Hallitus on kevään jälkeen ilmaissut uudelleen aikomuksistaan muuttaa hyvinvointialueiden rahoituksen perusteita siten, että rahoitusta siirrettäisiin muilta hyvinvointialueilta yliopistosairaaloita ylläpitäville hyvinvointialueille. Pohjois-Karjalassa ei ole yliopistosairaalaa.

Hyvinvointialueilla on mahdollisuus jättää lausunto hallituksen esitysluonnoksesta 12.10. mennessä. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle marraskuussa 2022.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli lausuntoa kokouksessaan 29.9.

Lausunnossaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialue toteaa, että esitys tarkoittaisi Pohjois-Karjalassa noin 9 miljoonan euron leikkausta pelkästään vuoden 2022 tasolla. Kulujen sopeuttamiseen tulisi lisäpainetta jo entuudestaan tiukassa tilanteessa. Yliopistosairaalalisä siirtäisi pienempien hyvinvointialueiden rahoitusta yliopistosairaala-alueille, mutta palvelutarve pysyisi ennallaan. Pohjois-Karjalassa muutos olisi kohtuuton, sillä nykyinen siirtymätasaus on leikkaamassa rahoitusta vuodelle 2023 noin 86 miljoonaa euroa verrattuna tarpeeseen perustuvaan laskennalliseen rahoitukseen.

Yliopistosairaalalisän rahoitusosuus myös vaikuttaisi muille alueille tulorahoituksen kautta vuosikatetta heikentävästi, joka taas vaikuttaisi alueen lainanottovaltuuteen ja investointikykyyn. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa valmistellaan viisivuotista talouden tavoiteohjelmaa, ja lainanottovaltuuden saamiseksi hyvinvointialueen vuosikatetta on parannettava merkittävästi. Toteutuessaan yliopistosairaalalisä aiheuttaisi Pohjois-Karjalassa kohtuutonta haittaa taloudenpidolle.

Hallitus perustelee lisärahoitusta yliopistosairaala-alueiden muita korkeammilla kustannuksilla. Lausunnossaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialue huomauttaa, että yliopistosairaaloilla on oikeus laskuttaa asiakkaan omaa hyvinvointialuetta tuotehinnoittelunsa mukaisesti. Tuotehinnoittelun korotuksille ei ainakaan tällä hetkellä ole ylärajaa, mikä on näkynyt yliopistosairaaloiden merkittävänä laskutuksen kasvuna. Näin ollen yliopistosairaalalisä sekä mahdollisuus laskuttaa muiden hyvinvointialueiden asukkaita johtaisi päällekkäisyyteen. Lausunnossa kehotetaan myös varmistamaan yliopistosairaaloiden tehokkuus.

Lausunnossa kiinnitetään myös huomiota siihen, että lisä voisi mahdollistaa yliopistosairaala-alueille muita korkeamman palkkatason, jolloin riskinä nähdään sen heikentävän entisestään henkilöstön saatavuutta esimerkiksi keskussairaaloissa.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue toteaa, että yliopistosairaala-alueita vastaavalla tavalla tulisi huomioida edelläkävijäalueiden tekemä työ, jota nykyinen rahoitusmalli tai valmistelurahoituksen kohdentaminen ei huomioi. Pohjois-Karjalassa on yhden järjestäjän organisaatiota (Siun sote) kehitetty jo vuodesta 2017 omistajakuntien rahoituksella.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue esittää valtioneuvostolle, että yliopistosairaaloiden erityisrahoitus tulisi ratkaista erillisrahoituksella, jotta se ei vähennä muiden hyvinvointialueiden rahoitusta. Pohjois-Karjalassa ei hyväksytä myöskään sitä, että siirtymätasaus leikkaa tarpeeseen perustuvaa rahoitusta noin 86 miljoonaa euroa. Tehokkaasta toiminnasta ei tulisi rangaista edelläkävijäorganisaatioita.