Keva on tehnyt toukokuussa 2018 kattavan laadullisen arvioinnin Siun soten työkykyjohtamisesta. Siun sote saavutti arvioinnissa erittäin hyvät tulokset useimmilla osa-alueilla.

– Työkyvyn vahvistamisen prosessit Siun sotessa ovat poikkeuksellisen edistyksellisesti rakennettuja. Toimivat prosessit ja hyvä johtaminen ovat vähentäneet työkyvyttömyyden kustannuksia ja parantaneet työkykyä, sanoo työkyvyn kokonaisarvioinnista vastannut työelämäasiantuntija Eija-Maria Gerlander Kevasta.

Arvioinnissa peilattiin Siun soten henkilöstöstrategiaa, työkyvyn tukemisen toimintamalleja sekä työsuojelun toimintaohjelmaa keskeisiin tunnuslukuihin, kuten varhaiseläkemaksuihin, sairauspoissaolojen määriin ja työtapaturmakustannuksiin sekä tilinpäätöstietoihin. Siun soten työkykyjohtamisesta saatuja arviointitietoja verrattiin vuoden 2017 osalta toisiin vastaaviin sote-toimijoihin.

Siun soten varhaiseläkemaksut ja työtapaturmakustannukset olivat verrokkiorganisaatioiden keskiarvoa pienemmät, työterveyden kustannukset samalla tasolla kuin vastaavissa organisaatioissa ja sairauspoissaolokustannukset hieman verrokkien keskiarvoa korkeammat. Työkyvyttömyyden välittömät kustannukset olivat 4,6 % palkkasummasta, eli noin 12,1 miljoonaa euroa vuonna 2017. Kevan arvion mukaan työkykyjohtamiseen liittyvät roolit, tehtävät ja vastuut on määritelty selkeästi ylimmästä johdosta lähiesimiehiin.

– Työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvät suunnitelmat ja toimintatavat otettiin meillä valmisteluun hyvin aikaisessa vaiheessa, ja kuntien sekä sairaanhoitopiirin aiemmat hyvät käytännöt laajennettiin koko organisaatioon, taustoittaa Siun soten henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.

Siun sotessa on laadittu muun muassa toimintamalli työntekijän työkykyä ja työhyvinvointia uhkaavien tekijöiden varhaiseen havaitsemiseen sekä onnistuneen työhön palaamisen varmistamiseen. Kevan arviossa myönteiseksi nähtiin myös ennaltaehkäisevän työterveyshuollon huomattavan korkea osuus (55 %) koko työterveyshuollon kustannuksista.

Työtapaturmakustannukset olivat Siun sotessa selkeästi pienemmät kuin vertailussa mukana olevissa organisaatioissa.  Siun sotessa oli myös selvästi muita sote-toimijoita enemmän työntekijöitä, joilla ei vuoden 2017 aikana ollut yhtään sairauspoissaolopäivää. Myös lyhyitä (1–29 päivää) sairauspoissaoloja oli vähemmän kuin verrokkiorganisaatioilla. Sen sijaan pitkiä, yli 30 päivän sairauspoissaoloja oli jonkin verran enemmän. Pitkiä poissaoloja oli eniten yli 50-vuotiailla työntekijöillä, joita Siun soten henkilöstöstä on suurempi osuus kuin vertailussa mukana olleilla muilla organisaatioilla.

– Arvioi tukee työhyvinvointikyselymme tuloksia siitä, että olemme selvinneet mittavasta organisaatiomuutoksesta verrattain hyvin, sillä lyhyitä sairauspoissaoloja, joiden määrä tyypillisesti kasvaa muutostilanteissa, oli vähemmän kuin verrokkiryhmän sote-toimijoilla. Pitkien sairauspoissaolojen vähentämiseen on kiinnitettävä lisää huomiota ja Kevan arviointi antaa siihen hyviä eväitä, pohtii Bjerregård Madsen.

Kevan raportti Siun soten työkykyjohtamisen arvioinnista:
Eija-Maria Gerlander, Keva: Siun soten Avaintietojen laadullinen raportti – työkykyjohtamisen edistämiseksi, 24.5.5018 (pdf)