Kuuntele
Raija Cser työskentelee Siun sotessa lastensuojelun avohuollossa sosiaalityöntekijänä. Joensuussa hän työskentelee kolme päivää viikossa ja kaksi etänä Etelä-Suomesta käsin. Kiinnostaisiko sinuakin lastensuojelun sosiaalityöntekijän työ Siun sotessa? Katso kaikki Siun soten avoimet sosiaalityöntekijän työpaikat: Sosiaalityöntekijä
“Työpäivät sovitaan yhdessä tiimin kanssa. Kun olen läsnä Joensuussa, minulla on asiakastapaamisia ja etäpäivinä teen kirjallisia töitä ja sellaisia, joita voi hoitaa puhelimitse”, Raija kuvailee työpäiviensä kulkua.
Hän on tullut Siun soteen keikka- ja vuokratyöläisenä – omien sanojensa mukaan hyvin tyypillisenä sellaisena.
“Aikuiset lapseni muuttivat pois kotoa ja lähdin ikään kuin seikkailemaan. Ensin irtisanouduin pitkästä vakituisesta työsuhteesta, kokeilin esihenkilötyötä, kävin Espanjassa Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa töissä, palasin Suomeen ja löysin vuokratyömahdollisuuden. Se antaa tietynlaista joustavuutta. Tässä vaiheessa elämääni keikkailu vuokratyöläisenä sopii minulle, kun enää ei ole niin suurta painetta vakituiseen työpaikkaan.”
Ennen sosiaalityöntekijän uraa Raija Cser työskenteli pitkään Unkarin suurlähetystössä. Unkarin kieli ohjasi hänet kuin sattumuksen kaupalla uudelle uralle lastensuojelutyön pariin.
“Mietin itse juuri uutta uraa ja halusin työn, jolla on jotain merkitystä, kun olin tulkkaamassa tilannetta, jossa perheen lapsia oltiin auttamassa. Tilanteessa mukana oli sosiaalityöntekijöitä. Huomasin miten mielenkiintoista ja tärkeää työtä he tekivät. Lähdin siis opiskelemaan sosiaalityöntekijäksi. Minun arvomaailmani mukaan kaikkein tärkeintä, mitä ihminen voi tehdä, on auttaa toisia ihmisiä. Saan tyydytyksen, kun pystyn saamaan jonkun ihmisen elämän uusille raiteille tai auttamaan jotenkin. Tämä on parasta työtä minulle.”
”En tuomitse ketään”
Kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen ja virikkeelliseen kasvuympäristöön, tasapuoliseen ja monipuoliseen kehittymiseen sekä erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Lastensuojelun palveluissa tuetaan ja neuvotaan perheitä erityisesti elämän kriisitilanteissa. Lastensuojelu on vanhemmuuden tukemista ja paikkaamista. Ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista kuuluu vanhemmille tai muille huoltajille, mutta viranomaisten on omilla toimillaan varmistettava lapsen hyvinvointi. Ensisijaisesti pyritään siihen, että lapsi tai nuori voi kasvaa ja kehittyä omassa kodissaan.
Sosiaalityöntekijä on erityisesti lapsen edun valvoja. Lapsen etua arvioitaessa lapsen omat toivomukset ja mielipide on otettava huomioon lastensuojelutoimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Raija Cserin tietää kokemuksesta, että ensimmäinen lastensuojelun yhteydenotto herättää usein pelkoa ihmisissä.
“Pelko on inhimillinen tunne ja sen hälventäminen kuuluu työhöni ja ammattitaitooni. Lastensuojelun työntekijä pystyy tekemään paljon sen eteen, että asiakas kokee, että me ollaan tässä yhdessä. Minä en työssäni enkä muutenkaan mene ketään tuomitsemaan tai kyttäämään.”
Työ lastensuojelussa on ajoittain rankkaa. Työntekijät saavat osakseen haukkumista ja uhkailua.
“Työ lastensuojelussa sopii joillekin ja joillekin ei. Minua työssä viehättää ja kiehtoo jokin. Toki siinä on omat raskaat hetkensä. Jaksamiseen auttaa se, että Siun sotessa minulla on esihenkilöiden tuki ja hyvä työtiimi. Pohjois-Karjalassa minulle sattunut asiakaskunta on kohteliaita ja ystävällisiä pääsääntöisesti. Joissakin paikoissa jopa odotetaan ihan kahvin ja pullan kanssa. Se on aina semmoinen ihmetyksen ja ilon aihe.”
Raija Cserin näkemyksen mukaan Pohjois-Karjalassa lastensuojelussa kohtaa perinteisiä suomalaisia ongelmia: ei käydä koulussa, on masennusta ja päihteiden käyttöä. Yleisesti ottaen asiakkaat tarvitsevat tukea arkielämään.
“Ja siinä me Siun sotessa pystytään avohuollon tukitoimin auttamaan. Meillä on mahdollisuus tukea erilaisen perhetyön keinoin, tukihenkilötoiminnalla sekä harrastuksia tukemalla. Mielestäni Pohjois-Karjalassa avohuollon tukitoimia saa oikein hyvin eikä perhetyötä joudu esimerkiksi odottamaan. Lastensuojelussa ei aina ole aikaa odottaa, vaan asioita pitää tehdä ja tapahtua välittömästi, jotta saadaan tilanne rauhoitettua.”
