Ajankohtaista sivun pääkuva

Ajankohtaista arkisto

Tiedotearkistot: 2021, 20202019, 2018, 2017, 2016, 2015

Sisältöjulkaisija

angle-left Siun soten henkilöstö kysyi – hyvinvointialuejohtaja vastasi
Kirsi Leivonen aikoo hyödyntää uudessa työssään lean-johtamisen oppeja. Mitä se käytännössä tarkoittaa, selviää oheisesta haastattelusta. Kuva: Antti Pitkäjärvi
Kirsi Leivonen aikoo hyödyntää uudessa työssään lean-johtamisen oppeja. Mitä se käytännössä tarkoittaa, selviää oheisesta haastattelusta. Kuva: Antti Pitkäjärvi
22.07.2022

Siun soten henkilöstö kysyi – hyvinvointialuejohtaja vastasi

Siun soten henkilöstö osallistui tämän artikkelin laadintaan lähettämällä kysymyksiä, joita se halusi uudesta hyvinvointialuejohtajasta tietää. Viestejä tuli runsaasti, joten mukaan valittiin useimmin toistuneet kysymykset.

– Sydämelliset kiitokset koko henkilöstölle saamistani lukuisista tervetulotoivotuksista ja kysymyksistä. Odotan innolla elokuun puoliväliä ja yhteistyömme käynnistymistä, Kirsi Leivonen viestittää.

 

Onko Pohjois-Karjala sinulle paikkana ennestään tuttu ja mihin paikkoihin haluaisit tutustua täällä ensimmäisenä?

Olen vuosimallia -66 ja lähtöisin Nurmeksesta. Myös Juuka ja Joensuu ovat tulleet tutuiksi vanhempieni ja sukulaisteni kotipaikkakuntina. Sairaanhoitajaksi valmistuin Joensuun sairaanhoito-oppilaitoksesta 80-luvun lopulla ja tein käytännön harjoittelujaksot Tikkamäellä ja maakunnan muissa terveydenhuollon yksiköissä.

Haluan tutustua tasapuolisesti kaikkiin Pohjois-Karjalan kuntiin ja niiden sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon yksiköihin. Toivon, että työaikani riittää maakuntakierrokseen, jonka yhteydessä voisin kuulla henkilöstöämme ja asiakkaitamme sekä tavata tärkeimpiä yhteistyökumppaneitamme.

Millainen perhe sinulla on? Entä onko lemmikkieläimiä?

Perheeseeni kuuluvat puolison lisäksi aikuinen tytär ja nyt jo 13-vuotias suomenajokoira Hessu. Toteutin pari vuotta sitten pitkäaikaisen haaveeni ja ostin oman ratsuhevosen. Carmella on 11-vuotias torinhevostamma ja asustelee kotini lähellä vuokratallilla.

Mikä on ollut urallasi tärkeä ilon tai kiitollisuuden hetki?

Valinta Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen johtajan tehtävään on ollut minulle suuri ilon ja kiitollisuuden aihe. Työtehtävän ja työnantajan vaihtuminen on iso muutos työurani ja henkilökohtaisen elämäni kannalta. Pitkän ja monivaiheisen haku- ja valintaprosessin aikana olen oppinut paljon itsestäni, omista vahvuuksistani ja kehittymisen tarpeista. Aloitan uudessa tehtävässäni nöyrin mielin ja kiitollisena luottamuksesta.

Millä tavoin tulet olemaan johtajana näkyvillä henkilöstölle?

Kaikkien johtajien ja lähiesihenkilöiden tulee olla henkilöstön ja asiakkaiden tavoitettavissa aina, kun siihen on tarvetta. Haluan olla helposti lähestyttävä johtaja ja hyödyntää tehokkaasti monikanavaista viestintää. Organisaatiossamme on lähes 8000 työntekijää, joten kaikkia en luonnollisestikaan pysty henkilökohtaisesti tapaamaan. Minut voi bongata arkisin keskussairaalan henkilöstöruokalasta ja toivon, että tulette rohkeasti samaan pöytään vaihtamaan ajatuksia.

