Jääpalojen laatu paljastui usein heikoksi – valvontahankkeessa ohjeistettiin ravitsemusliikkeitä jäiden hygieenisemmästä valmistamisesta - Ajankohtaista
Ajankohtaista sivun pääkuva
Sisältöjulkaisija
Jääpalojen laatu paljastui usein heikoksi – valvontahankkeessa ohjeistettiin ravitsemusliikkeitä jäiden hygieenisemmästä valmistamisesta
Juomiin käytettävien jääpalojen ja jäiden valmistamiseen käytettävien jääpalakoneiden hygieniassa on usein parantamiseen varaa. Tämä havaittiin Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten ympäristöterveydenhuollon valvontahankkeessa, jossa tutkittiin jääpalanäytteitä kaikkiaan 30 ravitsemusliikkeestä. Valvonnan perusteella laadittiin kirjalliset ohjeet jääpalojen hygienian parantamisesta, ja nämä ohjeet on lähetetty kaikille Pohjois-Karjalan ravintoloille, kahviloille ja pubeille.
Valvontahanke toteutettiin syksyllä 2023. Valvonta- ja näytteenottokäynnit tehtiin ennalta ilmoittamatta, ja kohteista otettiin jääpalanäytteet tarkempaa tutkimusta varten sekä havainnointiin jääpalojen valmistamiseen käytettävien jääpalakoneiden puhtaus. Jääpaloista tutkittiin Savo-Karjalan Ympäristötutkimuksen laboratoriossa suolistoperäiset enterokokit, Escheria coli -bakteeri, koliformiset bakteerit sekä heterotrofinen pesäkeluku (22 °C).
Jääpalanäytteistä hygieeniseltä laadulta huonoja oli 60 %, välttäviä 23 % ja hyviä vain 17 %. Yleisimmin syynä huonoon tulokseen oli laatutavoitteen ylittänyt heterotrofinen pesäkeluku 22°. Heterotrofisen pesäkeluvun määrityksessä arvioidaan vedessä olevien elävien aerobisten, heterotrofisten bakteerien sekä hiivojen ja homeiden lukumäärää. Pesäkkeiden lukumäärän pitää jäässä olla vähemmän kuin 1000 pmy/ml kasvatettaessa 22 °C lämpötilassa. Kolmesta näytteestä löytyi enterokokkibakteereja ja kuudesta näytteestä koliformisia bakteereja. Näytteistä ei löytynyt E. coli -bakteeria. Välttävien tulosten syynä oli koholla oleva heterotrofinen pesäkeluku, joka ei kuitenkaan ylittänyt laatutavoitetta.
Näytteenoton yhteydessä havainnoitiin aistinvaraisesti jääpalakoneen ja ympäristön puhtautta. Kohteen henkilökuntaa haastattelemalla selvitettiin sitä, miten toiminnassa on otettu huomioon jäiden hygieeninen valmistaminen.
Jääpalakoneiden sisäpuolen puhtaus arvioitiin huonoksi 20 % kohteista, kohtalaiseksi 43 % kohteista ja hyväksi 37 % kohteista. Jääpalakoneen puhdistustiheys vaihteli kerran kuukaudessa tapahtuvasta puhdistuksesta kerran vuodessa tapahtuvaan puhdistukseen. Noin kolmasosassa kohteista koneen puhdistustiheys ei ollut haastateltavan tiedossa.
Edellisestä puhdistuksesta kulunut aika ei vaikuttanut jäiden mikrobiologiseen laatuun. Huonoja tuloksia oli eniten niissä kohteissa, joissa jääpalakoneen edellisestä puhdistuksesta ei ollut tietoa, mutta myös 1–3 viikkoa ja 1–2 kuukautta aiemmin puhdistettujen koneiden jääpaloista mikrobeja löytyi yli laatuvaatimusten ja -tavoitteiden. Jääpalakauhalle oli oma säilytysastia 30 prosentissa kohteista. Muissa kohteissa kauhaa säilytettiin joko tason päällä, jäiden seassa tai jäitä annosteltiin pahvimukilla asiakkaalle.
Terveysvalvonnan tarkoituksena on aina myös ohjata ja opastaa toimijoita. Siksi ennen uusintanäytteenottoa terveystarkastajat ohjeistivat toimijoita jääpalakoneen puhdistuksesta ja jääpalojen hygieenisestä käsittelystä. Uusintanäytteitä otettiin yhteensä 15 kappaletta, joista neljässä tulos oli edelleen huono korkean heterotrofisen pesäkeluvun takia. Uusintanäytteistä ei löytynyt enää enterokokkibakteereja eikä koliformisia bakteereja. Huonoja uusintanäytetuloksia saaneiden toimijoiden kanssa terveystarkastajat jatkavat selvityksiä myös varsinaisen valvontahankkeen päättymisen jälkeen.
Hankkeen tulosten perusteella jääpalakoneiden puhdistuksen ja huollon huomioiminen ravitsemusliikkeiden omavalvonnassa on osittain puutteellista. Puutteita oli myös välineiden säilytyksessä ja käsittelyhygieniassa. Suolistoperäisten enterokokkien esiintyminen näytteissä kertoo huonosta hygieniasta jäiden valmistuksessa ja käsittelyssä. Korkea heterotrofinen pesäkeluku voi johtua esimerkiksi jääpalakoneen ja käytettyjen välineiden likaantumisesta tai sakan irtoamisesta vesiputkista.
