Uudistusten onnistumisessa erityisen tärkeää on johdosta työntekijöihin asti ulottuva tiedonkulun ketju. Tänään 31. tammikuuta kokoontuu jälleen kerran henkilöstöryhmä, joka toimii tärkeänä linkkinä tiedonvälityksessä.

Yhteistoiminta on olennainen osa onnistunutta muutosta, siksi jokaisella hyvinvointialueella toimii lakisääteinen yhteistoimintaelin. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella se on henkilöstöryhmä, joka tällä hetkellä on väliaikaisen valmistelutoimielimen nimeämä.

Ryhmään kuuluu kahdeksan henkilöstön edustajaa ja seitsemän työnantajan edustajaa.

Henkilöstöryhmän ensimmäinen kokous järjestettiin viime vuoden elokuussa. Siitä lähtien ryhmä on kokoontunut kuukausittain.

Henkilöstöryhmä käsittelee nimensä mukaisesti sellaisia asioita, joilla on vaikutusta työntekijöihin.

- Ja hyvin monilla uudistukseen liittyvillä asioilla on, neuvottelupäällikkö Eeva-Maria Varpenius tietää.

- Työnantajan on ennen henkilöstöön vaikuttavaa päätöksentekoa kuultava henkilöstöä.

Käsittelyssä siirtosopimus ja -suunnitelma

Henkilöstöryhmä saa muutosjohtaja Elina Feliniltä säännölliset tilannekatsaukset hyvinvointialueen valmistelusta, niin taloudellisesta kuin henkilöstöasioiden näkökulmasta.

Ryhmä on käsitellyt muun muassa Siun sote -brändiä, henkilöstölle suunnattua viestintää ja erilaisia henkilöstöasioiden valmistelun kysymyksiä. Keskeinen aihe asialistalla on henkilöstön siirtosopimuksen ja -suunnitelman valmistelu.

- Henkilöstön siirtosuunnitelma on työsuunnitelma siitä, miten henkilöstön siirtymisen ja henkilöstöasioiden valmistelu hyvinvointialueelle tämän vuoden aikana tapahtuu. Siirtosopimus puolestaan on hyvinvointialueen ja henkilöstöä hyvinvointialueelle luovuttavien työnantajien välinen sopimus, johon kirjataan henkilöstön liikkeenluovutukseen liittyvät keskeiset seikat. Molempia tullaan käsittelemään tulevissa henkilöstöryhmän tapaamisissa, Varpenius sanoo.

”Esilletuodut asiat kantavat kauraa”

Pääluottamusmies Mirva Kuronen on yksi henkilöstöryhmän edustajista. Muut ovat Mika Kipinä, Heli Toroskainen, Pasi Hyttinen, Virve Mikkonen, Heidi Pakarinen, Jorma Hämäläinen ja Jouni Pulkkinen.

Kuronen on ollut tiiviisti mukana uudistuksissa jo silloin, kun Siun sotea käynnisteltiin.

- Kun tuli ilmoitus, että hyvinvointialueelle perustetaan henkilöstöryhmä, keskustelin kollegoideni kanssa siitä, kuka siihen osallistuisi. Ilmoitin, että minulla on halukkuutta, kun olen semmoinen uudistaja ja innostun uusista asioista. Tulin valituksi mukaan, hän kertaa.

Kuronen kokee saavansa äänensä kuuluviin ja hyvinvointialueen valmistelua koskevan tarpeellisen tiedon. Hän on myös konkreettisesti havainnut Siun soten toimivan majakanvalona muille hyvinvointialueille.

- Se on toiminut maakunnallisena työnantajana pitkään, joten meillä on Pohjois-Karjalassa se rooli, että viemme meidän käytäntöjämme ja kokemuksiamme valtakunnan tasolle. Emme varmaan osaa olla siitä tarpeeksi ylpeitä, mutta valmistelun lomassa huomaan, että joissain kohdissa voi itse vähän hengähtää. Tuska tulee ennemminkin toisten kollegoiden puolesta. Olemme etulyöntiasemassa uudistuksessa.

Henkilöstöryhmän jäsenet toimivat osaltaan viestinviejinä henkilöstölle.

- Superilla (Lähihoitajien liitto) on Pohjois-Karjalan alueella 13 ammattiosastoa, ja minä olen viestinvälittäjänä. Tietyin väliajoin viestin ammattiosastojen puheenjohtajille, jotka taas lähtevät hallitusten kautta levittämään tietoa jäsenistölle. Olen aina henkilöstöryhmän jälkeen yhteydessä luottamismieskollegoihini tai silloin, jos on valmisteltavia asioita, joihin haluan muidenkin näkemystä. Käyn heidän kanssaan asioita läpi, ja tuon näkemyksen kokouksiin.

- Saan sanoa omia mielipiteitä, ja asiat, joita olen tuonut esille, ovat kantaneet kauraa. Henkilöstöryhmä on hyvä vaikuttamiskanava, Kuronen kertoo.

Intra, infot ja ihmiset tietoväylinä

Mirva Kurosen mukaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen intrasta löytyy tarvittava määrä tietoa valmistelun etenemisestä.

- Kerran kuukaudessa järjestetään myös henkilöstöinfot. Vähän sellainen tunne on, ettei henkilöstöllä ole tähän vaiheeseen niin paljon tiedontarvetta. Se tarve varmasti kiihtyy alkusyksystä ja loppuvuodesta.

Kuronen arvioi senkin vaikuttavan tiedonjanoon, että suurin osa henkilöstöstä on jo kertaalleen siirtynyt vanhoina työntekijöinä uuteen organisaatioon.

- Hyvinvointialueelle siirtyminen ei enää tunnu niin isolta muutokselta, kun on kerran jo kokenut vastaavan. Sekin vaikuttaa, että henkilöstöä koskevia asioita käsitellessä edunvalvonta on heidän puolestaan paikalla. Mukana henkilöstöryhmässä on siis heitä, joilla on tietämystä ja tuntemusta käsiteltäviin asioihin.

Kurosen mukaan henkilöstöryhmäläiset vastaavat mielellään kysymyksiin, jotka askarruttavat mieltä.

- Tärkeää on, että henkilöstö kysyy rohkeasti, jos jokin asia mietityttää. Kysyä voi joko henkilöstöryhmän jäseniltä tai esihenkilöiltä. Tietoa on olemassa paljon ja avoimesti, hän kannustaa.

Tärkeimmäksi sisäiseksi viestiksi juuri nyt hän nostaa sen, että hyvinvointialueelle siirtyessä jokaisen työpaikka säilyy.

- Ja lain mukaan siirto tapahtuu vanhoina työntekijöinä eli myös etuudet säilyvät.