Mietimme viestinnän asiantuntijoiden kanssa erilaisia keinoja kertoa onnistumisista ja haasteista oikea-aikaisesti ja rehellisesti. Henkilöstöllä ja asiakkailla tulee myös olla toimivat kanavat näkemysten, mielipiteiden ja parannusehdotusten esittämiselle. Toivon, että onnistumme avoimen viestinnän ja vuorovaikutuksen keinoin parantamaan oman organisaatiomme imagoa ja vetovoimaa niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin näkökulmasta.

Olisi kiva kuulla tulevan hyvinvointijohtajan aikaisemmasta työurasta.

Työurani alkoi Nurmeksen terveyskeskuksen vuodeosastolta hoitoapulaisen sijaisuudesta. Ensimmäisiä kesätyöpaikkojani sairaanhoitajakoulun aikana olivat apuhoitajan sijaisuudet Nurmeksen terveyskeskuksen vuodeosastolla ja sairaanhoitajan sijaisuudet Kyrölän vanhainkodissa. Ensimmäisistä työpaikoista jäin mieleen osaavat kollegat, joihin saattoi aina turvata. Vuosikausia laitoshoidossa olleet vanhukset ovat jääneet mieleen ja kuntouttava työote, jonka merkitys tunnistettiin jo tuolloin.

Olen työskennellyt yli 30 vuotta Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, aluksi sairaanhoitajan ja sittemmin kätilön työtehtävässä. Pidin kovasti kliinisestä hoitotyöstä ja työskentelystä potilaiden sekä heidän läheistensä kanssa. Kätilönä kiinnitin huomiota sairaalan johtamiseen, joka 90-luvulla oli vielä varsin hierarkkista ja professiokeskeistä. Halusin opiskella johtamista ja pääsin Kuopion yliopistoon terveyshallinnon- ja talouden laitokselle maisterikoulutukseen. Pian työskentelin jo KYSin nuorimpana osastonhoitajana ja innostuin moniammatillisesta tiimityöstä.

Olen työskennellyt hoitotyön johtajana KYSin keskijohdossa noin 7 vuotta ja sairaalan ylimmässä johdossa yli 10 vuotta. Vuoden 2020 alkupuolella siirryin KYS uudistuu -hankkeen johtajaksi. Hankejohtajana vastasin mittaviin rakennusprojekteihin liittyvästä sairaalan toiminnallisesta uudistamisesta. Kehittämistyön kohteena olivat erityisesti vuodeosastojen ja ajanvarauspoliklinikoiden työ- ja toimintatavat. Toiminnalliseen uudistamiseen liittyi olennaisena osana myös tukipalvelujen ja uuden teknologian hyödyntäminen potilasturvallisuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin lisäämiseksi.

Mikä sai hakemaan hyvinvointialueen johtajaksi?

Olen kulkenut pitkän matkan potilastyöstä sairaanhoitopiirin konsernijohtoon. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus ja hyvinvointialueiden perustaminen avasivat uudenlaisia näköalapaikkoja ja mahdollisuuksia palveluorganisaatioiden johtamisesta kiinnostuneille. Koen, että pystyn hyödyntämään monipuolista johtamisosaamistani ja -koulutustani hyvinvointialuejohtajan tehtävässä maakunnan asukkaiden ja moniammatillisen henkilöstön parhaaksi. Haluan tehdä arvojeni mukaista, merkityksellistä työtä, .

Mitä tavoitteita ja haasteita näet hyvinvointialueella?

Tavoitteet tulee asettaa korkealle, kun organisaation strategiasta ja sen mukaisista toimenpiteistä päätetään. Toiminnan painopistettä tullaan siirtämään erityistason palveluista alueen väestön hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Asiakkaiden tulee päästä palvelutarpeen arvioon ja palvelujen piiriin yhdenveroisesti ja oikea-aikaisesti. Myös palvelujen laadun ja vaikuttavuuden seurannan tulee olla systemaattista ja kansallisesti vertailukelpoista. Osaavan työvoiman saatavuus ja pysyminen alalla tulee olemaan kaikkien hyvinvointialueiden kenties merkittävin ongelma. Hyvinvointialueiden rahoitusmalli muuttuu ja siirrymme sen myötä vahvaan valtionohjaukseen. Keinot siihen, miten näihin asioihin lähdetään vaikuttamaan, sovitaan yhdessä.

