Imetyspoliklinikan toiminta on suunnattu jo synnyttäneille tai lasta odottaville perheille, joilla on epävarmuutta tai haasteita imettämisessä. Raskausaikana imetyspoliklinikalle hakeudutaan, jos esimerkiksi perhe odottaa kaksosia, äidille on tehty jokin toimenpide rintoihin tai epäillään, että imetyksen käynnistymisessä saattaisi olla haasteita. Jo raskausaikana voidaan tehdä imetyssuunnitelmaa ja pohtia, vaikuttavatko tehdyt toimenpiteet imetykseen tai onko jotain erityistä, mitä tulisi imetyksen kannalta huomioida heti synnytyksen jälkeen. Pääsääntöisesti, imetyspoliklinikan asiakkaat ovat kuitenkin jo synnyttäneitä perheitä. Suurin osa asiakkaista on vastasynnyttäneitä, mutta imetyspoliklinikalle voi hakeutua läpi imetystaipaleen, lapsen iästä riippumatta.

Imetyspoliklinikalta saa asiantuntevaa ja ammattimaista ohjausta imetyksen haasteisiin. Imetyspoliklinikalla työskentelevät kätilöt ovat lisäkouluttautuneet imetyskouluttajiksi. Imetyspoliklinikan tarjoama apu on tyypillisesti hyvin konkreettista ja perhelähtöistä. Vastaanottokäynti ohjautuu pitkälti perheen toiveiden ja tavoitteiden mukaan. Keskiössä on se, mitä perhe toivoo imetykseltä ja tätä toivetta pyritään tukemaan imetyspoliklinikalla.

- Kun perhe tulee imetyspoliklinikalle, kuulostellaan ensiksi, mitkä ovat perheen tarpeet ja toiveet imetyksen suhteen. Jokaisen perheen kanssa edetään yksilöllisesti ja heidän tilanteensa mukaisesti. Perheen toiveiden pohjalta luodaan sopivat tavoitteet, joita kohti edetään, kätilönä ja imetyskouluttajana työskentelevä Päivi Soininen kertoo.

- Asiakkaat tietävät tyypillisesti paljon imetyksestä. He ovat motivoituneita imettämään ja usein huomataan, että asiakas on itsenäisesti tehnyt aivan oikeita ratkaisuja. Meidän rooliksemme muodostuu usein tukeva ja tsemppaava rooli sekä tarkoituksenamme on myös vähentää imetykseen liittyvää epävarmuutta, Soininen jatkaa.

Yleisimpiä asioita, missä imetyspoliklinikalle hakeudutaan, on haasteet maidon nousussa ja riittävyydessä, imetyskipu sekä lisämaitojen purkaminen, jos vauva on kotiutunut niin, että saa lisämaitoa. Tällöin perhe voi tarvita tukea täysimetykseen siirtymisessä tai vauvan riittävän ravitsemuksen varmistamisessa. Vastaanotolla pystytään havainnoimaan vauvan käyttäytymistä rinnalla, vauvan imuotetta sekä imetysasentoa. Nämä ovat tyypillisesti niitä asioita, missä haasteita ilmenee.

- Ongelman ei tarvitse olla iso ja toivoisimmekin, että imetyspoliklinikalle hakeuduttaisiin matalalla kynnyksellä ja oikea-aikaisesti ennen kuin haasteita tulee suuria. Kannustaisin hakeutumaan imetyspoliklinikalle, jos perhe on epävarma imetyksestä tai kokee tarvitsevansa siihen tukea, Soininen kuvailee.

- On ikävää, jos imetys esimerkiksi sattuu äitiä. Imetyksen ei kuulu sattua ja monesti kivun taustalla voi olla jokin helposti ratkaistavissa oleva asia, kuten virheellinen imetysasento. Imetysasentoa korjaamalla, voimme välttää rintaan tulevan venytyksen, mikä voi olla kivun taustalla. Rinta on niin tuntoherkkäalue, että ongelman ei tarvitse olla suuri, tuottaakseen suurta kipua, Soininen jatkaa.

Usein imetyspoliklinikalle tullaan yhdessä perheenä. Puolison tai tukihenkilön rooli on imetyksessä hyvin merkittävä ja se voi olla imettäjälle suuri tuki sekä mahdollistaja imetyksen onnistumista ajatellen. Imetyspoliklinikan henkilökunta toivottaakin koko perheen tervetulleeksi vastaanotolle, jos perheellä on siihen mahdollisuus.

Imetyspoliklinikalle voi siis hakeutua, jos perhe kokee kaipaavansa tukea imetykseen sekä ohjausta haasteisiin tai mietityttäviin asioihin. Ajan imetyspoliklinikalle voi varata itse Siun soten sähköisessä ajanvarauspalvelussa. Käynnistä peritään poliklinikkamaksu.

Lisätietoja:

• www.siunsote.fi/synnytys
• Imetysohjaukseen voi varata ajan verkossa: keskussairaalan verkkoajanvaraus