reihin. “Meillä arvos­te­taan kaikkien työpa­nosta. Kukaan ei nosta itseään toisten yläpuo­lelle”, hän kertoo.

Katso Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun soten avoimet työpaikat ja tule Meijun työka­ve­riksi! Avoimet työpaikat

Pohjois-Karjalaan? Miksi mihinkään muualle?

Pohjois-Karja­lasta löytyy duunia ja uramah­dol­li­suuksia siinä missä muual­takin, mutta meillä päin vähintään yhtä tärkeää on se, mitä tapahtuu vuoro­kauden muina aikoina. Ja meillähän aikaa riittää, kun kaikki on lähellä ja elämän voi omistaa muiden unelmien sijaan omilleen.

Pohjois-Karjala on niille, jotka haluavat riisua turhan­tär­keyden minimiin ja joiden seurassa saa olla outo tai liian tutta­val­linen luvan kanssa. Vaihda siis verkkarit jalkaan tai sinistä kajalia silmiin, jos siltä sattuu tuntumaan. Puhu niin kuin ajattelet ja elä sellaista elämää, joka on sinulle tarkoi­tettu. Lue lisää ja tule yhdeksi meistä! 

Miksipä et muuttaisi Joen­suuhun?

Elo Joen­suussa on niin ihanaa, että on kerras­saan pöhköä jättää muut­ta­matta meille. Siksipä muut­ta­mi­sesta halutaan tehdä mahdol­li­simman helppoa. Töiden perässä muut­ta­vien kotiu­tu­mista helpottaa Muut­toa­gentti, joka neuvoo veloi­tuk­setta henki­lö­koh­tai­sesti vaikkapa asumiseen tai puolison työl­lis­ty­mi­seen liit­ty­vissä kysy­myk­sissä. 

Muut­toa­gentti neuvoo veloi­tuk­setta vaikkapa näissä kysy­myk­sissä:
- mistä löytyy töitä?
- mitä kaikkea voi opiskella?
- missä voi asua?
- mitä Joen­suussa voi puuhata?