Kotihoito tekee työtä asiakkaiden kotona ja koti on asiakkaan valtakunta ja elämän keskipiste, josta asiakas haluaa useimmiten pitää kiinni viimeiseen asti. Kotihoidon ammattilaiset kunnioittavat asiakkaan kotia, tapoja, toiveita ja tottumuksia.

"Kotihoito saattaa olla asiakkaiden sen päivän tai jopa viikon ainut sosiaalinen kontakti. Meitä odotetaan joskus jopa kahvipöytä katettuna. Mielestäni asiakkaat arvostavat tekemäämme työtä, koska sen avulla he pystyvät asumaan kotona", lähihoitaja Jenni Pakarinen Heinäveden kotihoidosta pohtii.

"Vaikka kuinka itseä väsyttäisi, ketuttaisi ja kehtuuttaisi, niin asiakkaan luokse mennessä niin tulee se semmoinen innostus", jatkaa saman tiimi sairaanhoitaja Aura Vuorislampi.

”Tämä ei ole mitään liukuhihnatyötä”

Kotihoito tukee turvallista ja mielekästä arkea asiakkaiden omissa kodeissa. Kotihoidon palveluja voi saada, jos toimintakyky heikkenee esimerkiksi ikääntymisen tuomien vaivojen takia. Palveluja voidaan järjestää tarpeen mukaan tilapäisesti tai säännöllisesti eri vuorokauden aikoina.

Heinäveden kotihoidolla on vaihtelevasti 100-130 asiakasta ja maantieteellisesti laaja toiminta-alue. Millaista hoitohenkilökunnan arki kotihoidossa on?

"Täällä saa suunnitella työn niin asiakkaalle kuin itsellekin sopivaksi. Kun tuntee asiakkaat hyvin, niin tietää kenen luokse kannattaa mennä aamulla ja kenen päivemmällä. Pidän työssäni myös siitä, että jokaisen asiakaskäynnin jälkeen on ikään kuin pieni tauko, kun ajelee seuraavan asiakkaan luokse. Tämä ei ole mitään liukuhihnatyötä", tuumailee Jenni.

Aura lisää listaan sairaanhoitajan näkökulmasta tärkeän autonomisuuden sekä työn monipuolisuuden.

"Ikinä et tiedä, kun uusi päivä ja uusi vuoro alkaa, mitä on edessä. Tämä on sairaanhoitajankin työn näkökulmasta kenties haasteellisin ja mielenkiintoisin hoitoalan kenttä. Hoidamme iäkkäitä monisairaita ihmisiä. Heillä on paljon somaattisia sairauksia, mutta myös esimerkiksi mielenterveys- ja päihdesairauksia. Meidän pitää pystyä soveltamaan tietoa kaikilta hoitoalan erikoisaloilta. Ja hoito täytyy vielä edelleen soveltaa ihmisten yksilöllisiin tapoihin, tottumuksiin ja elämäntarinoihin. Minusta kliininen hoitotyön ja lääketieteen kohtaaminen ihmisen elämäntarinan kanssa on se juttu, mikä itse olen aina kiehtonut tässä työssä", kuvailee Aura työn vaatimuksia.

Persoonallinen työyhteisö

Kotihoidon käyntien määrä, aikataulu ja sisältö suunnitellaan vastaamaan asiakkaan tarpeita. Palvelu voi sisältää sairaanhoitoa, kuntoutusta ja arjen toimiin liittyvää huolenpitoa, esimerkiksi avustamista päivittäisissä toimissa, kuten ruokailussa ja henkilökohtaisen hygienian hoidossa. Tarvittaessa kotihoito huolehtii myös lääkehoidosta ja sairaanhoidollisista toimenpiteistä.

Laaja-alainen kotihoito on asiakkaiden arvostama, muiden aliarvostama ja hieman tuntematon työ. Aura ja Jenni kuvailevat kotihoitotyön sopivan sellaiselle, jolla on aito halu kohdata asiakas ihmisenä ja auttaa sekä hoitaa asioita kokonaisvaltaisesti. He pitävät myös uteliaisuutta sekä avoimuutta uuden oppimiselle hyvänä kotihoidossa. Nöyryydenkin he mainitsevat hyväksi ominaisuudeksi sen suhteen, että hoitaja ei voi olla ikinä täysin ’valmis’ eikä täydellinen. Kotihoidossa kuten muussakin työssä riittää, että tekee parhaansa.

"Kotihoidosta voi tulla sellainen kuva, että pitää olla joka paikan sähköputkimies, yleismies- ja naishöyläjantunen. On totta, että pitää osata ja hallita paljon asioita, mutta pitää myös muistaa työn perustehtävä sekä ammattiryhmän ja henkilökohtaisen osaamisen rajat. Vaikka työ ei ole fyysisesti raskasta, niin aivotyö ja kognitiivinen kuormitus on jatkuvaa. Oman kokemukseni perusteella voin sanoa, että meillä Heinävedellä asiakkaat ovat suhteellisen hyväkuntoisia ja työkuormamme on kohtuullinen, toki se riippuu päivästä", kuvailee Aura.

"Luulen, että kotihoitoon töihin tuloa harkitsevia pelottaa se, että joutuu tekemään töitä yksin. Ei täällä kuitenkaan yksin olla, vaikka fyysistesti työ hoidetaan yksin. Meillä on puhelimet ja työkaveri on aina puhelimen päässä. Kotihoidon ja kotisairaanhoidon työnkuva on myös aliarvostettu ja ehkä vähän huonosti tunnettu", arvelee Jenni.

