Turvakoti – lähi­suh­de­vä­ki­valtaa kokeneen tukena

Turvakoti on tarkoi­tettu kaikille lähi­suh­de­vä­ki­valtaa tai sen uhkaa koke­neille ikään, suku­puo­leen, koti­kun­taan tai erityis­tar­pei­siin katso­matta. Keski­määrin asiakkaat ovat turva­ko­dissa kahdesta kuuteen viikkoa. Tavoit­teena on vakauttaa asiak­kaalle turval­linen elämä, jossa ei tarvitse kärsiä lähi­suh­de­vä­ki­val­lasta. Joen­suussa turva­ko­ti­toi­min­nalla on pitkät, vuosi­kym­me­nien perinteet. Tällä hetkellä turvakoti toimii Joen­suussa Mintun­ku­jalla moder­neissa tiloissa.

“Turvakoti on ympä­ri­vuo­ro­kau­tinen krii­si­työyk­sikkö, joka tarjoaa krii­siapua ja tukea lähi­suh­de­vä­ki­vallan uhreille. Turva­ko­tiin voi saapua milloin vain mutta toivomme, että meille soitet­tai­siin ensin. Puhe­li­messa annamme ohjeita turva­ko­tiin saapu­mi­seen. Joskus tilanne voi olla sellainen, ettei voi soittaa puhe­li­mella, silloin voi tulla soit­ta­maan ovikelloa”, kertoo palve­lue­si­hen­kilö ja turva­kodin asia­kas­työstä vastaava sosi­aa­li­työn­te­kijä Maria Styr.

Tiivis ja sitou­tunut tiimi

Ympäri vuoro­kauden avoinna oleva turvakoti työl­listää Styrin lisäksi seitsemän turva­kodin ohjaajaa. Työyh­teisö on moniam­ma­til­linen. Turva­kodin ohjaajat ovat joko sosio­no­meja tai ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kinnon suorit­ta­neita tervey­den­huollon ammat­ti­laisia.

“Työyh­teisö tukee toisiaan haas­ta­vissa asia­kas­ti­lan­teissa. Meillä on tiivis ja työhön sitou­tunut sekä kehit­tä­mis­myön­teinen henki­löstö. Kehit­tä­mis­työmme kautta olemme hyvin esimer­kil­linen toimija ja hyvin­voin­tialue. Olemme päässeet esit­te­le­mään esimer­kiksi kehit­tä­määmme turva­kodin asiak­kaille tarkoi­tettua ryhmä­toi­mintaa valta­kun­nal­li­silla turva­ko­ti­päi­villä. Olemme kehit­tä­neet myös lapsityön mene­telmiä”, Styr mainitsee.

Hänen esihen­ki­lönsä vs. palve­lu­joh­taja Johanna Turunen kertoo omasta koke­muk­ses­taan, että työyh­teisö on myös lämmin­hen­kinen.

“Olen aina kokenut olevani terve­tullut tänne vierai­luille ja työasioissa. Vuoro­vai­kutus turva­kodin tiimin kanssa on välitöntä. Täällä ei ole mitään tönötystä eikä pönötystä. Mieles­täni se ei ole itsestään selvää joka paikassa”, Turunen alle­viivaa.

“Totta, meillä otetaan niin asiakkaat, työka­verit, yhteis­työ­kump­panit kuin muutkin vierai­lijat lämpi­mästi vastaan”, Styr toteaa.

Styr ja Turunen kuvai­levat turva­kodin tiimiä myös hyvin vastuul­li­seksi sekä niin toisiaan kuin esihen­ki­löäkin tukevaksi.

Tiiviin työyh­teisön lisäksi turva­ko­dissa työs­ken­nel­lään aktii­vi­sesti erilaisten tahojen kanssa. Kirjai­mel­li­sesti saman katon alla turva­kodin kanssa toimivat Siun soten lapsi­per­he­pal­ve­luita ja lasten­suo­jelun toimin­toja. Viran­omai­syh­teistyö on keskeistä turva­kodin toimin­nassa.

“Poliisi, krii­si­keskus, riko­suh­ri­päi­vystys, lapsi­per­he­pal­velut, lasten­suo­jelu, ikäih­misten palvelut ja vammais­pal­velut ovat keskeisiä toimi­joita kanssamme”, Styr listaa.