Sosiaalityöntekijä Raija Cserin työverkostot ovat laajat. Perhe, lapsen ja nuoren vanhemmat, koulut ja päiväkodit, tukiperhetoiminta, perhetyö, tukihenkilöt, ostopalveluja tarjoavat tahot, perhekuntoutus, lastensuojelulaitokset…
“Teemme työtä lasten ja nuorten hyväksi. Kaikki työmme keskittyy siihen, vaikka työskentelemme koko perheen kanssa.”
Kärttyisyys katoaa Joensuussa
Sosiaalityöntekijöille on töitä tarjolla ympäri Suomea. Raija Cser päätyi kertomansa mukaan ennalta tuntemattomaan Joensuuhun ja Siun soteen summamutikassa. Levottomaksi sieluksi itseään kuvailevalle matkustelusta pitävälle Raijalle joka viikkoinen muutto Joensuuhun ja viiden tunnin junamatka sopivat hyvin.
“Kun tulin ensimmäisen kerran Joensuuhun junalla syyskuisena iltana vuosi sitten, kävelin siltoja pitkin ja katsoin, että VAU! Tämä on hyvin huoliteltu kaupunki, siisti, viihtyisä ja todella kaunis. Joensuu yllätti minut positiivisesti. Heti ensivaikutelma oli myönteinen. Joensuu oli hyvä valinta.”
Raija Cser on siis ehtinyt työskennellä Joensuussa ja Siun sotessa vuoden päivät – ja on viihtynyt loistavasti. Siitä kertoo se, että hän on jatkanut keikkatyötään Siun sotessa.
Hän kertoo ensimmäisten viikkojen ja kuukausien syksyllä 2023 olleen hyvin intensiivisiä työn parissa.
“Alku oli jopa haastava, mutta siihen auttoivat kauhean kivat työkaverit ja hyvät esimiehet. Täällä kaikki uudet työntekijät otetaan erittäin hyvin vastaan. Joensuussa parasta työssäni ovat nimenomaan ihmiset. Yhteistyö pelaa niin omien työkaverien kanssa kuin kaikkien muidenkin työverkostossa olevien kanssa. Täällä ei sanota heti ei vaan joo”, iloitsee Raija.
“Joensuussa ja Siun sotessa saan olla oma itseni. Minun ei tarvitse olla jotakin muuta kuin mitä olen. Ja se on hirveän helpottavaa. Ei tarvitse pelätä, että ei voisi sanoa jotain asiaa esimerkiksi töissä tai esihenkilölle. Meillä on työporukassa myös paljon huumoria”, Raija jatkaa.
Raijan puheessa vilahtelee pohjoiskarjalaisten ihmisten auttamishalu, avoimuus ja vieraanvaraisuus. Sen hän on huomannut esimerkiksi ajokortittomana. Se ei ole ollut töissä eikä vapaa-ajalla ongelma. Työtehtäviin lastensuojelun sosiaalityöntekijät kulkevat aina pareittain ja työkavereilta löytyy ajokortti. Muuten liikkuminen sopivan kokoisessa kaupungissa onnistuu pyörällä, kävellen ja bussilla.
“Ensimmäisen kerran, kun viime talvena odotin bussia pysäkillä, kysyin muilta odottajilta neuvoa bussiäpin lataamiseen. Siihenhän heti kerääntyi oikein palaveri minun ympärilleni ja sain neuvoja ihan vierailta ihmisiltä. Olen huomannut, että ihmiset puhuvat täällä jopa vieraille. Etelä-Suomessa ei sellaista tapahdu. Olen myös huomannut, että olen nykyisin Etelä-Suomessa kärttyinen ihmisten epäkohteliaisuudesta ja happamuudesta. Joensuussa minulla ei ole sellaista tunnetta.”
Hän jaksaa myös ihmetellä ja ihastella joensuulaista liikennekulttuuria, jossa autoilijat antavat pyöräilijöille ja jalankulkijoille tietä.
Katso Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun soten avoite kaikki avoimet työpaikat: Avoimet työpaikat
Pohjois-Karjalaan? Miksi mihinkään muualle?
Pohjois-Karjalasta löytyy duunia ja uramahdollisuuksia siinä missä muualtakin, mutta meillä päin vähintään yhtä tärkeää on se, mitä tapahtuu vuorokauden muina aikoina. Ja meillähän aikaa riittää, kun kaikki on lähellä ja elämän voi omistaa muiden unelmien sijaan omilleen.
Pohjois-Karjala on niille, jotka haluavat riisua turhantärkeyden minimiin ja joiden seurassa saa olla outo tai liian tuttavallinen luvan kanssa. Vaihda siis verkkarit jalkaan tai sinistä kajalia silmiin, jos siltä sattuu tuntumaan. Puhu niin kuin ajattelet ja elä sellaista elämää, joka on sinulle tarkoitettu. Lue lisää ja tule yhdeksi meistä!
Miksipä et muuttaisi Joensuuhun?
Elo Joensuussa on niin ihanaa, että on kerrassaan pöhköä jättää muuttamatta meille. Siksipä muuttamisesta halutaan tehdä mahdollisimman helppoa. Töiden perässä muuttavien kotiutumista helpottaa Muuttoagentti, joka neuvoo veloituksetta henkilökohtaisesti vaikkapa asumiseen tai puolison työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä.
Muuttoagentti neuvoo veloituksetta vaikkapa näissä kysymyksissä:
- mistä löytyy töitä?
- mitä kaikkea voi opiskella?
- missä voi asua?
- mitä Joensuussa voi puuhata?