Pohjois-Karjalan AVOT-hankkeessa kokeillaan parhaillaan kotihoidon malleja, jotka voidaan monistaa valtakunnallisesti. Esimerkiksi Miun Aktiivinen Arki -malli on maalaisjärjellä rakennettu kotikuntoutuksen muoto, joka etsii arjesta ikäihmisen kuntoa kohentavat ratkaisut.

AVOT-hankkeessa kiinnitetään myös vahvasti huomiota suun terveyteen, ravitsemusasioihin ja arvioidaan tarkasti, mitä se seniorin lääkedosetti pitää sisällään. Eikä siinä vielä kaikki…

"AVOT-hankkeessa olemme halunneet ja saaneet kokeilla monia sellaisia malleja, jotka vielä keskeneräisinäkin ovat osoittautuneet niin hyviksi, että ne halutaan jalkauttaa koko maakunnan alueelle. Voin ylpeästi sanoa, että osa on myös sellaisia, että ne kelpaisivat malliksi muuallekin Suomeen", toteaa projektipäällikkö Soile Syrjäläinen AVOT-hankkeesta.

Yksi osa hanketta on nimeltään Miun Aktiivinen Arki. Se on kokonaisvaltaista kotikuntoutusta, joka tukee kotona pärjäämistä. Tavoitteet mietitään yhdessä asiakkaan kanssa. Ne voivat olla pieniä ja arkisia ja liikkeelle voidaan lähteä vaikka roskapussin ulosviemisestä.

Konkreettiset tavoitteet ja toimintakyvyn selvä parantuminen innostavat usein myös asiakkaan läheisiä lähtemään mukaan ulkoiluun tai kulttuuritapahtumiin.

Yhden ensihoitajan yksikkö on ambulanssi pienoiskoossa

Pohjois-Karjalassa on kokeiltu hyvällä menestyksellä yhden ensihoitajan yksikköä. Siinä on laaja hoitovälineistö ja mahdollisuus olla suoraan yhteydessä lääkäriin. Potilaita sillä ei kuitenkaan kuljeteta.

Yhden ensihoitajan yksikköä kokeillaan toukokuun loppuun saakka ja kokeilujakson aikana kirjataan tarkasti kuukausittain, miksi yksikkö on pyydetty paikalle, mitä kohteessa on tehty ja miten kotihoitoa ja asiakasta on ohjeistettu.

Käytännössä homma toimii niin, että yksikkö tulee paikalle kotihoidon pyynnöstä arvioimaan tilanteen, konsultoi tarvittaessa lääkäriä ja päättää yhdessä hänen kanssaan, voidaanko tilanne hoitaa kotona vai pitääkö asiakas kuljettaa sairaalaan. Yksikön toivotaan vähentävän turhia poliklinikkakäyntejä, koska pelkästään matkojen taakse lähteminen ja tuntikausien jonottaminen on monelle ikääntyneelle hyvin raskasta.

"Kokeilu on käynnistynyt erittäin hyvin. Jo ensimmäisen kuukauden aikana, tammikuussa, yksiköllä oli kaikkiaan 90 käyntiä, joista noin puolet voitiin hoitaa kotona. Ambulansseja voidaan näin säästää vakavimpia tapauksia varten" sanoo Syrjäläinen.

Pohjois-Karjalassa hammaslääkärikin voi tehdä kotikäyntejä

AVOT-hankkeessa on nostettu tarkasteluun myös suun terveyteen ja ravitsemukseen liittyvät asiat. Yhdyshenkilöverkosto on rakenteilla, ja pyrkimys on, että jokaisella kotihoidolla on nimetty suuhygienisti, joka joissakin tapauksissa tekee myös kotikäyntejä.

Hammaslääkäreitä varten on jo hankittu siirrettävä hoitotuoli, jonka turvin hän voi tehdä esimerkiksi pienemmät paikkaukset asiakkaan kotona, jos hänen kuljettamisensa varsinaiseen hammashoitoyksikköön on hankalaa.

Hankkeella on lisäksi ravitsemusasiantuntija, joka on laatinut vajaaravitsemuksen ehkäisyn ja hoidon toimintamallin - onhan tunnettu tosiasia, että ikäihmisissä on suorastaan aliravittuja henkilöitä aika paljonkin. Siun sotessa on kehitteillä "mummoruoka", jossa on tavallista enemmän höysteitä ja ikäihmisten tarpeita ajatellen ravintoarvot kohdallaan.

AVOT-hankkeessa kiinnitetään huomiota myös lääkehoidon kokonaisvaltaiseen arviointiin. Siinä on isona apuna proviisori Kirsi Pesonen, jolla on lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyys.

Pesonen käyttää puolet työajastaan hankkeelle. Hänellä on parhaillaan työn alla lääkehoidon arviointimalli, jossa sairaanhoitaja, lääkäri ja proviisori tutkiskelevat yhdessä haasteellisimpia lääkityksiä, joita kotihoito nostaa esiin kentältä.

Pohjois-Karjalassa aloitti reilu vuosi Siun Sote, sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, joka kattaa koko maakunnan 14 kuntaa (+Heinävesi). Hyvät mallit on helppo levittää ja ottaa käyttöön koko maakunnassa. Alueella on käytössä kaikille yhteinen Mediatri-tietojärjestelmä.

Kotona loppuun saakka

Kun pohjoiskarjalalainen ikäihminen tulee säännöllisen kotihoidon palvelujen piiriin, käydään asiakkaan tilanne joitakin viikkoja kestävän arviointijakson aikana systemaattisesti läpi. Sen aikana käytetään koko arsenaalia avun tarpeen ja laajuuden selvittämiseksi - siis myös suun terveyteen, ravitsemukseen ja lääkehoitoon liittyvät asiat.

"Monen muun hyvän lisäksi meillä on tehostettu kotihoito käytössä jo nyt Juuassa ja Ilomantsissa, ja se laajenee kaikkiin alueen kuntiin. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi antibioottitiputukset voidaan hoitaa kotona. Meillä myös saattohoitoa tehdään kotona, ja ikäihminen voi olla kotona tutussa ympäristössä loppuun saakka", summaa Soile Syrjäläinen.

Teksti: Elina Salmi
Lähde: stm.fi