Ajankohtaista sivun pääkuva

Ajankohtaista arkisto

Tiedotearkistot: 2023, 2022, 2021, 20202019, 2018, 2017, 2016, 2015

Sisältöjulkaisija

angle-left Millenniaalit haastavat hyvinvointialueita uudistamaan johtamiskulttuuria
Aluehallitus vahvisti jouluviikolla Pirjo Mannisen valinnan uudeksi henkilöstöjohtajaksi. Kuva: Stiina Ikonen
Aluehallitus vahvisti jouluviikolla Pirjo Mannisen valinnan uudeksi henkilöstöjohtajaksi. Kuva: Stiina Ikonen
28.12.2022

Millenniaalit haastavat hyvinvointialueita uudistamaan johtamiskulttuuria

Hyvä työntekijäkokemus, luottamus, yhteenkuuluvuuden tunne, työn ja vapaa-ajan tasapaino, henkilökohtaiset kasvun mahdollisuudet.

Suurin osa ihmisistä haluaisi varmasti työpaikkansa täyttävän mainitut määreet. Millenniaaleille eli 80- ja 90-luvuilla syntyneille ne alkavat olla työelämässä ehdoton vaatimus.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen vastavalitulla, helmikuussa aloittavalla henkilöstöjohtajalla Pirjo Mannisella on edessään kirja, jonka kannessa lukee: Hyvät, pahat ja millenniaalit. Miten meitä tulisi johtaa?

Sivuilta pilkistää pieniä värikkäitä tarroja, joten teosta on selvästi luettu.

– Millenniaalit odottavat aivan uudenlaista johtamis- ja toimintakulttuuria. Se on äärettömän hyvä asia. Ja se toivottavasti motivoi työpaikkoja muutokseen, Pirjo Manninen tietää.

– Nuoret ovat oppineet saamaan palautetta, tekemään eri tavalla yhteistyötä, vaikuttamaan työhönsä ja saamaan myös aiempaa enemmän yksilöllisiä kohtaamisia. He katsovat työelämää hyvin erilaisesta perspektiivistä kuin me vanhemmat. Kaikkihan sen tyyppisiä asioita haluavat, se on käynyt kyselyjen kautta ilmi jo viimeiset 30 vuotta. Mutta nyt on pakko toimia, jos haluamme alallemme nuoria, joista meillä on pula.

”Ei missään nimessä Helsinkiin”

Kun Pirjo Manninen puhuu työelämän murroksesta, hänen äänestään paistaa erityinen innostus. Hän on luonteeltaan kehittäjä, eikä peittele sitä.

Se on tärkein syy, miksi Manninen haki Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen henkilöstöjohtajan paikkaa.

– Ajattelin heti, että sinne. Siun sote on edelläkävijä, jossa sataprosenttinen integraatio on jo tehty. Siellä pääsee suoraan kehittämään, ja se on minun intohimoni, johon haluan panostaa isosti. Fakta on, että muilla hyvinvointialueilla menee viisi ensimmäistä vuotta hässäkkään.

Sitten Manninen sanoo jotain, mikä varmasti kutkuttelee pohjoiskarjalaisen sielunmaiseman nimeen vannovan sydänjuuria.

– En olisi hakenut missään nimessä Helsinkiin, vaikka sielläkin tuli vastaava paikka auki. Joensuu on paikkakuntanakin vetävä, sillä harrastan luontoa ja liikuntaa.

Pohjois-Karjala on käynyt Oulussa syntyneelle Manniselle tutuksi jo aiemmista töistä, jolloin hän työskenteli laboratoriokeskus Islabin henkilöstöpäällikkönä. Sitä edelsivät vuodet Reuma-sairaalan henkilöstöjohtajana sekä Vantaan kaupungin kehittämiskonsulttina ja henkilöstöpäällikkönä.

– Vantaalta alkoi minun HR-urani. Olen tehnyt monenlaista, ollut Kainuun sotessa ja Heinolassa henkilöstöjohtajana. Viimeisimmän vuoden tein töitä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella henkilöstöpäällikkönä. Ajattelen, että henkilöstöjohtajana pääsen paremmin kehittämään asioita. Pohjois-Karjala voi hyvinkin olla minun innostava ”loppusijoituspaikkani”, Tampereen yliopistosta psykologian maisteriksi aikanaan valmistunut Manninen naurahtaa.

Johtamiskulttuuri murroksessa

Vaikuttaisiko siltä, että uudella henkilöstöjohtajalla on jopa ruusuiset mielikuvat Siun soten aikaansaannoksista?

Ei sentään. Realismi lykkii hiihtotermein ilmaistuna tasatahtia optimismin rinnalla.

– Vaikka Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on ulkoapäin katsottuna integroitunut, mielestäni joka puolella valtakuntaa sotessa tarvitaan johtamiskulttuurin murrosta. Ala on perinteinen ja hierarkkinen, vaikka siinäkin on tietysti tapahtunut kehitystä. Nyt on aika määrätietoisesti suunnata uudenlaiseen toimintakulttuuriin, sellaiseen, jota millenniaalit haluavat. Se on suuri mahdollisuus.