Mielen­kiin­toista kriisi- ja väki­val­ta­työtä

Turva­kodin palve­lue­si­hen­kilö Maria Styr tekee myös työtä asiak­kaiden kanssa.

“Turvakoti on erittäin mielen­kiin­toinen ja moni­puo­linen työpaikka. Työmme on krii­si­työtä. Työssä kohtaa erilaisia asia­kas­ryhmiä vauvasta vaariin ja pääsee inten­sii­vi­sesti työs­ken­te­le­mään asiakkaan kanssa sekä konkreet­ti­sesti auttamaan ihmistä krii­si­ti­lan­teessa. Työnsä tuloksen näkee. Asiakkaat tulevat turva­ko­tiin vapaa­eh­toi­sesti ja haluavat apua. Asia­kas­tyy­ty­väi­syy­temme on korkea. Mutta myös työn­te­ki­jämme ovat tyyty­väisiä ja meillä on pitkiä työsuh­teita”, Styr kertoo.

Turva­ko­dissa nähdään vali­tet­ta­vasti myös väki­vallan moni­nai­suutta. Yksi tärkeä osa työtä Turva­ko­dissa onkin väki­val­tatyö. Se tarkoittaa tietoi­suuden lisää­mistä väki­val­lasta ja sen eri muodoista.

“On hyvä muistaa, että ihan mikä tahansa lähi­suh­de­vä­ki­vallan muoto oikeuttaa turva­ko­ti­pal­ve­luun ja palvelu on maksu­tonta. Lähi­suh­de­vä­ki­valta voi olla esimer­kiksi fyysistä, seksu­aa­lista, henkistä, talou­del­lista, kemial­lista, kunnia­vä­ki­valtaa ja kaltoin­koh­telua”, luettelee Styr.

Hän myös muis­tuttaa, että lähi­suh­de­vä­ki­valtaa eivät koe ainoas­taan naiset. Turvakoti onkin suoja­paikka suku­puo­leen katso­matta.

“Meidän asia­kas­kun­tamme koostuu kaikista suku­puo­lista. Koke­muk­seni mukaan erityi­sesti mies­asiak­kailla on usein hyvin korkea kynnys hakeutua turva­ko­dille. Myös ikäih­mi­sillä on sama haaste. He ovat voineet olla vuosi­kym­meniä väki­val­tai­sessa suhteessa ja siitä on vaikea päästä pois.”

Krii­si­työn ja väki­val­ta­työn lisäksi Turva­ko­dissa tehdään myös palve­lu­noh­jausta eli jokai­selle asiak­kaalle laaditaan palve­lusuun­ni­telma, missä kartoi­te­taan asiakkaan tarvit­semia palve­luita sekä turva­ko­ti­jak­soai­kana että turva­ko­ti­jakson jälkeen.

Tarvit­setko apua? Älä epäröi!

Turva­ko­tiin lähte­minen

Linkki turva­kodin netti­si­vuille: Joensuun turvakoti

Lähtö­pää­töksen tekeminen on aina vaikeaa, ja sen kypsyt­tely voi viedä aikaa. Päätöksen jälkeen ensim­mäinen askel on soittaa turva­ko­dille.

Lähdön valmis­telu kannattaa tehdä huolel­li­sesti. Jos voit, lähde silloin, kun väki­vallan tekijä ei ole tilan­teessa läsnä. Tarvit­taessa saat tukea ja turvaa konkreet­ti­seen lähtö­ti­lan­tee­seen. Mikäli et saa järjes­tettyä kyytiä turva­ko­dille, ilmoita tästä turva­kodin henki­lö­kun­nalle.

Turva­ko­dille ei voi tulla lemmik­kie­läimen kanssa. Turva­kodin henki­lö­kunta auttaa sinua tarvit­taessa löytämään lemmi­kil­lesi turval­lisen hoito­paikan.

Mukaan kannattaa ottaa

• omat ja mukana tulevien lasten vaatteet
• henki­lö­koh­taiset lääkkeet, reseptit ja Kela-kortti
• pank­ki­tun­nukset
• henki­lö­koh­taiset tavarat, kuten päivä­kirjat

Yhteys­tiedot

Joensuun turvakoti

Mintun­kuja 3

80220 Joensuu

Yhtey­de­notot ympäri vuoro­kauden

Puh. 013 330 6008 tai

turvakoti(at)siunsote.fi