Ajankohtaista sivun pääkuva

Ajankohtaista arkisto

Uutisarkistot: 20202019, 2018, 2017, 2016, 2015

Sisältöjulkaisija

angle-left Ensihoidon rooli kotihoidon ja päivystyksen tukena vahvistuu, yhteistyötä pilotoidaan Kiteellä, Lieksassa ja Ilomantsissa
19.06.2017

Ensihoidon rooli kotihoidon ja päivystyksen tukena vahvistuu, yhteistyötä pilotoidaan Kiteellä, Lieksassa ja Ilomantsissa

Pelastuslaitoksen mukaantulo Siun soteen on avaamassa kotona asuville ikääntyville pohjoiskarjalaisille uudenlaisen palvelumahdollisuuden – huoli terveydestä ei aina pakotakaan lähtemään päivystysjonoon, vaan asiat voivat selvitä jo ensihoidon kotikäynnillä.

Lisävarustellussa ambulanssissa pystyy ottamaan sydänfilmin ja analysoimaan tukun verinäytteitä sekä tarkistamaan asiakkaan taustatietoja potilastietojärjestelmästä. Vastuun jakaminen asiakkaan hoitotarvetta arvioitaessa keventää myös kuormitetun kotihoidon ja päivystyksen työtaakkaa.

Kiteen, Lieksan ja Ilomantsin pilotoinnit ovat osa AVOT-hanketta. AVOT – arvokasta vanhenemista omatoimisuutta tukemalla -hankkeessa kehitetään toimivaa kotihoitoa. Touko-kesäkuussa käynnistyneissä piloteissa pyritään luomaan uusia ja tehokkaita toimintatapoja kotona asuvien ikäihmisten turvaksi.

Kiteellä kotihoidon tukena

Kiteen toisessa pilotissa kehitetään ensihoidon ja kotihoidon yhteistyötä. Ambulanssin välineistöä on täydennetty EPOC- ja CRP-vieritesterein.

- Kotihoidolla herää huoli iäkkään asiakkaan terveydestä. Tilanne ei vaikuta selkeästi akuutilta. Huoli kuitenkin on, eikä kotihoidolla ole käytettävissä tarvittavaa diagnostiikkaa asian selvittämiseksi. Silloin kotihoitaja ottaa yhteyttä vuorossa olevaan pelastuslaitoksen kenttäjohtajaan, joka ohjaa paikalle ensihoidon arvioimaan tilannetta, AVOT-hankkeessa toukokuun loppuun saakka kehittämisasiantuntijana toiminut Kari Törrönen kiteyttää.

Ensihoito päivystyksen tukena

Lieksassa ja Ilomantsissa käynnistyneessä pilotoinnissa pureudutaan ensihoidon ja päivystyksen henkilöstön yhteistyöhön. Joensuusta kaukana asuva iäkäs henkilö soittaa illalla keskussairaalan päivystykseen. Aiempaa hoitosuhdetta kotihoitoonkaan ei välttämättä ole. Päivystyksessä tilannetta kartoitetaan puhelimessa – pitääkö lähteä tulemaan vai onko kiirettä laisinkaan. Tilanteet eivät aina ole yksiselitteisiä, päivystyksen soitto ensihoidon kenttäjohtajalle voi olla tarpeen. Kenttäjohtaja tietää ambulanssien ajoreitit ja saa ehkä nopeastikin ensihoidon käymään asiakkaan luona.

- Ensihoito tekee tarvittavat testaukset ja konsultoi tarvittaessa lääkäriä, ensihoidon Heikki Kärki kuvaa. Kärki seuraa AVOT-hankkeen kehittämisasiantuntijatehtävissä ensihoitopäällikön virkaan siirtynyttä Kari Törröstä.

Tieto lisää potilasturvallisuutta

Kolmas pilotointi toteutetaan niin ikään Kiteellä. Pilotissa selvitetään Siun soten yhteisen potilastietojärjestelmän hyödyntämistä hoidontarpeen määrittelyssä. Tabletilta tai älykännykästä sovelluksen takaa löytyvät potilastiedot ovat keskeinen osa potilasturvallisuutta.

- Paperiset kaavakkeet tai vaikkapa muistisairaan kotoa löytyvät enemmän tai vähemmän ajan tasalla olevat lääkelistat eivät ole enää tätä päivää. Kun pelastuslaitos siirtyi Siun soteen, pääsimme osaksi yhteisen potilastietojärjestelmän hyödyntämistä. Oikea tieto oikeassa paikassa mahdollistaa sen, että pystymme rakentamaan kokonaisuutta, jossa hoitoketjun osa-alueet nivoutuvat aidosti yhteen, Törrönen ja Kärki iloitsevat.

Hädän ja huolen hälvennystä

Hädän tullen numerosta 112 jokainen saa apua. Aina tilanne ei ole akuutti, ja asiakas kotiutetaan päivystyksestä saman tien. Iäkkäälle asiakkaalle pitkä ambulanssi- tai taksimatka ja pahimmillaan tuntien jonottelu on raskasta. Ihmisen huoli on aina todellista, mutta hätä ei ole aina akuutti. Monesti asiakkaan huoli hälvenee usein jo ensihoidon toimenpiteillä, ja tilanteen selvittelyä voi jatkaa aamun valjettua omassa terveyskeskuksessa.

- On järkevämpään ottaa verinäyte ambulanssissa Kiteellä tai Hattuvaarassa kuin tuoda potilas päivystykseen Joensuuhun – resursseja säästyy. Vaan ennen muuta tavoitteena on asiakaslähtöinen toimintatapa, Heikki Kärki vakuuttaa.

Pohjois-Karjalassa pilotoinnit jatkuvat lokakuun loppuun saakka. Kokemukset ja esille nousevat haasteet analysoidaan tarkasti ennen käytäntöjen laajentamista. Uudet toimintatavat on tarkoitus ulottaa koko maakuntaan ensi vuoden alkupuolella.

somejako

Yhteystiedot viestintä

Viestinnän yhteystiedot

viestinta(at)siunsote.fi

Tietopyynnöt:
kirjaamo(at)siunsote.fi

Viestintäjohtaja
Susanna Prokkola
puh. 013 330 8279
susanna.prokkola(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialue)
Petriikka Ohtonen
puh. 013 330 4524
petriikka.ohtonen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (ikäihmisten palvelujen toimialue)
Sari Jormanainen
puh. 013 330 4525
sari.jormanainen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija, (terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialue)
Annika Huotari
puh. 013 330 4526
annika.huotari(at)siunsote.fi

Valokuvaaja
Antti Pitkäjärvi
puh. 013 330 4508
antti.pitkajarvi(at)siunsote.fi

Uutiskirjeet

Tilaa uutiskirjeitämme ja tiedotteita:

Tilaa tiedotteita RSS-syötteenä:

Perhekeskusten terveiset

Uutiskirjeessä kerrotaan Pohjois-Karjalan perhekeskusten kuulumisia.

Työkykyohjelman uutiskirje

Uutiskirjeessä kerrotaan Siun soten työkykyohjelman 2020–2022 kuulumisia.

Uutiskirjeiden tietosuojaseloste (pdf)