Manninen muistuttaa, että jokainen iso muutos pitää sisällään lieveilmiöitä, ja tietää, että Siun soten rakentamisen varrellekin niitä on mahtunut. Hän mainitsee vertailukohdaksi vuoden 1997, jolloin Heinolan maalaiskunta liitettiin Heinolan kaupunkiin.

– Jos kulttuurin uudistamista ei tehdä työpaikalla määrätietoisesti, jää kytemään ajatus, että voi kun silloin ennen oli kaikki paremmin. Sitä kuulee vieläkin Heinolan kokoisessa paikassa, 25 vuoden jälkeen.

Byrokratian lisääntyminen on jättimäisille hyvinvointialueille pakollinen paha. Itse organisaatioihin Manninen toivoo silti ketteryyttä.

– Byrokratiaa tarvitaan isossa organisaatiossa, koska muuten se ei toimi. Vaikka hyvinvointialueista puhutaan mammuttiorganisaatioina, täytyy niiden rakenteita ja prosesseja saada kevyemmiksi. Viestinnän täytyy olla silloin kunnossa.

Jotta hyvinvointialueet houkuttelevat työntekijöitä, se vaatii muutakin kuin kulttuurinmuutoksen: työmarkkinoille täytyy viestiä sotealan hyvistä puolista. Rivien välistä voi lukea, ettei siinä olla Mannisen mielestä valtakunnallisesti onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla.

– Olen tavannut paljon ihmisiä, jotka tykkäävät työstään, mutta julkisesta keskustelusta tulee lähinnä kuva, miten hirveää alalla on. Meillä on itseä vahvistava noidankehä: se, mihin kiinnitetään huomiota, vahvistuu. Myös hyvän huomaaminen leviää.

Kilpahiihtäjätausta

Mistä sitten henkilöstöjohtaja itse ammentaa työn iloa?

– Siitä, kun saadaan porukalla vietyä asioita eteenpäin. Vaikka tulisi vain pienenpieniä onnistumisia, niistä se ilo kasvaa.

Iloa Manniselle tuottavat myös perhe, liikuntaharrastus ja lukeminen.

– Vanhempani asuvat Heinolassa, ja itse asun kahdestaan mieheni kanssa. Olemme uusiopariskunta, jolla on yhteensä neljä lasta ja neljä lastenlasta. Mies jää eläkkeelle kesällä, joten Pohjois-Karjalaan asettuminen helpottuu.

Pariskuntaa yhdistää kilpahiihtäjätausta, joka paljastaa Utajärven Urheilijoiden väreissä hiihtäneestä Mannisesta kiintoisan knoppitiedon.

– Sanooko mitään semmoinen nimi kuin Pirkko Määttä? Manninen kysyy.

No, sanoo toki. Maailmanmestari ja olympiamitalisti.

– Pirkko oli minua pari vuotta vanhempi, mutta pääsin hänet kyllä nuorisosarjoissa joskus voittamaankin.

Äänensävy ei ole ollenkaan pröystäilevä, vaan maininta meriitistä tulee sivulauseessa, kuin ohimennen.

Kuulostaa jo kovin pohjoiskarjalaiselta.

Pirjo Manninen siirtyy Pohjois-Karjalaan Lahdesta, Päijät-Sotesta.

somejako

Yhteystiedot viestintä

Viestinnän yhteystiedot

viestinta(at)siunsote.fi

Tietopyynnöt:
kirjaamo(at)siunsote.fi

Viestintäjohtaja
Susanna Prokkola
puh. 013 330 8279
susanna.prokkola(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialue)
Juulia Hirvonen
puh. 013 330 9867
juulia.i.hirvonen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (ikäihmisten palvelujen toimialue)
Sari Jormanainen
puh. 013 330 4525
sari.jormanainen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialue)
Niina Vatanen
Puh. 013 330 4526
niina.vatanen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (verkkoviestintä)
Petriikka Ohtonen
puh. 013 330 4524
petriikka.ohtonen(at)siunsote.fi

Valokuvaaja
Antti Pitkäjärvi
puh. 013 330 4508
antti.pitkajarvi(at)siunsote.fi

Uutiskirjeet

Tilaa uutiskirjeitämme ja tiedotteita:

Tilaa tiedotteita RSS-syötteenä:

Kuulumisia Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta 

Uutiskirjeeseen on koottu tietoa hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista. 

Kohti Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta

Uutiskirje käsittelee Siun soten muuttumista kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi. 

Perhekeskusten terveiset

Uutiskirjeessä kerrotaan Pohjois-Karjalan perhekeskusten kuulumisia.

Työkykyohjelman uutiskirje

Uutiskirjeessä kerrotaan Siun soten työkykyohjelman 2020–2022 kuulumisia.

Uutiskirjeiden tietosuojaseloste (pdf)