Vesi

Vesi on juomakelpoista niin kauan, kun sitä tulee hanasta. Paineen vaihtelut voivat kuitenkin irrottaa putkista sakkaa, joka sameuttaa veden. Mikäli olet verkostoveden piirissä, seuraa vesilaitoksesi tiedottamista, jos vedentulossa on ongelmia.

Jos olet oman kaivoveden varassa, varaudu sähkökatkoon varaamalla juomavettä puhtaaseen, kannelliseen astiaan. Pidä kotona varalla pullovettä tai juotavaksi valmista mehua. Tarvittaessa vettä voi hakea paloasemilta. Seuraa myös kunnan ja vesilaitoksen tiedottamista mahdollisesta vedenjakelusta.

Käymälähuolto

WC:tä voi käyttää, ellei vesi- ja viemärilaitos myöhemmin toisin ohjeista. WC:n huuhtelemiseen voi käyttää mitä tahansa saatavilla olevaa vettä, esimerkiksi sulatettua lunta tai pihakaivon vettä.

Jos vettä WC:n huuhtelemiseen ei ole käytettävissä, käytä WC-istuinta virtsaamiseen. Ulosteita varten aseta muovipussi WC-istuimeen, sankoon tai pottaan ja käytä sanomalehteä tai muuta paperia kuivikkeena. Tee tarpeesi pussiin ja sulje pussi sen jälkeen tiiviisti. Vie pussi heti ulos jäteastiaan, se kuuluu hävittää kaatopaikka- tai polttojätteen mukana. Ulosteita ei saa viedä bio- tai energiajätteen keräilyastiaan edes biojätepussissa.

Käsien puhdistukseen WC-käynnin jälkeen kannattaa varata käsidesiä, jos vettä käsienpesuun ei ole saatavilla.

Elintarvikkeiden käsittely

Ruoka pysyy jääkaapissa kylmänä pari tuntia sen jälkeen, kun sähköt ovat katkenneet. Pakastimessa ruoka säilyy jäässä vähintään vuorokauden, jos sen ovea ei availla turhaan. Hyvin eristetty, täysi säiliöpakastin pitää ruoat jäässä jopa kaksi vuorokautta.

Jos sähkökatko pitkittyy, on hyvä syödä ja juoda ensimmäiseksi jääkaapissa säilytettävät ruoat ja juomat. Aloita kalasta ja äyriäisistä, jotka vaativat kylmimmän säilytyslämmön. Jatka sitten lihoihin, makkaroihin, valmisruokiin ja maitotuotteisiin.

Kylmässä säilytettävät ruoat eivät ole turvallisia, jos ne lämpiävät. Tyhjiö- ja suojakaasupakatuissa elintarvikkeissa voi jo alle vuorokaudessa kasvaa vaarallisia, mutta hajuttomia tai mauttomia bakteereja, jotka aiheuttavat ruokamyrkytyksen. Maitoa voi käyttää niin kauan kuin se maistuu ja tuoksuu hyvältä.

Talvella ruoka säilyy paremmin ulkona kylmälaukussa tai sanomalehdillä vuoratussa laatikossa. Paras lämpötila on nollan ja + 6 asteen välillä. Jos ruoka jäätyy ulkona, se pitää käyttää heti sulamisen jälkeen.

Kun sähköt palaavat: Tutki pakastimen sisältö. Jäässä olevat ruoat voit jättää pakastumaan uudestaan. Arvioi sulaneiden tuotteiden tila. Sulaneet, mutta vielä kylmät ruoat, esimerkiksi liha, kala, äyriäiset ja marjat, kannattaa laittaa ruoaksi. Älä syö sulaneita ruokia, joiden pakkaus on mennyt rikki.

Muista kotivara! Pidä kotona pieni varasto hyvin säilyviä ruokia. Niitä ovat esimerkiksi säilykkeet, lastenruoat, näkkileivät, keksit ja mehut. Iskukuumennettu maito (UHT) säilyy huoneenlämmössä kuukausia. Kotivarana on hyvä pitää myös ruokia, jotka maistuvat kylminäkin.

Sisälämpötila

Jos rakennuksen sisälämpötila alkaa laskea ja rakennuksessa on pakko oleilla, voit soveltaa seuraavia ohjeita tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan:

• Sulje ikkunat ja pidä ulko-ovi kiinni. Sulje väliovet käytäviin, tuulikaappeihin ja eteiseen ja tuki raot.
• Vähennä ilmanvaihtoa. Seuraa kuitenkin samalla huoneen ilman laatua. Tarvittaessa tuuleta tilat nopeasti ristivedolla.
• Yritä pitää yksi tila lämpimänä. Sulje ulompien huoneiden ja kulmahuoneiden ovet ja tuki kylmän ilman pääsy niistä matoilla tai pyyhkeillä.
• Peitä ikkunat paksuilla verhoilla tai vilteillä. Tuo lattialle lisää mattoja.
• Pue päälle lämpimät, hengittävät vaatteet. Laita jalkaan sukkia tai kengät, pue tarvittaessa hattu päähän ja käsineet käteen.
• Jos joudut yöpymään kylmässä tilassa, kokoa sängyt lämpimimpään tilaan. Huolehdi kuitenkin, että ilmanvaihto toimii.

Jos herää huoli kotona pärjäämisestä sähkökatkon aikana etkä saa apua läheisiltä tai naapureilta, voit soittaa Siun soten yhteispäivystyksen puhelinneuvontaan numeroon 013 330 2121. Puhelinneuvonta palvelee ympäri vuorokauden.

Hätätilanteessa tulee soittaa yleiseen hätänumeroon 112. Puhelu hätänumeroon yhdistyy toisen operaattorin kautta, jos puhelimella ei saa yhteyttä oman operaattorin verkkoon. Jos hätänumeroon ei saa yhteyttä kannattaa hakeutua häiriöalueen ulkopuolelle tai lähimmälle paloasemalle.

Eläimet

Eläintiloilla tärkeintä on varautuminen ennakkoon varmistamalla, että varavoimaa on käytössä.

Sähkökatkon pitkittyessä eläinten riittävään vedensaantiin on hyvä kiinnittää huomiota. Lumi ei riitä korvaamaan sulaa juomavettä, sillä lumesta saatava vesimäärä on huomattavan vähäinen. Muistathan tarjota eläimille riittävästi sulaa juomavettä useamman kerran päivässä.

Täysikasvuinen nauta tarvitsee vettä 40–160 litraa vuorokaudessa, hevonen 20–100 litraa, fysiologisesta tilasta ja rasituksesta riippuen. Esimerkiksi hevosilla yleinen ähkyn aiheuttaja talviaikaan on juuri nestehukka.

Mikäli eläintilalla ei ole juomavettä eläimille muutoin saatavilla, paloasemilta voi hakea juomavettä eläimille omalla säiliöllä.

Hätätapauksessa eläintilat voivat ottaa yhteyttä päivystävään eläinlääkäriin, virka-ajan ulkopuolella:

• Ilomantsi, Joensuu, Kontiolahti: Puh. 0100 84500
• Liperi, Outokumpu, Polvijärvi: Puh. 0100 84501
• Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi: Puh. 0100 84502
• Juuka, Lieksa, Nurmes, Valtimo: Puh. 0100 84503

Lisäohjeita pitkän sähkökatkon varalle: Pahasti poikki – näin selviät pitkästä sähkökatkosta