Yksikössä on töissä niin alanvaihtajia kuin hyvin pitkänkin uran tehneitä lähihoitajia, sairaanhoitajia sekä hoiva-apulaisia, joista jokaisen työpanos on yhtä arvokas.

"Toimintamme rikkaus on meidän työyhteisömme, koska meillä on semmoisia hoitajia töissä, ketkä on ollut hyvinkin erilaisilla terveysalan erikoisaloilla töissä aikaisemmin. Jokainen tuo oman aikaisemman osaamisensa muun tiimin käyttöön. Ja lisäksi meillä on hirveän toimiva yhteistyö muun muassa muistinhoitajan kanssa, fysioterapian kotikuntoutuksen kanssa. Voimme myös konsultoida lääkäreitä", Aura mainitsee.

Heinäveden kotihoidossa on todella hyvä meininki Jennin ja Auran mielestä.

"Heinäveden kotihoito on sekä hyvässä että pahassa erikoisin työpaikka, missä olen ikinä ollut töissä. Todella persoonallinen, tiivis pieni yhteisö, jossa on tosi erilaisia ihmisiä erilaisilla työhistorioilla. Tänne on helppo solahtaa joukkoon. Työ on itsenäistä, mutta ei yksinäistä. Jollakin erikoisella kautta kaikkiin rattaat vaan löytää aina paikkansa ja homma toimii omalla painollaan. Urani kaikista hoitoalan työpaikoista mielestäni täällä on paras yhteishenki ja tiimihenki. Meillä ei ole mitään ilmapiiriongelmia, ei kiusaamista eikä turhanpäiväistä simputtamista. Toki kun läheisiä ollaan, niin välillä tunteet leimahtaa. On kuitenkin hyvä, että meillä kaikki uskaltaa näyttää tunteita", Aura kuvailee.

"Meillä on mukava pieni työyhteisö ilman sairaalamaailman hierarkisuutta. Ja meillä on ihan hirveän mukavia asiakkaita", komppaa Jenni.

Luonnonkaunis idylli

Suomen metsäisin kunta, yli 3000 asukkaan luonnonläheinen Heinävesi tunnetaan aidosta kyläelämästä ja perinteisistä tapahtumistaan. Heinävedellä sijaitsee myös Pohjoismaiden ainoat ortodoksiset luostarit Valamon munkkiluostari ja Lintulan nunnaluostari.

"Minulle marjastajana ja sienestäjänä Heinäveden luonto on oivallinen paikka. Lisäksi täällä rauhallista ja edullista asua. Ja myös tallipaikat hevosille ovat edullisia Heinävedellä", vinkkaa Jenni muillekin hevostelijoille.

Hänen sotealan työuran syynä onkin hevonen.

"Piti saada hevoselle maksettua tallipaikka ja sotealalla oli töitä. Aloitin hoitoapulaisena ja 2018 valmistuin lähihoitajaksi, jonka jälkeen sain sitten vakipaikan", Jenni kertoo.

Kuinka Aura on päätynyt Heinävedelle?

"Minulla ensin hevonen oli tallipaikalla Heinävedellä, sitten tulin sen perässä Heinäveden kotihoitoon töihin. Jossain vaiheessa kyllästyin pitkään työmatkaan ja muutin sopivan kodin löydyttyä asumaan Heinävedelle. Täällä on hyvä asua, tehdä töitä ja koulutella vapaa-ajalla varsoja hyvän mielen harrasteratsuiksi ja humputteluponeiksi. Se auttaa nollaamaan kaikki työstressit", Aura.

Aura kouluttautuu sairaanhoitajan työn ohessa myös hevoshierojaksi. Töiden lisäksi hän tekee yhteistyötä työkaverinsa Jennin kanssa myös tallilla. Jennin hevostani opintoihinsa liittyen ja nuorempana hevosalan ammattitutkinnon suorittanut Jenni antaa hänelle puolestaan ratsastustunteja.

"Meillä töissä kannustetaan itsensä kaikenlaiseen kehittämiseen, myös muuhun kuin oman alan opintoihin. Työ ja työnantaja ovat joustavia ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa. Se on todella hyvä juttu ja saa sitoutumaan työhön", Aura kiittelee.

Vuoden 2021 alussa Heinävesi siirtyi Etelä-Savon maakunnasta osaksi Pohjois-Karjalan maakuntaa. Kokevatko heinäveteläiset olevansa savolaisia vai karjalaisia?

"Jos asiakkaita katsoo, niin osa tilaa Savon-Sanomia ja osa Karjalaista", naurahtaa Jenni.

Hän itse on syntynyt ja kasvanut Heinävedellä ja maakuntamuutos tuntui aluksi jopa hieman katkeralta, mutta nyt maakuntamuutos tuntuu jo ihan hyvältä.

"Heinävesi on aina ollut kahden maakunnan rajalla. Itse en koe puhuvani esimerkiksi karjalan murretta ollenkaan, mutta en myöskään puhu savon murretta. Sitä puhuvat enemmänkin asiakkaamme eli ikäihmiset. Heiltä tulee sitä viäntöö ja kiäntöö", Jenni sanoo.

"Minä puolestani olen kotoisin syvemmältä Savosta, mutta sukututkimukseni perusteella juureni osoittavat 1700-luvun Kiihtelysvaaraan", Aura paljastaa.