Sosiaalityön tavoitteena on tukea asiakkaan hyvinvointia ehkäisten, vähentäen tai poistaen sosiaalisia ongelmia. Sosiaalityöllä pyritään varmistamaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten avun ja tuen saanti. Johtava sosiaalityöntekijä Anne Sormunen, sosiaalityöntekijä Hanna Pajarinen ja sosiaalityöntekijän sijaisuutta tekevä Henna Mäki työskentelevät Siun soten keskisellä alueella, eli Joensuun ja Kontiolahden alueella, lastensuojelussa. Työntekijät kertovat, millaista on sosiaalityöntekijän arki lastensuojelussa.

– Lastensuojelun sosiaalityössä kaikki lähtee liikkeelle lasten oikeuksista. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, monipuoliseen kehittymiseen sekä erityiseen suojeluun ja huolenpitoon, Pajarinen kertoo.

Lastensuojelussa sosiaalityöntekijän tehtävänä on rakentaa lapsen, nuoren tai perheen tarpeita vastaava tuen ja palvelujen kokonaisuus sekä seurata sen toteutumista. Työ on muutosta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on yhdessä perheen ja muun verkoston kanssa lieventää vaikeuksia sekä vahvistaa voimavaroja.

– Asiakkaanamme on lapsi, mutta työskentelemme yhteistyössä koko perheen kanssa. Tehtävänämme on turvata lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukea myös vanhempia ja heidän voimavarojaan, Mäki kertoo.

– Tapaamme perheitä ja selvitämme perheen tuen tarpeita. Olemme paljon tekemisissä eri verkostojen kanssa. Käymme hoitoneuvotteluissa terveydenhuollossa sekä yhteispalavereissa päiväkodeissa ja kouluissa. Paljon on myös kirjaamistyötä, mitä teemme arviointikäyntien ohessa, Sormunen listaa.

Työ vaatii laaja-alaista osaamista, mutta yksin ei tarvitse pärjätä

Sosiaalityöntekijän työ lastensuojelussa on monipuolista ja vaatii laajaa osaamista.

– Työ vaatii vahvaa osaamista lapsen eri kehitysvaiheista lähtien. Lapsi saattaa olla asiakkuudessa syntymästä täysi-ikäisyyden kynnykselle asti. Lisäksi lastensuojeluilmoituksia voi tulla ennakollisesti jo ennen lapsen syntymää, Mäki pohtii.

– Välillä on vaikeampia keskusteluja ja joudutaan tekemään hankalia päätöksiä. Laaja-alaisen osaamisen lisäksi työ vaatii rohkeutta ja kykyä päätöksentekoon, Sormunen jatkaa.

Yksin ei kuitenkaan tarvitse pärjätä. Siun sotessa hyödynnetään työparityöskentelyä, jolloin kaksi ammattilaista hoitaa yhdessä asiakkuutta. Usein työpari muodostuu sosiaalityöntekijästä ja sosiaaliohjaajasta.

– On tärkeää, että on työpari, jonka kanssa reflektoida asiaa. Sosiaalityöntekijällä ja sosiaaliohjaajalla on erilaiset koulutuspohjat, jolloin asioita voidaan tarkastella erilaisista näkökulmista. Näin pystymme löytämään asiakkaalle ja perheelle parhaimman ratkaisun, Sormunen miettii.

Yhteistyötä tukee myös työyhteisön salliva ilmapiiri ja toimintakulttuuri, jossa ketään ei jätetä yksin.

– On hyvä tehdä töitä ilmapiirissä, jossa jokainen saa olla juuri sellainen kuin on. Sosiaalityöntekijänä saa työskennellä omalla persoonallaan. Aamuisin ei tarvitse pukea työminää päälle, Mäki hymyilee.

– Työ on vaativaa, mutta kukaan ei jää yksin työhuolien kanssa. Meillä on keskusteleva, osaava ja huumorintajuinen työyhteisö. Muistetaan kysyä myös työntekijöiltä, että miten sinä voit, Pajarinen pohtii.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Kuvateksti: Sosiaalityöntekijät ovat kokeneet työparityöskentelyn toimivaksi. Kuva: Siun sote / Antti Pitkäjärvi  

Sosiaalityö on auttamistyötä, jota varjostaa ennakko-oletukset

Sosiaalityö on auttamistyötä, jota suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä perheen kanssa. Sosiaalityöntekijät painottavat lastensuojelun olevan ensisijaisesti perheen rinnalla kulkemista, auttamista ja tukemista.