Huolellisella jääpalakoneen puhdistamisella ja säännöllisellä huollolla, käytettyjen välineiden puhtaanapidolla ja hygieenisellä säilytyksellä sekä henkilökunnan hygieenisillä työskentelytavoilla voidaan vaikuttaa asiakkaiden saamien juomien hygieeniseen laatuun sekä ennaltaehkäistä terveyshaittojen syntymistä. Terveystarkastajat kiinnittävät jatkossa enemmän huomiota jäiden valmistukseen valvonnassaan. Kaikille alueen ravintoloille, kahviloille ja pubeille on lähetetty kirjallinen ohjeistus jääpalojen hygieenisestä valmistamisesta. Ympäristöterveydenhuolto toteuttaa myöhemmin jatkohankkeen, jossa arvioidaan tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Juomiin käytettävän jään hygieeninen laatu -valvontahanke toteutettiin syksyllä 2023 Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valvonta-alueella. Tavoitteena oli saada tietoa jääpalojen hygieenisestä laadusta sekä laatuun vaikuttavista tekijöistä.
Hankkeen tutkimusraportti on julkaistu Siun soten verkkosivuilla osoitteessa: www.siunsote.fi/ymparistoterveydenhuolto.
Suora linkki raporttiin: Juomiin käytettävän jään hygieeninen laatu (pdf)
somejako
Pöytäkirjat ja esityslistat linkit
Hyvinvointialuejohtajien verkosto
Hyvinvointialuejohtajien verkosto H23
Alla olevan linkin takaa löydät hyvinvointialueiden johtajien yhteisiä kannanottoja ja tiedotteita.
Siirry hyvinvointialueiden johtajien uutishuoneeseen (stt.fi)
Yhteystiedot viestintä
Viestinnän yhteystiedot
viestinta(at)siunsote.fi
Tietopyynnöt:
kirjaamo(at)siunsote.fi
Viestintäjohtaja
Susanna Prokkola
puh. 013 330 8279
susanna.prokkola(at)siunsote.fi
Viestintäsuunnittelija (perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialue)
Juulia Hirvonen
puh. 013 330 9867
juulia.i.hirvonen(at)siunsote.fi
Viestintäsuunnittelija (ikäihmisten palvelujen toimialue)
Sari Jormanainen
puh. 013 330 4525
sari.jormanainen(at)siunsote.fi
Viestintäsuunnittelija (terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialue)
Soile Asikainen
Puh. 013 330 4526
soile.asikainen(at)siunsote.fi
Valokuvaaja
Antti Pitkäjärvi
puh. 013 330 4508
antti.pitkajarvi(at)siunsote.fi
Uutiskirjeet
Tilaa uutiskirjeitämme ja tiedotteita:
Tilaa tiedotteita RSS-syötteenä:
Kuulumisia Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta
Uutiskirjeeseen on koottu tietoa hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista.
- Tilaa uutiskirje tästä
- Tammikuun 2025 uutiskirje
- Joulukuun 2024 uutiskirje
- Marraskuun 2024 uutiskirje
- Lokakuun 2024 uutiskirje
- Syyskuun 2024 uutiskirje
- Elokuun 2024 uutiskirje
- Kesäkuun 2024 uutiskirje
- Toukokuun 2024 uutiskirje
- Huhtikuun 2024 uutiskirje
- Maaliskuun 2024 uutiskirje
- Helmikuun 2024 uutiskirje
- Tammikuun 2024 uutiskirje
- Joulukuun 2023 uutiskirje
- Marraskuun 2023 uutiskirje
- Lokakuun 2023 uutiskirje
- Syyskuun 2023 uutiskirje
- Elokuun 2023 uutiskirje
- Kesäkuun 2023 uutiskirje
- Toukokuun 2023 uutiskirje
- Huhtikuun 2023 uutiskirje
- Maaliskuun 2023 uutiskirje
- Helmikuun 2023 uutiskirje
- Tammikuun 2023 uutiskirje
Kohti Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta
Uutiskirje käsittelee Siun soten muuttumista kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi.
- Tilaa uutiskirje tästä
- Joulukuun 2022 uutiskirje
- Marraskuun 2022 uutiskirje
- Lokakuun 2022 uutiskirje
- Syyskuun 2022 uutiskirje
- Elokuun 2022 uutiskirje
- Kesäkuun 2022 uutiskirje
- Toukokuun 2022 uutiskirje
- Huhtikuun 2022 uutiskirje
- Maaliskuun 2022 uutiskirje
- Helmikuun 2022 uutiskirje
- Tammikuun 2022 uutiskirje
Omaishoidon uutiskirje
Uutiskirjeessä kerrotaan ajankohtaisia asioita Siun soten omaishoidosta.
Hankekuulumisia kuntouttavasta työtoiminnasta
Uutiskirjeeseen on koottu tietoa Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen -hankkeen ajankohtaisista asioista.
Kuulumisia Turvaverkkoja Pohjois-Karjalan nuorten tulevaisuuteen -hankkeesta
Uutiskirjeeseen on koottu tietoa Turvaverkkoja Pohjois-Karjalan nuorten tulevaisuuteen -hankkeen ajankohtaisista asioista.
Perhekeskusten terveiset
Uutiskirjeessä kerrotaan Pohjois-Karjalan perhekeskusten kuulumisia.
Työkykyohjelman uutiskirje
Uutiskirjeessä kerrotaan Siun soten työkykyohjelman 2020–2022 kuulumisia.