Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle on valmisteltu hallintomallia, jossa poliittisen päätöksenteon ja asukasosallisuuden roolit kasvavat.

Koko Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valmisteluorganisaatio nimensä mukaisesti tekee pohjatyötä hyvinvointialueen eteen, jotta aluevaltuusto pääsee aloittamaan työnsä mahdollisimman juohevasti. Tiivis osa valmistelua on poliittinen seurantaryhmä, joka viimeisimmässä kokouksessaan 26.1. käsitteli hallintosääntöluonnosta ja tulevaa toimielinrakennetta.

- Toimielinten hallintosääntöluonnos on konkreettisesti ohje, joka ohjaa toimintaa. Sitä on pohjustettu monessa eri kokouksessa ja seminaarissa, ja nyt se lähtee vielä poliittisille puolueille kommentoitavaksi. Kaikki puolueet ovat jo muutenkin olleet mukana sen laadinnassa, poliittisen seurantaryhmän puheenjohtaja Hannu Mikkilä taustoittaa.

Valmistelua on käsitelty myös yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa.

Kantavana ajatuksena on ollut luoda hyvinvointialueelle uudenlainen päätöksentekojärjestelmä, joka edistää palvelujen integraatiota sekä asukkaiden osallisuutta ja osallistumista.

Toimielinrakenteen muodostaisivat jatkossa aluevaltuuston, aluehallituksen ja tarkastuslautakunnan lisäksi yksilöasioiden jaosto, henkilöstöjaosto, ympäristöterveydenhuollon jaosto, turvallisuuden ja varautumisen jaosto, nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, lapsi- ja perheasiainneuvosto ja osallisuusvaliokunta.

Lautakuntia esityksessä on kaksi: hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lautakunta ja tulevaisuuslautakunta.

- Olemme pyrkineet siihen, että lautakunnat eivät ole sektorimaisia, vaan läpileikkaavia. Silloin ne ei siiloudu, ja ne ajattelevat kokonaisetua ja asiakkaan monialaisia palveluita, Mikkilä avaa.

Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lautakunta toimii suunnannäyttäjänä kansanterveys- ja hyvinvointityölle. Se muun muassa päättää määrärahojensa puitteissa järjestöjen ja yhdistysten toiminta-avustuksista sekä edistää hyvinvointia ja terveyttä edistävien järjestöjen toimintaedellytyksiä.

Tulevaisuuslautakunta puolestaan vastaa tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Sen tehtävänä on strategian ja palvelustrategian valmisteluun osallistuminen sekä siihen liittyen talouden ja toiminnan ennakointi ja palvelujen ja niiden kustannusten hallinta.

- Lisäksi aivan ainutlaatuisena Suomessa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle on suunnitteilla osallisuusvaliokunta, joka edistää hyvinvointialueen asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallisuutta ja vaikuttamista hyvinvointialueen toimintaan, hyvinvointialueen kumppanuuspäällikkö Maarita Mannelin huomauttaa.

Hyvinvointialueella on viime vuonna aloittanut erityinen kumppanuusryhmä, joka valmistelee uudistusta erityisesti hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen sekä osallisuuden näkökulmasta.

- Ryhmässä on 26 varsinaista ja 26 varajäsentä laajan osallisuuden varmistamiseksi. Ryhmä on valinnut keskuudestaan alatyöryhmiä valmistelun tueksi. Niiden työ käynnistyy viikon sisällä, Mannelin kertoo.

Uutta on myös lapsi- ja perheasiainneuvosto, jonka tehtävänä on edistää lapsiperheiden osallistumis-, vaikuttamis- ja toimintamahdollisuuksia maakunnassa.

Tulevasta toimielinrakenteesta päättää hyvinvointialueen aluevaltuusto, jonka toimikausi alkaa maaliskuussa.

- Aluevaltuustolla tulee olemaan aidosti valtaa. Se linjaa painopisteet ja vaikuttaa palvelustrategiaan. Valtuutetut ovat kiehtovassa mutta tiukassa paikassa, kun rahaa ei oikein ole. Joka tapauksessa luottamushenkilöiden vaikutus Siun soten toimintaan kasvaa hyvin laajasti, Hannu Mikkilä paaluttaa.