Keskussairaalaan synnyttämään saapuvilla äideillä on nyt mahdollisuus valita synnytys veteen, joka on lääkkeetön ja luonnonmukainen tapa saattaa vauva maailmaan. Aiemmin ammetta on voinut käyttää vain synnytyksen avautumisvaiheessa.

Tutkimusten mukaan veteen synnyttämiseen liittyy monia hyötyjä erityisesti äidille. Vesi rentouttaa ja vähentää stressin kokemista, jolloin myös supistuskivun sieto on parempaa. Ammeessa asennon vaihtaminen on helpompaa ja moni kokeekin hallitsevansa synnytystään paremmin vedessä. Vauvalle puolestaan vedestä veteen syntyminen on lempeä ja lääkkeellisen kivunlievityksen vauvaan kohdistuvat haittavaikutukset jäävät pois. Kun synnytys käynnistyy ja etenee omaan tahtiinsa, syntyvä vauva on usein parempivointinen ja imetys lähtee paremmin käyntiin.

Vesisynnytys on mahdollinen, jos sekä äiti että vauva voivat hyvin, raskaus on ollut ongelmaton ja odotettavissa on normaali alatiesynnytys. Tilanne arvioidaan kuitenkin jokaisen äidin kohdalla yksilöllisesti synnytyssaliin saavuttaessa. Toiveen veteen synnyttämisestä esittää ja lopullisen päätöksen tekee aina äiti, jos vesisynnytykselle ei ole mitään terveydellistä estettä.

Veteen synnyttämisestä kiinnostuneen äidin kannattaa tutustua synnytystapaan etukäteen, ja pohtia synnytykseen liittyviä toiveitaan sekä omia voimavarojaan. Synnytysammeessa voi käyttää ilokaasua, mutta sinne ei voi mennä selkäpuudutettuna (epiduraali- tai spinaalipuudutus) eikä kohdunkaulan puudutteen saamisen jälkeen.

– Mahdollisuutta synnyttää veteen toivoo yleensä äiti, joka haluaa luonnollisen ja lääkkeettömän synnytyksen. Vesi elementtinä tuo synnytykseen rauhaa ja voimaannuttaa äitejä luottamaan itseensä ja omaan kehoonsa. Äidin on hyvä tietää, että mielensä synnytystavasta saa aina muuttaa ja ammeesta tulla pois missä tahansa vaiheessa, mikäli kokee tarvitsevansa esimerkiksi lääkkeellistä kivunlievitystä tai jos vesi ei tunnukaan hyvälle, kertoo kätilö Maarit Lötjönen keskussairaalan 3E-synnytyssalista.

Synnytysammeen vesi pidetään 35–37 asteessa, jotta äidille ei tule kuuma eikä kylmä. Näin myös syntyvän vauvan vointi pysyy hyvänä. Yleensä ammeeseen mennään vasta, kun synnytys on hyvin käynnissä eli kohdunsuun avautuminen on alkanut, ja siellä voidaan viettää aina muutamia tunteja kerrallaan välillä jaloitellen.

– Veteen synnyttämisessä käytetään usein niin sanottua hands off –tekniikkaa, jossa kätilö seuraa ja havainnoi synnytyksen etenemistä, ohjaa äitiä sanallisesti ja on tämän tukena, mutta ei välttämättä koske vauvaan lainkaan sen syntyessä veteen. Tilanteen salliessa ja vanhempien niin halutessa vauvan voi ottaa vastaan myös äiti tai isä, Lötjönen selittää.

Synnyttäminen veteen yleistyi laajassa osassa Suomea viime vuoden puolella. Siun soten alueella vesisynnytyksen mahdollisuutta ovat toivoneet niin odottavat äidit kuin keskussairaalan kätilötkin, joista jokainen on juuri saanut vesisynnytyskoulutuksen. Pohjois-Karjalan keskussairaalassa jäädäänkin nyt innolla odottamaan, milloin juuri hankittuun uuteen synnytysammeeseen saadaan ensimmäinen veteen syntynyt vauva.