– Kuljemme perheen rinnalla, joskus pitkänkin aikaa. Perheen kanssa muodostuu luottamuksellinen suhde, jossa perhe kokee saavansa apua. Meillä on paljon perheitä, ketkä toivovat lastensuojelun tukea tai eivät halua, että asiakkuus päättyy, Sormunen kertoo.

Lastensuojelutyö voi herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Sosiaalityöntekijät haluavat muistuttaa, että julkisuudessa olleesta keskustelusta voi saada virheellisen kuvan lastensuojelusta.

– Tyypillisesti ihmisille tulee mieleen lastensuojelun sosiaalityöstä vain äärimmäiset esimerkit, kuten huostaanotot. Tämä ei ole totuus. Vastentahtoisia toimenpiteitä tehdään harvoin, Mäki pohtii.

– Usein puhutaan, että teemme liian rajuja toimenpiteitä liian ajoissa tai emme tee riittävästi ja reagoimme liian myöhään. Kaikki, mitä näiden ääripäiden väliin mahtuu, on meidän arkeamme. Herkemmin puhutaan kielteisistä kokemuksista kuin siitä, että apua saatiin, Sormunen jatkaa.

Työ on palkitsevaa ja merkityksellistä

Lastensuojelutyö palkitsee työntekijänsä. Pienetkin askeleet, jotka vievät asiakasta ja perhettä eteenpäin, ovat merkityksellisiä. Suurimpana tavoitteena kuitenkin on, että lastensuojelun tarve väistyy.

– On palkitsevaa kuulla, että palvelu on tuonut asiakkaalle avun. Kohtaamisellamme on ollut iso merkitys ja palvelu kantaa perhettä, Pajarinen kertoo.

– Kaikkein antoisinta on kuitenkin huomata, että meitä ei enää tarvita. Työskentely on kantanut hedelmää ja perheen tilanne on mennyt eteenpäin. Tiedämme, että perhe pärjää peruspalvelujen turvin, Sormunen jatkaa.

Sosiaalityöntekijät kokevat työnsä erittäin merkityksellisenä ja tärkeänä.

– Jos lastensuojelua ei olisi, monella lapsella olisi asiat paljon heikommin. Arvostan omaa työtäni ja pidän merkittävänä, että on olemassa tällainen turvaverkko, joka ottaa tarvittaessa lapsesta ja perheestä kiinni, Sormunen pohtii.

– Työn merkityksellisyys on syy, miksi olen hakeutunut alalle, Mäki jatkaa.

Mäki suorittaa parhaillaan sosiaalityöntekijän tutkintoa. Syksyn aikana hän oli harjoittelussa Siun soten lastensuojelussa. Harjoittelun päätteeksi Mäki jatkaa töitä sosiaalityöntekijän sijaisuudessa.

– Minulla oli ihanat kuusi viikkoa harjoittelussa. Minulle tarjottiin erityisen hyvää ohjausta ja pääsin monipuolisesti mukaan asiakastilanteisiin ja verkostoihin. Siun sote mahdollistaa paljon harjoitteluja ja tämä on erinomainen polku työelämään. Oli mahtava tunne päättää harjoittelu, kun tiesin sen jatkuvan sijaisuutena, Mäki kertoo.

– Opiskelijat tekevät työyhteisöstä rikkaan. Saamme opiskelijoilta alan tuoretta tutkimustietoa ja voimme peilata, voisimmeko tehdä asiat vielä paremmin. Se on molemminpuolista oppimista, Sormunen jatkaa.

Mäellä on selkeä päämäärä, mihin hän tähtää valmistumisensa jälkeen.

– Työ lastensuojelussa on se, mihin olen koko ajan tähdännyt. Eniten on yllättänyt se, ettei mikään ole yllättänyt. Tämä on juuri sitä työtä, mitä olen halunnut tehdä, Mäki kiteyttää.

Kiinnostuitko sosiaalityöntekijän työstä Siun sotessa? 

Otamme uudet kollegat ilolla vastaan. Voit katsoa avoinna olevat sosiaalityöntekijän tehtävät Avoimet työpaikat -sivultamme.