Lapsi tulee vanhemman kanssa vastaanotolle vuoden jälkeen edellisestä tapaamisesta. Viime tapaamisella vastaanotolla ollut eloisa ja iloinen lapsi on nyt hiljainen ja vakava. Tulee ilmi, että paras kaveri on muuttanut toiselle paikkakunnalle ja mieleiseen harrastukseenkaan ei ole saatu ryhmää kasaan. Vanhempi kertoo, että perheessä on murrosiän kynnyksellä olevan lapsen kanssa ajoittain haasteita. Toisaalta lapsi tuo kahdenkeskisen keskustelun aikana ilmi huolen, että hän pelkää, että vanhemmat ovat eroamassa, kun he riitelevät kotona ajoittain. Lapsi kokee, että kotona häntä ei ymmärretä.

Tilanne on täysin fiktiivinen, mutta mahdollinen monen lapsen elämässä. Tärkeintä tilanteessa on pysähtyä yhdessä vanhempien ja lapsen kanssa ja löytää yhteinen ymmärrys tilanteeseen ja tehdä toimintasuunnitelma, kuinka tästä eteenpäin. Lapsen elämässä tapahtuneet muutokset voivat aikuisen silmin vaikuttaa pieniltä, mutta lapsen arjessa ne voivat heijastua kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin esimerkiksi koulussa käymiseen, mielialaan, kaverisuhteisiin. Sillä, että pysähdymme asiakkaan arjen äärelle voi olla hyvinkin kauaskantoiset vaikutukset hänen elämässään.

Herää mieleen kysymys, onko meillä mahdollisuus pysähtyä asiakkaan asioiden äärelle? Osaammeko me sosiaali- ja terveydenhuollossa nähdä niitä merkkejä ja hetkiä, joissa asiakkaan voinnissa tai arjessa tapahtuu se pieni muutos, joka voi johtaa isompiin haasteisiin. Osaammeko ennakoida, mitä tämä mahdollisesti voi aiheuttaa, jos emme nyt ota tätä puheeksi?  Jos emme tee mitään, onko tilanne puolen vuoden päästä ennallaan? Voiko tilanne helpottaa itsestään vai onko riskinä, että se pahentuu?

Onneksi meidän ei tarvitse sosiaali- ja terveydenhuollossa yksin ennakoida ja ennaltaehkäistä vaan me saamme tehdä työtä tiimissä. Ketä tähän tiimiin kuuluu? Tiimin tärkein jäsen ja asiantuntija on ehdottomasti asiakas itse, mutta myös asiakkaan arjen lähipiirissä. He itse tietävät parhaiten, mitä muutoksia arjessa on tapahtunut. Meidän tehtävämme on kuunnella ja tukea heitä niissä arjen pienissä muutoksissa yhdessä heidän ja toisten ammattilaisten kanssa. On tärkeää, että palveluissa me annamme asiakkaan olla mukana asiantuntijana ja emme tarjoa valmiita pakettiratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon puolelta. Muistetaan, että tällä pysähtymisellä voi olla kauaskantoiset seuraukset.

Mehän emme työskentele yksin asiakkaan kanssa ennakoinnin parissa, vaan meillä on julkisen sektorin ohella työntekijöitä yksityiseltä sektorilta sekä järjestöistä ja yhdistyksistä. Nyt olisi kuitenkin tärkeää opastaa asiakkaitakin siihen, että ei ole niin pientä asiaa/muutosta, josta ei voisi kertoa työntekijälle. Yksi toimintamalli, jota käytetään apuna monialaisessa työskentelyssä lapsiperheiden parissa, on lapset puheeksi -keskustelu ja -neuvonpito. Aluksi vanhempien ja lapsen kanssa kartoitetaan lapsen arkea Lapset puheeksi- keskustelun avulla, josta tehdään yhdessä toimintasuunnitelma. Tarvittaessa kootaan perheen tueksi neuvonpito, johon perhe voi määrittää heille tärkeät yhteistyökumppanit. Lapset puheeksi-toimintamallin avulla lisätään ymmärrystä lapsen arjesta yhdessä hänelle tärkeiden ihmisten kanssa. Lisäksi hänen kehitykseensä suotuisasti vaikuttavia tekijöitä vahvistetaan erilaisissa kehitysympäristöissä, kuten kotona, koulussa, harrastuksissa.

Tulevaisuuden sote -hankkeessa pyritään siirtämään palveluita korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin. Perhekeskustoimintaa kehitetään tukemalla esimerkiksi näyttöön perustuvien ja psykososiaalisen tuen toimintamallien käyttöönottoa ja juurtumista osaksi toimintaa.  Lapset puheeksi- toimintamalli on yksi näistä toimintamalleista.

Ota hetki aikaa ja pysähdy, se hetki voi olla arvokkaampi kuin arvaatkaan.