Kuvakaruselli blogit

Blogit

Siun soten blogit

Sisältöjulkaisija

angle-left Luovuus yhteisöllisenä voimavarana

Luovuus yhteisöllisenä voimavarana

Yhteisöllinen luovuus voidaan määritellä kyvyksi nähdä mahdollisuuksien maailmaan. Luovuus voidaan ymmärtää tavaksi hahmottaa todellisuutta uudella, vakiintuneista jäsentelytavoista poikkeavalla tavalla.

Uusien ratkaisujen löytäminen olemassa oleviin ongelmiin edellyttää aina luovuutta. Hyvinvointialueilla tarvitaan juuri tällaista luovuutta – sekä työntekijöissä, johtajissa että päättäjissä. Valitettavasti niukkuus – olipa se rahan, ajan tai muiden resurssien niukkuutta – kaventaa usein luovuuden edellytyksiä. Silloin on vaarana, että joudutaan ns. "kurjistumisen kierteeseen" eli toistamaan vanhoja, nykyhetkeen soveltumattomia toimintatapoja.

Luovuuden vastakohtana on "meillä on aina tehty näin" -ajattelu. Luovuus ei mahdu työyhteisöön, jossa on kaiken tietämisen, osaamisen ja hallitsemisen pakko. Tällaisessa työyhteisössä on usein käytössä vain yksi hyväksi todettu käytäntö, jota kaikki toistavat kysymättä onko käytännölle esimerkiksi tutkittuun tietoon perustuvia perusteita.

Luovuudelle otollinen ilmapiiri on siellä, missä voi milloin tahansa sanoa: "En osaa, en tiedä, en ole kuullutkaan asiasta, mutta otetaan selvää."

Myönteisen erilaisuuden arvostaminen on luovuuden edellytys, sillä jokaisella on erilaista kokemusta, osaamista, tietoa, taitoa, luovaa kapasiteettia, rationaalisuutta, tunnetta jne. Jokaiseen työyhteisöön tulisi saada sellainen ilmapiiri, jossa palkitaan omintakeista ajattelua, tavanomaisen ihmettelyä ja kyseenalaistamista, aloitteiden tekemistä, riskien ottoa, vastuun kantamista ja itsenäistä päätöksentekoa. Avoimessa ja kannustavassa ilmapiirissä huomataan heikotkin ympäristön vihjeet ja muuttumistarpeet sekä reagoidaan niihin nopeasti uusia ratkaisuja etsien ja kokeillen.

Kaikki uudenlaiset ajatukset ovat tervetulleita, eikä niiden esittäminen saa herättää epäonnistumisen pelkoa.

Luovuutta tukevia rakenteita organisaatiossa ovat seuraavat:

  • Selkeä ja motivoiva päämäärä, jonka toteutumisessa jokaisella työntekijällä on merkitystä.
  • Organisaatiossa tuetaan työhyvinvointia, yhdessä tekemistä sekä osallistavaa ja vuorovaikutteista ilmapiiriä.
  • Organisaatiossa kerätään aktiivisesti palautetta toiminnasta ja palautteesta oppimiseen on luotu selkeät järjestelmät.
  • Organisaatio suuntautuu aktiivisesti toimintaympäristöön muun muassa koordinoimalla yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa.
  • Kehittämistä tuetaan riittävällä resurssoinnilla, ajan käytöllä, yhdessä tekemisen mahdollistamisella sekä sietämällä epäonnistumisia.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen strategiassa on kirjattu hyvin nämä luovuuden edellytykset. Monia myönteisiä asioita on tapahtunut ja tapahtumassa.

On kuitenkin muistettava, ettei pelkkä asioiden kirjaaminen strategiaan riitä. Tarvitaan myös kulttuurin muutosta.

Organisaatiokulttuurilla tarkoitetaan tiedostetusti tai tiedostamattomasti sovittuja tapoja olla ja tehdä työtä yhdessä. Kulttuurissa on aina virallinen ja epävirallinen puoli. Elleivät strategiaan kirjatut asiat siirry myös epäviralliseen kulttuuriin, kirjaukset helposti jäävät "sanahelinäksi".

Erityisen tärkeää kulttuurin muutoksessa on johtajien ja erityisesti lähiesihenkilöiden suhtautuminen. Lähiesihenkilöiden vähentäminen on erittäin vaarallista, sillä työyhteisöissä, joissa esihenkilö ei pysty tietämään ja tuntemaan työntekijöitään riittävän hyvin, alkaa usein epävirallinen kulttuuri ohjata toimintaa. Epävirallinen kulttuuri voi toimia jopa vastakkaiseen suuntaan virallisten tavoitteiden kanssa.

Toinen tärkeä luovuuden edellytys on riittävän pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä ajattelu, ns. tulevaisuusviisaus.

Tarvitaan selkeää tutkimusta, kehittämistä, innovaatiotoimintaa ja oppimista (TKIO-toiminta) tukevaa rakennetta. Tähän kuuluu myös asukasosallisuuden kehittäminen. Jos niukkuuden varjolla organisaatiossa lopetetaan kehittäminen, toiminta taantuu hyvin nopeasti ja ns. säästöt muuttuvat kustannuksiksi.

Vanhasta pois oppiminen on kaikkein vaikein oppimisen muoto, mutta nyt sosiaali- ja terveystoimessa ei ole muuta mahdollisuutta, jos haluamme taata kansalaisille heidän tarvitsemansa palvelut.

Pystymme tähän, kun tahtoa riittää!

Sh, TtT Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston pj. Kirjoittajalle sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset sekä työyhteisöjen kehittäminen ovat olleet aina lähellä sydäntä. Blogikirjoitusten aiheet ponnistavat kirjoittajan omasta sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus- ja tutkimustaustasta sekä eduskuntatyössä karttuneesta näkemyksestä alan toimintaympäristöstä. Tutkittua tietoa, alan yhteiskunnallisia trendejä – Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle peilaten.

Uutiskirjeet

Tilaa uutiskirjeitämme ja tiedotteita:

Tilaa tiedotteita RSS-syötteenä:

Kuulumisia Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta 

Uutiskirjeeseen on koottu tietoa hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista. 

Kohti Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta

Uutiskirje käsittelee Siun soten muuttumista kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi. 

Omaishoidon uutiskirje

Uutiskirjeessä kerrotaan ajankohtaisia asioita Siun soten omaishoidosta.

Hankekuulumisia kuntouttavasta työtoiminnasta

Uutiskirjeeseen on koottu tietoa Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen -hankkeen ajankohtaisista asioista.

Perhekeskusten terveiset

Uutiskirjeessä kerrotaan Pohjois-Karjalan perhekeskusten kuulumisia.

Työkykyohjelman uutiskirje

Uutiskirjeessä kerrotaan Siun soten työkykyohjelman 2020–2022 kuulumisia.

Uutiskirjeiden tietosuojaseloste (pdf)

somejako