Mistä heräsi kiinnostuksesi tutkia lean-johtamista terveydenhuollossa ja miten näet tutkimuksesta saamasi opin vaikuttavan omaan johtamistyöhösi?

Kiinnostukseni lean-johtamista kohtaan heräsi eMBA-koulutuksen aikana 2010-luvun alkupuolella. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa on perinteisesti tavoiteltu mahdollisimman suurta resurssitehokkuutta eli toiminnan tehostamista. Talousnäkökulman korostaminen on johtanut toistuviin kustannusleikkauksiin, jonka seuraukset ovat nyt sote-alalla nähtävissä.

Lean-johtaminen korostaa virtaustehokkuutta eli toiminnan sujuvoittamista. Lean-ajattelussa keskiössä ovat ihmisten arvostaminen sekä ns. hukan tunnistaminen ja vähentäminen. Ihmisten arvostamisella tarkoitetaan asiakkaiden kuulemista sekä henkilöstön arvostamista ja osallistamista toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Hukan poistamisella tarkoitetaan puolestaan kaikkien sellaisten toimintojen tai työvaiheiden poistamista, jotka kuluttavat voimavaroja, mutta eivät tuota arvoa asiakkaalle. Tällaisia ovat esim. erilaiset viiveet, virheet, odottaminen, turha liike ja kuljettaminen jne.

Lean-johtajana ajattelumallini on edellä kuvatun kaltainen. Ihmiset keskiöön ja hukka pois!

Onko mielessäsi jo konkreettisia toimia henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseksi?

Ammattitaitoinen ja asiakaslähtöiseen toimintaan sitoutunut henkilöstö on mielestäni hyvinvointialueen kriittisin menestystekijä. Palvelut määrittävät sen, minkä verran ja millaista osaamista organisaatiossa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Toimintaympäristön muutos, uusin tieto ja teknologia haastavat meidät kaikki kehittämään omaa työtämme ja oman työyksikkömme moniammatillista toimintaa. Toivon, että jokainen meistä valitsee aina asiakkaan kannalta parhaan tavan toimia.

Henkilöstökysymykset muodostavat laajan ja monitahoisen asiakokonaisuuden, jota on tutkittava huolellisesti. Vasta sen jälkeen voimme yhdessä sopia, mitä keinoja todettujen ongelmien ratkaisemiseksi on järkevä ottaa käyttöön. Mielestäni alan vetovoimaisuuden edistämisen tulee alkaa jo alakouluista. Pohjois-Karjalan elinvoimaisuuteen ja hyvinvointialueen markkinointiin ja julkisuuskuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Haluamme olla Suomen paras hyvinvointialue niin asiakkaiden kuin henkilöstönkin arvioimana.

Haluaisin kuulla ajatuksiasi hyvinvointialueen digitaalisista palveluista ja niiden kehittämisestä asiakas keskiössä.

Tulen perehtymään digitaalisiin palveluihin ja niiden hyödyntämismahdollisuuksiin osana strategian toimeenpanoa. Digitalisaatio muuttaa merkittävästi palvelujen tuotantotapoja ja asiointia. Suuri osa asiakkaista hyötyy sähköisistä palveluista esimerkiksi oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisen tukena. Samalla vapautuu aikaa niille asiakasryhmille, joiden asiointi edellyttää henkilökohtaista tapaamista. Digitalisaation hyödyntämisessä ja käyttöön otettavissa ratkaisuissa meidän kannattaa seurata kansallisia linjauksia ja kokemuksia järjestelmien käytettävyydestä.

Kuinka aiot huomioida sosiaalipalvelut ja niiden kehittämisen?

Sosiaalipalvelut ovat olennainen osa hyvinvointipalveluja ja koko sote-uudistusta. Tulen perehtymään huolellisesti eri ikäryhmien tarvitsemiin sosiaalipalveluihin ja niiden erityiskysymyksiin. Asiakkaan näkökulmasta on tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat hyvin yhteen tulevaisuuden sote-keskuksissa. Tämä tarkoittaa monialaisen ja monitoimijaisen yhteistyön tiivistämistä asiakkaan auttamiseksi. Sosiaalipalveluissa korostuu ennaltaehkäisy ja varhainen tuki. Sosiaalipalvelujen, kuten muunkin palvelutuotannon, kehittämisen tulee perustua tutkittuun tietoon ja olla vaikuttavaa.

