Joensuun kaupungin ja Siun soten tiedote:

Siilaisten kuntoutumiskeskuksen vihkiäiset maanantaina 18.6. päättivät vuosikymmenen merkittävimmän rakennusprojektin Joensuussa.

Siilaisten hanke on muuttunut rakentamisen aikana alkuperäisestä suunnitelmasta. Töiden edetessä vanhat peruskorjattaviksi suunnitellut vuodeosastot todettiin korjauskelvottomiksi ja niiden tilalle rakennettiin uudet. Myös tuotantokeittiö oli odotettua vaativampi rakennuskohde. Siun Soten perustaminen 2017 laajensi sairaalan palvelemaan koko maakuntaa.

- Rakentamisen muutokset ovat tuoneet myös hyvää tullessaan. Tilat on voitu suunnitella kokonaan uusiksi vastaamaan tulevaisuuden sairaalan tarpeita. Tuotantokeittiö taas palvelee kaupungin kouluja, päiväkoteja ja kotipalvelua, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Juha Mustonen kertoo.

Tulevaisuuden tarpeet täyttävä sairaalaympäristö

Kuntoutumiskeskus otettiin käyttöön jo tammikuussa 2018. Sairaalassa on 143 vuodepaikkaa ja kolme osastoa. Sairaalaan rakennettiin uudet akuutti- ja kuntoutusosastot. Lisäksi Siilaisissa panostetaan erityisesti geriatriseen ja neurologiseen kuntoutukseen.

Samalla avattiin myös palliatiivisen hoidon eli parantumattomasti sairaiden hoidon keskus. Osaston lisäksi keskukseen kuuluu myös poliklinikkaa ja kotisairaanhoitoa.

- Teemme Joensuussa terveydenhuollon historiaa Suomessa. Tämä on ensimmäinen kunnallinen palliatiivinen keskus, Mustonen kertoo.

Projektin eteneminen

Siilaisten kuntoutumiskeskuksen suunnittelu alkoi vuonna 2011 ja rakentaminen 2016. Tuotantokeittiön rakentaminen alkoi 2015 ja keittiö otettiin käyttöön elokuussa 2016.

Alkuperäinen hankkeen kustannusarvio nousi hankesuunnitelman päivityksen myötä 38 miljoonasta 43 miljoonaan euroon vuonna 2014. Tämän hetkinen arvioitu loppukustannus on 44,8 miljoona euroa, josta tuotantokeittiön arvo on noin 10 miljoona euroa.

Hankkeen ohjausryhmä kokoontui projektin aikana yhteensä 22 kertaa, ensimmäisen kerran jo vuonna 2013. Ohjausryhmän puheenjohtajan toimi Joensuun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Mustonen. Lisäksi ohjausryhmään kuuluivat Pentti Keskisalo, Saara Paukku ja Anni Järvinen. Kaikki projektin vaiheet ja muutokset tehtiin hyvässä yhteistyössä virkamiesten ja luottamushenkilöiden, rakentajien ja erityisesti tulevien käyttäjien kanssa.