Miten pidät huolta omasta jaksamisestasi?

Johtajan oma jaksaminen ja hyvinvointi on perusedellytys sille, että voi johtaa ja auttaa muita onnistumaan työssään. Ratsastus ja kaikki hevosen hoitamiseen liittyvät toimet ovat vastapainoa työlle. Ratsastaessa ei voi keskittyä mihinkään muuhun kuin herkkään vuorovaikutukseen ison eläimen kanssa. Hevonen on viisas eläin ja aistii ihmisen tunnetilat. Luonto rauhoittaa ja tarjoaa joka kerta uusia elämyksiä kummallekin.

Mikä kirja on yöpöydällä?

Rehellisyyden nimissä pitää tunnustaa, että kirjojen lukeminen on viime aikoina jäänyt vähemmälle. Sain väitöskirjani pääohjaajalta lahjaksi Rutger Bregmanin (2020) teoksen Hyvän historia - Ihmiskunta uudessa valossa. Teoksessaan Bregman kyseenalaistaa ihmiskunnan itsekkyyden ja pahuuden tarjoamalla tilalle myönteistä ihmiskuvaa. Tässä ajassa tämänkaltainen pohdinta on hyvin ajankohtaista ja lohduttavaa.

Olet Pohjois-Karjalasta lähtöisin, mutta nyt tulet Pohjois-Savosta takaisin ja vaihdat kenties farkut verkkarihousuun. Maakunnassamme asuu vallan iloista sakkia ja osaamme nauraa erityisesti omille ”mokille”. Kerro jokin tilanne, jossa nauroit itsellesi?

Hevosen kanssa touhutessa sattuu ja tapahtuu. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on riittänyt, kun olen aliarvioinut ikäni ja yliarvioinut taitoni. Kerran lähdin yksin maastoon ja hetihän sitä piti metsäpolulla laukka nostaa. No, Mella havaitsi hirveän pelottavan puupökkelön polun varressa ja pysähtyi kuin seinään. Matkustaja jatkoi matkaa pusikkoon. Ohjat pysyivät kädessä, ranne venähti ja piti myöhemmin leikata hermopinteen vuoksi.

Puskasta ylös kömmittyäni piti keksiä keinot päästä takaisin 170 cm korkean hevosen selkään. Eikun hevonen syvän ojan pohjalle ja ojanpenkan kautta takaisin kyytiin. Oli siinä ohikulkijoilla ihmettelemistä!

Kuvateksti: Kirsi Leivonen rentoutuu maastoratsastuksen parissa.

somejako

Yhteystiedot viestintä

Viestinnän yhteystiedot

viestinta(at)siunsote.fi

Tietopyynnöt:
kirjaamo(at)siunsote.fi

Viestintäjohtaja
Susanna Prokkola
puh. 013 330 8279
susanna.prokkola(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialue)
Juulia Hirvonen
puh. 013 330 9867
juulia.i.hirvonen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (ikäihmisten palvelujen toimialue)
Sari Jormanainen
puh. 013 330 4525
sari.jormanainen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija, (terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialue)
Annika Huotari
puh. 013 330 4526
annika.huotari(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (verkkoviestintä)
Petriikka Ohtonen
puh. 013 330 4524
petriikka.ohtonen(at)siunsote.fi

Valokuvaaja
Antti Pitkäjärvi
puh. 013 330 4508
antti.pitkajarvi(at)siunsote.fi

Uutiskirjeet

Tilaa uutiskirjeitämme ja tiedotteita:

Tilaa tiedotteita RSS-syötteenä:

Kohti Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta

Uutiskirje käsittelee Siun soten muuttumista kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi. 

Perhekeskusten terveiset

Uutiskirjeessä kerrotaan Pohjois-Karjalan perhekeskusten kuulumisia.

Työkykyohjelman uutiskirje

Uutiskirjeessä kerrotaan Siun soten työkykyohjelman 2020–2022 kuulumisia.

Uutiskirjeiden tietosuojaseloste (pdf)